OAJ vastustaa koulujen avaamista, lastenlääkärit puoltavat – nämä 3 kysymystä ratkaisevat, avataanko koulut toukokuussa

Listasimme perusteita koulujen avaamisen puolesta ja sitä vastaan – sekä kysymyksiä, joita päätökseen vielä liittyy.

koronavirus
Lapsi opiskelee kotonaan.
Koulujen sulkeminen oli yksi järeimpiä koronaviruksen torjuntatoimia ihmisten arjen näkökulmasta. Tiina Jutila / Yle

Hallitus aikoo päättää viikon sisällä, avataanko koulut ja päiväkodit ennen kesälomia. Opetusalan ammattijärjestö (OAJ) pitäisi koulut kiinni lomiin saakka, kun taas moni lastenlääkäri on vastakkaisella kannalla.

Tällä hetkellä vain pieni osa koululaisista opiskelee kouluissa, loput etänä. Nyt keskustellaan siitä, aloitetaanko lähiopetus vielä muutamaksi viikoksi ennen kesälomaa.

Listasimme perusteluja koulujen avaamisen puolesta ja sitä vastaan – sekä avoimia kysymyksiä, joita päätökseen vielä liittyy.

Kysymysmerkki: Taudin leviäminen on talttunut – mutta onko tarpeeksi?

Kun hallitus päätti koulujen sulkemisesta maaliskuun puolivälissä, koronavirus levisi Suomessa huimaa vauhtia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mallinnusten mukaan yksi tartunnan saanut tartutti keskimäärin jopa kaksi tervettä.

Tuoreimpien mallinnusten mukaan tämä R0-arvo on pudonnut alle yhden eli epidemian leviäminen hiipuu. Myös tehohoidossa olevien COVID-19-potilaiden määrä on tasaantunut tai laskenut viime aikoina.

Valtio haluaa kuitenkin odottaa vielä seuraavaa päivitystä THL:n ennusteeseen ennen kuin päättää koulujen avaamisesta. Lasten kontaktien lisääntyminen lisäisi myös virustartuntoja – mutta kuinka paljon, se on ratkaiseva kysymys.

– Jos lasten kontaktit lisääntyvät koulujen avaamisen takia, se ei oleellisesti lisää tartuttavuuslukua. Mutta on hankala sanoa, nousisiko R0-arvo jälleen yli yhden vai ei. Epidemia on toistaiseksi ollut pieni ja senkin vuoksi arviot ovat epävarmoja, sanoo THL:n mallinnusryhmään kuuluva professori Kari Auranen Turun yliopistosta.

Puolesta: Vaikutus taudin leviämiseen olisi todennäköisesti vähäinen

Koulujen sulkeminen oli yksi järeimpiä koronaviruksen torjuntatoimia ihmisten arjen näkökulmasta. Taudin leviämisen kannalta sen vaikutukset eivät kuitenkaan ole yhtä suuret. Näin arvioitiin jo silloin, kun rajoituksista päätettiin.

Turun yliopiston lastentautiopin professori Terho Heikkisen mielestä koulujen avaaminen olisi yksi turvallisimmista vaihtoehdoista, kun rajoituksia aletaan purkaa.

– Samalla täytyy kuitenkin pitää huolta siitä, että riskiryhmiin kuuluvia suojataan kuten tähänkin asti. Eli vaikka lapset pääsevät kouluun, heidän ei pidä mennä vanhainkotiin katsomaan isovanhempia.

Kysymysmerkki: Lasten roolista taudin tartuttajina ei tiedetä tarpeeksi

Yliopistosairaaloiden lastenlääkärit ovat suositelleet opetusministeriölle koulujen avaamista. He perustelevat suositusta muun muassa sillä, että lapset eivät vaikuta levittävän virusta yhtä paljon kuin muut (siirryt toiseen palveluun).

Lastenlääkärien näkemys perustuu kuitenkin isolta osin heidän omiin kokemuksiinsa kentältä. Luotettavaa tutkimusta lasten roolista viruksen levittäjänä ei ole.

– Se on minusta harmillista ja jopa hämmästyttävää, että tutkimustietoa ei ole tullut edes niistä maista, joissa tautia on ollut paljon, sanoo professori Terho Heikkinen.

– Esimerkiksi influenssassa lapset ovat tärkein virusta levittävä ryhmä yhteiskunnassa. Uuden koronaviruksen kohdalla näyttää siltä, että lasten rooli viruksen leviämisessä on aika vähäinen. Mutta tietoa kaivattaisiin vielä lisää.

Vastaan: Jäljellä olevat koulupäivät voidaan käydä etänä

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n mukaan koulut voisivat siirtyä kesälomille suoraan etäopetuksesta. Tätä he perustelevat muun muassa terveyssyillä – opettajat ovat olleet huolissaan paitsi taudin levittämisestä, myös omasta terveydestään. Myös koulujen henkilökunnassa on koronaviruksen riskiryhmiin kuuluvia.

– Yritämme kaikin keinoin vaikuttaa, että koulut pidetään loppukevään suljettuina, OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka kirjoitti blogissaan keskiviikkona.

Siirtyminen etäopetukseen tapahtui nopeasti ja paikoin sekasortoisesti. Kevään kuluessa tilanne on kuitenkin tasoittunut ja OAJ:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) etäopetus on sujunut pääosin hyvin. Senkään vuoksi opettajat eivät kiirehtisi koulujen avaamista.

Alakoululainen tekee matematiikan tehtäviä kotonaan.
Tiina Jutila / Yle

Puolesta: Nykytilanteesta kärsivät eniten heikoimmassa asemassa olevat

Lasten oikeuksien näkökulmasta koulut on avattava, vaikka lähiopetusta ehdittäisiin antaa vain yksittäisiä viikkoja. Tätä mieltä on Pelastakaa lasten kotimaan ohjelman johtaja Riitta Hyytinen.

Hänen mukaansa on olemassa lapsia, joille etäkoulu on ollut hyvä asia. Paluu lähiopetukseen voi myös olla rankka esimerkiksi keskittymishäiriöstä kärsiville koululaisille.

Lapsella on kuitenkin oikeus lähiopetukseen, kouluympäristöön ja kavereihin. Koulujen sulkeminen on vaikuttanut kielteisimmin sellaisiin lapsiin, jotka ovat muutenkin heikossa asemassa.

– Heille kouluun pääseminen toisi turvaa ja rakennetta arkeen. Meillä on erityinen huoli lapsista, joita ei ole tavoitettu. Heitä ehdittäisiin nähdä vielä ennen kesää ja tietää, miten he voivat.

Kysymysmerkki: Koulujen avaamiselle tulee kiire

Opetusministeri Li Andersson (vas.) on lupaillut päätöstä koulujen ja varhaiskasvatuksen jatkosta vielä huhtikuun aikana. Kouluvuosi päättyy perusopetusasetuksen mukaisesti 30.5.

Lähiopetuksen avaaminen tuo kouluille paljon käytännön järjestelyitä. Opetus ja ruokailu pitäisi pystyä hoitamaan siten, että turvaväleistä pidetään huolta. Tämän vuoksi kouluja ei voi avata pikavauhtia.

Keskustalaisen sivistysvaliokunnan jäsenen Hilkka Kempin mielestä kaksi viikkoa olisi sopiva varoaika hallituksen päätöksestä koulujen avaamiseen. Ja koska kaikkien lasten ei ole tarkoitus palata kouluun kerralla, kevätlukukausi jäisi varsin lyhyeksi.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus