Kaikki kunta-alat haluavat koronalisän: Kunnille tulisi kova lisälasku mutta ilman korotuksia lakko voi uhata syksyllä

Kunta-alan työehtosopimusneuvotteluja jumittavat palkkakiista ja hoitoalojen vaatimus omasta sote-sopimuksesta.

työehtosopimukset
Sairaanhoitajia suojavaatteissa koronavastaanoton ulko-ovella Oulussa.
Sairaanhoitajia suojavaatteissa koronavastaanoton ulko-ovella Oulussa. Arkistokuva.Marko Väänänen / Yle

Kuntien työntekijöiden palkoista on neuvoteltu viime viikkoina koronan kiristämissä oloissa. Koronakriisin takia kunnilla on entistä vähemmän palkanmaksuvaraa. Palkansaajaliitot puolestaan vaativat palkankorotusten päälle erillisiä korvauksia koronaepidemian tuomista riskeistä ja haitoista.

Neuvottelujen takaraja on vappu.

Hoitoalaa edustava Tehy vaati ensimmäisenä koronalisää, mutta myös muut kunta-alan työntekijäliitot haluavat nyt poikkeusolojen lisän.

Tehy ryhtyi puhumaan valmiuslakilisästä.

– Valmiuslaki kurmuuttaa oikeastaan vain sotealan henkilöstöä. He ovat ihan täysin eri asemassa kuin muut suomalaiset työntekijät. Sen vuoksi me on esitetty, että voisi olla hyvä tämmönen valmiuslakilisä, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo.

Hoitohenkilökunnan lomia on jo valmiuslain perusteella peruttu. Hoitajia on siirrelty toisiin tehtäviin ja irtisanomisaikaa on pidennetty.

– Tämä on ainoa ammattiryhmä, joka on täysin pakkositoutettu työhönsä.

Millariikka Rytkönen Porvoossa
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen odottaa valtion tukevan kuntia palkanmaksussa.Yle/Pekka Tynell

Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen mukaan poikkeusolot koskettavat hoitajia laajempaa joukkoa.

– Koronan jälkityö tulee olemaan pitkä vielä sen jälkeen, kun hoitohuippu on ohitettu.

Hänen mukaansa koronan jälkihoitoa tehdään muun muassa sosiaalitoimessa ja lastensuojelussa.

Luukkainen on myös julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön Jukon puheenjohtaja.

Olli Luukkainen
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon ja opettajajärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ajaa poikkeusolojen lisää.Mikko Koski / Yle

Luukkaisen mukaan esimerkiksi opettajien työtä siirtyminen etäopiskeluun on lisännyt valtavasti. Oppimistuloksissa on yleisesti jääty jälkeen opetusohjelmasta, joten syksyllä odottaa suuri työmäärä.

– Mainitsen vielä erikseen varhaiskasvatuksen opettajat, jotka ilman suojavarusteita ovat ihan siellä myrskyn silmässä ja kaikkein eniten eturintamassa.

Päivi Niemi-Laine
JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine toivoo sopimuksen syntyvän vappuun mennessä.JHL

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo, että korona koskettaa koko kunta-alaa.

JHL:n jäseniä työskentelee muun muassa sairaaloissa, päiväkodeissa, kouluissa ja vanhuspalveluissa. Niemi-Laineen mukaan monet ammatit ovat valtioneuvoston luettelemien kriittisten ammattiryhmien joukossa.

– On iso määrä ammattihenkilökuntaa, jonka on pakko olla töissä ja pelätä, että virus tarttuu. Päiväkodeissa viruksia on tarttunutkin.

KT: Koronalisiin ei ole rahaa, hyvä jos edes korotuksiin

Kuntatyönantajien (KT) työmarkkinajohtajaa Markku Jalosta koronalisävaatimukset tuskastuttavat.

– Ne merkitsevät lisäpalkankorotuksia, jotka menisivät yli yleisen palkkalinjan. Siihen ei kunnilla tietenkään ole varaa.

Koronalisää maksettaisiin määräajan mutta sen suuruutta liitot eivät haarukoi. Aiemmin Tehy on esittänyt 220 euron lisää epidemian ajaksi.

– Puhutaan sadoista miljoonista euroista, lähes miljardista eurosta, jos ne tulisivat kaikille koko kunta-alan henkilöstölle, Jalonen arvioi

Markku Jalonen, työmarkkinajohtaja
Kuntatyöantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen korostaa, että kuntien palkanmaksuvara on entistä huonompi.Markku Pitkänen / Yle

Monien kuntien taloustilanne oli jo valmiiksi huono. Koronakriisin arvioidaan heikentävän kuntataloutta noin kahdella miljardilla eurolla.

– Jo yleisen linjan korotuksia joudutaan rahoittamaan käytännössä pitkälti velkarahalla ja nostamalla veroja, joudutaan ehkä myös supistamaan palveluita, Jalonen sanoo.

Palkankorotusten yleinen linja on teollisuuden sopima 3,3 prosenttia kahdelle vuodelle.

Kunnat saavat valtiolta kriisiapua, mutta Jalosen mukaan se ei auta työehtosopimusneuvotteluja.

Tehyn Rytkösen mukaan valtion pitäisi antaa korvamerkittyä rahaa kunnille.

– Ei valtiokaan voi tässä kohtaa kääntää katsetta pois. Jos halutaan palkkatasa-arvoa edistää, niin kyllä Suomen hallituksen täytyy näihin talkoisiin tulla mukaan. Muuten Sanna Marinin hallitusohjelma on pelkkää sanahelinää, Rytkönen sanoo.

Lakkovalmius on jäissä

Kuntien neuvotteluista osattiin odottaa vaikeita. Esimerkiksi Tehy on vaatinut yleistä linjaa korkeampia palkankorotuksia ja kymmenen vuoden palkkaohjelmaa. Lakkovalmiutta viriteltiin.

Koronaoloissa palkansaajaliitot ovat kuitenkin luvanneet pidättäytyä työtaistelutoimista, mutta syksyllä tilanne voi olla toinen. Kriisin jälkeen lakot ja muut työtaistelutoimet ovat taas käytössä.

Tehyn mukaan ratkaisu voi hyvin siirtyä koronaepidemian jälkeiseen aikaan, ellei neuvotteluista tule toivottuja tuloksia.

Liittojen välillä on myös keskinäistä kyräilyä. Toisilla on suuremmat paineet saada aikaan sopimus.

– Ensi syksynä on vaikea lähteä jäsenten pyynnöstä lakkoon vaatimaan pienempiä korotuksia, koska pienemmät korotukset sieltä ihan varmasti tulee, JHL:n Päivi Niemi-Laine sanoo.

Kuntien palkansaajaliittojen yhteisiä tavoitteita ovat vähintään yleisen linjan mukaiset palkankorotukset ja kiky-tuntien poisto. Neuvotteluja on nyt käyty valtakunnansovittelijan johdolla etäyhteyksin ja paikan päällä.

Tehy ja Super haluavat oman sote-sopimuksen

Tehyn ja lähihoitajia edustavan Superin vaatimusten kärjessä on oma alakohtainen työehtosopimus. Oma sopimuksensa on jo lääkäreillä ja opettajilla.

Tehyssä katsotaan, että oma sote-sopimus on ainoa tapaa nostaa hoitajat palkkakuopasta.

– Kuntatyönantajat on valmis tekemään sote-sopimuksen, mutta haluamme siihen riittävän siirtymäajan, Jalonen sanoo.

Hänen mukaansa aikaa tarvitaan muun muassa uusien palkkaus- ja työaikakajärjestelmien luomiseen.

Pitkä siirtymäaika ei Tehylle käy.

Kuntatyönantajat saattavat myös pelätä, että sote-sopimus tulee pitkällä tähtäimellä kalliiksi.

– Kun sopimusjärjestelmä alkaa hajautua ja tulee uusia sopimusaloja niin siihen liittyy sekä kustannus- että työrauhariskejä, Jalonen sanoo.

Hänen mukaansa kaikkien sopimusten raamit sovitaan kuitenkin yhteisessä pääneuvotteluryhmässä.

Kuntasektorille tyypillisten ammattiryhmien kokonaisansioiden muodostuminen vuonna 2018
Samuli Huttunen / Yle

Hoitajat saavat koronan takia paljon huomiota ja sympatiaa. Suomalaiset arvostivat ennestäänkin hoitoalan työt korkealle.

Sairaanhoitajan keskiansio on noin 2500 euroa, lisät nostavat palkan noin 3000 euroon. Lähihoitaja ansaitsee lisien kanssa noin 2700 euroa.

Kunnissa monet muutkin ammattiryhmät katsovat kuitenkin palkkojensa jääneen jälkeen muista.

– Varhaiskasvatuksen opettajilla on yliopistotutkinto, 3-4 vuotinen koulutus ja palkkataso on 2200 euroa. Jos he eivät ole palkkakuopassa, niin kuka sitten? OAJ:n Luukkainen kysyy.

Hänen mukaansa palkoilla eivät juhli myöskään luokanopettajat tai kirjastonhoitajat.

KT:n Markku Jalosen mukaan kunta-alan keskipalkat ovat samaa tasoa kuin suomalaisilla keskimäärin.

.

Tehyn jäsenet osoittivat mieltään eduskunnan edessä syksyllä 2007.
Tehyn jäsenet osoittivat mieltään eduskunnan edessä syksyllä 2007.Seppo Sirkka / AOP

Joukkoirtisanoutumisen uhka toi lyhyen hyppäyksen

Monien muistissa on Tehyn vuoden 2007 dramaattinen työtaistelu. Tuolloin tuhannet hoitoalan ammattilaiset uhkasivat irtisanoutumisella. Silloinkin hoitajat pyrkivät ylös palkkakuopasta.

Työtaistelujen lopputulos jää usein epäselväksi, kun työntekijäpuoli kehuu saavutuksia ja työnantajapuoli vähättelee niitä.

Tehyn ekonomisti Ralf Sund sanoo, että hoitajien palkoissa näkyy tilastoissa selvä hyppäys vuosien 2008-2009 kohdalla.

– Jos keskimääräinen ansioiden nousu koko yhteiskunnassa vuonna 2008 on 5-6 prosentin tasolla niin terveyshuoltoalan ammateissa nähdään 7-8 prosentin ansioiden nousuja. Kyllä tulos näkyy eli ei se ollut mikään turha työtaistelu.

Sundin mukaan työtaistelun jälki näkyi pari, kolme vuotta, sitten ero tasoittui ja viime vuosina on jääty jälkeen.

Hyödyt liukuivat nopeasti muille kuntien ammattiryhmille.

Ralf Sund
STTK:n pääekonomistin paikalta eläkkeelle jäänyt Ralf Sund aloitti joulukuussa Tehyn ekonomistina.Jaani Lampinen / Yle

Palkankorotuksista seurasi harvinainen tilanne, kun naisten ansiot nousivat tilastoissa jonkin verran enemmän kuin miesten vuosina 2008-2009. Kunta-alat ovat naisvaltaisia ja tehyläisistä 90 prosenttia on naisia.

Työtaistelun aikaan Suomen taloudella meni hyvin ja hoitajat saivat paljon kannustusta. Finanssikriisi iski seuraavana vuonna. Tehyläisiä alettiin jopa syyttää Suomen kilpailukyvyn tuhoamisesta.

Lääkärien 20 vuoden takainen työtaistelu näkyy yhä

Sundin mukaan on sopimusjärjestelmän ongelma, että yhden ryhmän saavutukset leviävät helposti muille. Kunta-alan sopimusjärjestelmä on hyvin keskitetty.

– Pitäisi pystyä liikkumaan ilman, että koko yhteiskunta kulkee kuin junan perävaunussa mukana ja saa samat edut. Se on korni tilanne.

Yksityiset työnantajat maksavat hoitoalalla samantasoista palkkaa kuin julkiset.

Sundin mukaan muutamat ryhmät ovat pystyneet parantamaan suhteellista asemaansa palkkauksessa.

– Lääkäreiden 20 vuotta sitten käymä työtaistelu näkyy vieläkin palkkatilastoissa. Valtion puolella pitkäkestoinen palkkaohjelma 90-luvulla on myös muuttanut palkkaeroja.

Jos ennusteet työvoimapulasta toteutuvat, jotkut kunnat joutuvat houkuttelemaan hoitajia lisäpalkoilla. Toistaiseksi palkkaliukumia on vähän, mutta Sund uskoo niiden hitaasti lisääntyvän.

– Se tuo epätasa-arvoa alan sisälle. Alueilla, joilla työvoiman tarjonta on hyvä, palkkaliukumaa ei tapahdu.

Sundin mukaan hoitoalan palkoista kannattaa sopia keskitetysti eikä jättää korotuksia palkkakilpailun varaan.

Lue lisää:

Hoitajia juhlitaan koronasodan sankareina, Anne Pauna ottaisi mieluummin palkankorotuksen – "Jos tästä maksetaan leikkirahaa, tätä ei kannata tehdä"

Kunta-alan sopimusneuvottelut ovat keskeytyneet – Kuntatyönantaja sai hoitajilta paperilla 10 prosentin palkankorotusvaatimuksen

Suomalaiset hoitajat saaneet Yhdysvalloista työtarjouksia, jotka vaikuttavat liian hyviltä ollakseen totta: "Ajattelin katsoa mitä seuraa, jos vastaan"

Aiheesta voi keskustella tiistaihin kello 23.00:een asti.