Analyysi: EU ottaa yhteistä koronavelkaa, siitä ei pääse mihinkään

EU-johtajat käynnistivät uudelleen neuvottelut tulevasta budjetista. Ylimääräistä harmia tuo massiivinen jälleenrakennusrahasto ja sen rahoittaminen, kirjoittaa Ylen EU-kirjeenvaihtaja Susanna Turunen.

Euroopan unioni
Koronapandemian rajoitukset pysyvät jossakin muodossa voimassa vielä pitkään, ja se supistaa taloutta kaikkialla Euroopassa. Kuva Genovasta tänään.
Koronapandemian rajoitukset pysyvät jossakin muodossa voimassa vielä pitkään, ja se supistaa taloutta kaikkialla Euroopassa. Kuva Genovasta torstaina.Luca Zennaro / EPA

LONTOO Kriisiaikoina neljän tunnin kriisikokous on lyhyt. Se kertoo joko kriisin vaikeudesta tai erimielisyyksistä ratkaista se. Tässä tapauksessa kyse on molemmista, mutta valoa on tunnelin päässä.

EU-johtajat pitivät neljännen videokokouksensa puolessatoista kuukaudessa. Se on kokousten määrässä todennäköisesti ennätys, eikä sitä pidä kadehtia.

Kyse on rahasta ja isoista summista. Millä EU-maat rahoittavat sen tuhon korjaamisen, mitä koronavirus on muutamassa kuukaudessa saanut aikaan?

– Me olemme kaikki tässä tilanteessa yhdessä, sanoi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel kokouksen päätteeksi videon välityksellä järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel videohuippukokouksen päätyttyä.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel videohuippukokouksen päätyttyä.Olivier Hoslet / EPA

Positiivista ja huomattavaa on, että kaikki jäsenmaat ovat yhtä mieltä siitä, että EU:n seitsenvuotinen budjetti on saatava maaliin nopeasti. Mutta sitä pitää rukata paikkaamaan koronan jälkiä.

Yhtä lailla jäsenmaat olivat yksimielisiä siitä, että Eurooppa tarvitsee jälleenrakennusrahaston tukemaan koronan raunioittamaa taloutta.

Siihen yksimielisyys jälleen kerran jäi.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sai tehtäväkseen tuoda johtajille esityksen kuinka budjetti ja rahasto voidaan yhteensovittaa. Aikaraja on vapun tienoilla.

Lainaa vai tukea?

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ei kokouksen jälkeen vielä halunnut arvioida Suomen kantaa.

– Ei ole yksityiskohtaista tietoa.

Italian pääministeri Giuseppe Conte on painostanut unionia myöntämään tukea, ei lainaa. Italia kuuluu viruksesta eniten kärsineiden maiden eturintamaan, ja se on haastanut EU:n osoittamaan täyttä solidaarisuutta.

Italian pääministeri Giuseppe Conte Italian parlamentissa tiistaina.
Italian pääministeri Giuseppe Conte Italian parlamentissa tiistaina.Maurizio Brambatti / EPA

Michelin ja von der Leyenin lehdistökommenttien perusteella mittavaa tukea ei ole odotettavissa, lainaa kyllä, kunhan ehdoista sovitaan.

Komissio antaa päivitetyn esityksensä seitsemän vuoden mittaisesta budjetista (MFF) ensi viikolla. Von der Leyenin mukaan yksi keino on kasvattaa budjetin kokoa, joka sinänsä olisi jäsenvaltiolle tukea, ei lainaa.

Mutta budjetin kokoa ei haluta kasvattaa jäsenmaksukorotuksilla vaan nostamalla omien varojen osuus kahteen prosenttiin. Komissio voisi ottaa budjettia vastaan markkinoilla lainaa ja myöntää sitä edelleen jäsenmaille tarpeen mukaan.

Suomi kuuluu Saksan, Hollannin ja Itävallan kanssa ryhmään, joka kannattaa lainaa tuen sijaan ja haluaa välttää lainatakausten kasvua.

Puhutaan tuhannesta miljardista

EU-johtajat olivat yhtä mieltä jälleenrakennusrahaston tai elvytysrahaston tarpeesta, mutta sen suuruudesta ei haluttu tarkemmin keskustella. Pandemia ei ole väistynyt eikä talouden koko kolausta voi vielä laskea. Uusien työttömien määrä lasketaan kymmenissä miljoonissa, ja talouskasvu romahtaa tänä vuonna pahasti miinukselle kaikkialla Euroopassa.

Puheissa tuntuu kuitenkin olevan laaja yksimielisyys. Eurooppa tarvitsee tietynlaisen lisäbudjetin, jonka koko on yli tuhat miljardia euroa.

Mitä enemmän rahoituksesta on lainaa, sitä tyytymättömämpi eteläinen Eurooppa on. Yhtälailla se on pettynyt, jos taloudellinen apu saapuu vasta joskun ensi vuoden puolella budjetin ja siihen liitetyn rahaston muodossa.

540 miljardia euroa lainaa ja tukea käytettävissä kesäkuussa

Euroryhmän ennen pääsiäistä sopima paketti sai EU-johtajien tuen. Yli 500 miljardin euron tukipaketti ohjataan jäsenvaltioiden, yritysten ja työntekijöiden tueksi.

Euromaiden kriisirahaston (EVM), Euroopan investointipankin (EIB) ja komission uuden työllisyysrahaston (SURE) kautta pyritään nopeasti ohjaamaan apua vaikeimmassa tilanteessa oleville jäsenmaille kuten Italialle ja Espanjalle.

Nopealla rahoituksella ostetaan vain aikaa.

Jäsenmaiden kannat lainojen ja tukien suhteesta ovat yhä kaukana toisistaan. Suomen hallituksen kanta on, että jälleenrakennusrahastolle on tarve.

– Tätä ei päästä käsittelemään pelkän videoyhteyden välityksellä, sanoi pääministeri Marin kokouksen jälkeen.

Ihmisten liikkumista rajoittavia sulkuja puretaan pikkuhiljaa ja seuraava tai ehkä sitä seuraava EU-johtajien kokous voitaisiin mahdollisesti pitää nokatusten.

Kun EU päättää miljardeista, kokoukset kestävät yleensä päiviä ja öitä. Se vaatii myös fyysistä läsnäoloa.