Koronakriisi vie töitä etenkin naisilta, mutta mullistus voi myös parantaa tasa-arvoa monissa perheissä – "Nämä miehet ovat ensi kertaa päävastuussa lapsistaan"

Koronaan kuolee enemmän miehiä, mutta poikkeustilanne vie varsinkin naisten työpaikkoja.

tasa-arvo
Isä leikkii pienen tyttärensä kanssa perheen kodissa. Heidän vieressään hämähäkkimies-pukuinen poika esittelee piirustustaan kameralle.
Lentoyhtiöstä lomautetuksi joutunut stuertti Nitipong Chandhanonta leikki lastensa Bhurichaya (oik.) ja Bhurinath Bhekasutin kanssa perheen kodissa Thaimaan Bangkokissa 23. huhtikuuta. Bhurinath esitteli piirustustaan koronaviruksesta. Rungroj Yongrit / EPA

Koronavirus ei katso, kenet se tartuttaa, mutta epidemia koettelee silti naisia ja miehiä eri tavoin.

Kaikkein karuin sukupuolien välinen ero on siinä, että tartunnan saanut mies kuolee covid-19-tautiin todennäköisemmin kuin nainen. Mutta kun katsotaan epidemian vaikutusta työmarkkinoilla, ahtaalle joutuvat varsinkin naisvaltaiset alat.

Amerikkalaisten ja saksalaisten ekonomistien tuoreessa raportissa arvioidaan (siirryt toiseen palveluun), että koronaviruksen aiheuttama lama lisää etenkin naisten työttömyyttä ja vaikeuttaa heidän asemaansa työelämässä.

“Tavalliset” talouslamat, kuten vuoden 2008 talouskriisistä seurannut lama, vievät enemmän miesten työpaikkoja. Tämä johtuu siitä, että miehet työskentelevät useammin suhdanneherkillä aloilla kuten rakennuksilla ja teollisuudessa.

Naisvaltaisilla palvelualoilla riittää normaalisti töitä myös silloin, kun talous ei muuten vedä. Mutta koronan aiheuttama lama ei ole mikään tavallinen talouskriisi.

– Tällä kertaa aivan toiset alat kuin normaalisti ovat kärsineet eniten ja nopeimmin, ennen muuta ravintolat ja kaikki turismiin liittyvä. Ja näillä aloilla työskentelee hyvin paljon enemmän naisia, kuvaa tutkimuksen tekijöihin kuuluva Mannheimin yliopiston taloustieteen professori Michèle Tertilt saksalaislehti Süddeutsche Zeitungille (siirryt toiseen palveluun) (maksumuuri).

Naistarjoilija odottaa asiakkaita Singaporilaisen ravintolan edessä.
Paljon naisia työllistävä ravintola-ala on koronakriisin suurimpia kärsijöitä. Tämä tarjoilija odotti asiakkaita Singaporen turistikadulla 26. maaliskuuta. Wallace Woon / EPA

Tuoreet tiedot Suomesta ovat linjassa näiden arvioiden kanssa. Tilastokeskuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) maaliskuussa naisten työttömyysaste nousi 0,9 prosenttiyksikköä ja miesten laski 0,3 prosenttiyksikköä vuodentakaiseen verrattuna.

Maaliskuun puolivälin jälkeen työttömäksi jääneitä ja lomautettuja on kaikkein eniten majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, kaupan alalla sekä hallinto- ja tukipalveluissa, selviää Helsinki GSE:n torstaina julkaisemasta raportista (siirryt toiseen palveluun). Helsinki GSE (Graduate School of Economics) on pääkaupunkiseudun yliopistojen yhteinen taloustieteen huippuyksikkö.

Lastenhoito vie enemmän naisten aikaa

Saksalaisprofessori Tertiltin tutkijaryhmän mukaan naisten työssäkäyntiä vaikeuttaa huomattavasti myös se, että tällä hetkellä lukuisissa maissa koulut ja päiväkodit ovat kiinni ja lapset kotona.

Perheiden tyypillisen työnjaon perusteella he uskovat, että se lisää enemmän naisten kuin miesten taakkaa kotitöissä. Yksinhuoltajat, joista moni on muutenkin taloudellisesti ahtaalla, joutuvat kaikkein kovimmille.

Katutaiteilijan näkemys COVID-19:stä.
Covid-19-taudista varoittava kyltti Vietnamin Hanoissa. Luong Thai Linh / EPA

Tutkimuksessa arvioidaan Yhdysvaltain tilannetta, mutta Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin tutkimusprofessori Kristiina Huttunen sanoo, että päätelmät todennäköisesti pitävät ainakin jossain määrin paikkansa myös Suomessa.

Ajankäyttötutkimuksista ilmenee, että Suomessakin naisilla on yhä miehiä suurempi vastuu kotitöistä ja lastenhoidosta.

– Silloinkin kun molemmat ovat työllisiä, miesten osuus on keskimäärin alempi kuin 50 prosenttia.

Osa miehistä ensi kertaa päävastuussa lapsistaan

Tertilt kollegoineen tulee siihen tulokseen, että lyhyellä aikavälillä koronapandemia huonontaa sukupuolten tasa-arvoa työelämässä. Pidemmällä tähtäimellä poikkeustilanteella voi kuitenkin olla tältä kannalta hyviäkin seurauksia.

He arvioivat, että myös sellaisia perheitä on paljon, joissa äiti työskentelee kriittisellä alalla, kuten esimerkiksi hoitajana, ja isä on kotona joko etätöissä tai työnsä menettäneenä. Yhdysvalloissa tällainen tilanne on heidän mukaansa noin yhdeksällä prosentilla perheistä.

– Nämä miehet ovat yhtäkkiä ensi kertaa päävastuussa lapsistaan. [...] Vaikka osuus ei ole prosentuaalisesti kovin iso, kyse on miljoonista ihmisistä. Olen vakuuttunut siitä, että se aiheuttaa muutoksia ainakin osassa perheitä ja voisi johtaa eräänlaiseen kulttuurin muutokseen, Tertilt sanoo Süddeutsche Zeitungille.

Naiskätilö auttamassa naista synnyttämään.
Hoitoalalla työskentelee paljon naisia, jotka eivät voi tehdä etätyötä. Kuvan kätilö auttoi synnytyksessä Kiinan Wuhanissa 22. helmikuuta. Yuan Zheng / EPA

Hän vertaa tilannetta toiseen maailmansotaan. Sen aikana naiset ryhtyivät olosuhteiden pakosta tekemään töitä, joissa oli aiemmin ollut vain miehiä – ja sodan jälkeen naisten työnteosta kodin ulkopuolella tuli normaalimpaa.

Tertilt löytää lähihistoriasta toisenkin näkemyksiään tukevan esimerkin: eri maiden perhevapaauudistukset, joissa perheille on tehty taloudellisesti kannattavaksi, että mies käyttää osan vapaasta.

Hänen mukaansa useissa tutkimuksissa on havaittu, että perhevapaita käyttävät miehet osallistuvat myöhemminkin enemmän lastenhoitoon, ja jo joidenkin viikkojen mittaisella jaksolla on merkitystä.

Kauaskantoiset vaikutukset

Suomalaistutkija Huttunen muistuttaa myös työpaikan menetyksen kauaskantoisista seurauksista. Hänen mukaansa aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että vaikka työttömyys ei kestäisi kauaa, se voi vaikuttaa pitkään koko urakehitykseen. On todennäköisempää, että työnsä menettänyt ei pääse samalle ansiotasolle tai voi joutua vaihtamaan työpaikkaa usein.

Näin on etenkin silloin, kun jää työttömäksi lama-aikana.

Tarjoilija kiinnittää ravintolan ikkunaan sulkemisesta kertovaa ilmoitusta.
Tarjoilija kiinnitti prahalaisen ravintolan oveen sulkemisilmoitusta 13. maaliskuuta. Martin Divisek / EPA

Huttunen on itse tutkinut, miten työn menettäminen 1990-luvun laman aikaan vaikutti perheiden lastenhankintapäätöksiin ja toisaalta lasten myöhempään elämään, jos perheessä kärsittiin työttömyydestä.

Naisen työpaikan menetyksellä oli tuolloin syntyvyyttä laskeva vaikutus.

– Epävarmuus sai naisia siirtämään lastenhankintaa. Mutta jos mies menetti työnsä, sillä ei ollut selvää vaikutusta. Tämänhetkisen kriisin aikana voi olla tietysti myös monia muita tekijöitä, jotka vaikuttavat syntyvyyteen, Huttunen sanoo.

Vanhemman työn menetyksellä oli myös selvä yhteys lasten koulutusvalintoihin.

Työttömyyttä kokeneet lapset kouluttautuivat vertailuryhmää todennäköisemmin eri ammattiin kuin vanhempansa – ja turvallisemmiksi koetuille aloille.

Vielä 30-vuotiaana heidän oma ansiotasonsa oli keskimäärin pienempi kuin sellaisten henkilöiden, joiden vanhempi ei ollut menettänyt työtään laman aikaan.

Voit keskustella jutusta 26.4. kello 23:een asti, kun olet kirjautunut sisään Yle Tunnuksella.

Lue myös:

Koronapandemia on miehille ankarampi kuin naisille – yhden tutkimuksen mukaan syy voi olla kiveksissä

Yksinyrittävät naiset kertovat, miten korona muutti heidän elämänsä: asiakkaat katosivat, huoli tulevasta painaa ja tukien saaminen on epävarmaa

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus