1. yle.fi
  2. Uutiset

Hallitus neuvottelee yritystuista, ainakin ravintolatuesta on tehty esitys – hallituslähde Ylelle: Business Finlandin tuen saajat saavat pitää rahansa

Ylen tietojen mukaan jo tehtyjä Business Finlandin myönteisiä tukipäätöksiä ei tulla muuttamaan.

yritystuet
Mika Lintilä
Elinkeinoministeri Mika Lintilä on luvannut hallituksen etsivän uusia keinoja yritysten tukemiseen. Lintilä menossa hallituksen kehysneuvotteluihin Säätytalolle 8. huhtikuuta.

Hallitus on kokoontunut perjantai-iltapäivänä selvittämään koronan vuoksi maksettavien yritystukien tilannetta.

Ylelle kerrotaan hallituslähteestä, että jo myönnettyjä tukia ei aiota perua. Business Finland on tehnyt tuhansia myönteisiä tukipäätöksiä. Silti tukipolitiikkaa pitää korjata niin, että helpotusta saavat nimenomaan koronakriisistä kärsineet yritykset.

Neuvotteluissa keskustellaan, pitääkö esimerkiksi järjestää täydentävä hakukierros yrityksille, jotka ovat jääneet ilman tukia.

Hallitus oli alkuiltapäivästä neuvotteluihin saapuessaan vielä vaitelias. Työministeri Tuula Haatainen (sd.) esittelee kokouksessa työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) esityksen ravintola-alan tuesta.

– Sitä käydään nyt läpi hallituksen voimin. Samalla käydään läpi muut tuet. Tavoite on, että päällekkäisyyksiä ei tule ja kokonaisuus vastaa tarkoitustaan, Haatainen sanoi.

Business Finlandin tuista vastaava elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) oli hänkin lyhytsanainen.

– Linjoja käydään läpi. Kuunnellaan nyt ensin informaatiota, Lintilä sanoi.

Tätä nyt puntaroidaan

Ministerit yrittävät saada tukirahan ohjattua nimenomaan niihin yrityksiin, jotka koronasta kärsivät.

Jos Business Finlandin tuen päälle luodaan uusi yleistuki, jolla yrityksille korvataan suoraan niiden kiinteitä kuluja ja henkilöstökuluja, se voidaan luoda kolmella tavalla.

Ensimmäinen tapa on antaa yleistukea yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut koronan vuoksi tietyn verran, esimerkiksi 30 prosenttia tai enemmän. Vastaava tuki on käytössä Norjassa ja Tanskassa.

Toinen tapa on luoda uusi yleistuki niin, että valtio ottaisi kontolleen työnantajien ja yrittäjien sairausvakuutus-, työttömyys- ja eläkemaksuja määräajaksi.

Kolmas tapa on tehdä sama niin, että yrittäjille palautetaan esimerkiksi niiden alkuvuonna maksamat arvonlisäverot.

Malleilla on hyvät ja huonot puolensa. Liikevaihdon laskuun perustuva tuki kohdistuisi suorimmin yrityksiin, jotka ovat kärsineet koronakriisin vuoksi, mutta tuen myöntäminen vaatisi, että liikevaihdon aleneminen todistetaan numeroilla. Koneiston rakentaminen vaatisi vähintään viikkoja aikaa ja paljon käsittelijöitä.

Yritysten vapauttaminen vakuutusmaksuista tai arvonlisäverojen palauttaminen taas olisi nopeampi tapa, mutta vaikuttaisi kaikkiin yrityksiin, myös niihin joita korona ei ole erityisesti kurittanut.

Avoinna on myös, mikä määrä tuista olisi lainaa ja mikä tukea, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Esimerkiksi arvonlisäveromallin yhteydessä on puhuttu, että kyseessä saattaisi olla väliaikainen laina, joka perittäisiin yrityksiltä ainakin osittain takaisin parempina aikoina.

Vielä yksi pohdittava asia on, milloin nyt mahdollisesti lanseerattava uusi tuki tulisi voimaan. Nopeasti voimaan tuleva uusi tuki voisi pahimmillaan sotkea jo käynnissä olevaa hakukierrosta. Toisaalta kriisi saattaa pitkittyä syksyyn asti, jolloin tukea tarvittaisiin myös silloin.

Ravintolatuessa ristivetoa

Ylen tietojen mukaan myös ravintoloiden erityistuki on hankala pala. Eduskunnan perustuslakivaliokunta edellytti erityistukea, koska ravintolat pantiin kiinni hallituksen määräyksellä.

Työ- ja elinkeinoministeriössa on ajateltu mallia, jossa ravintolat saisivat suoraa tukea. Myynnin arvosta yleensä noin 30 prosenttia tulee kiinteistä menoista, ja tästä puolet voitaisiin maksaa tukea. Tämä tulisi automaattisesti kaikille ravintoloille. Sen lisäksi tukea voisi saada, kun ottaa lomautettuja työntekijöitä takaisin töihin. Kokonaisuudessaan tukeen käytettäisiin noin 150 miljoonaa euroa.

Valtiovarainministeriössä taas ollaan huomattavasti pienemmän tuen kannalla. Ravintoloiden myynti romahti jo, kun koronavirus alkoi jyllätä. Kun ravintolat pantiin kiinni, muutosta ei enää juuri huomannut myynnissä.

Puolueista erityisesti keskusta on muistuttanut, että vaikka ravintolat pantiin kiinni lain nojalla, myynti putosi samalla tavalla monilla muillakin palvelualan yrityksillä. Siksi vain ravintoloihin kohdistuvaa erityistukea olisi keskustan mielestä hankala perustella. Myös esimerkiksi kesäfestivaalit perutaan ja elokuvateatterit on pantu kiinni lakiin vedoten.

60 000–80 000 yritystä on jo hakenut tukea

Arviolta noin 60 000–80 000 yritystä on jo hakenut yritystukia. Tarkkaa määrää ei tiedetä, koska kunnilta haetuista tuista ei ole käytettävissä koottua tietoa.

Hallitus ilmoitti heti kriisin alettua tukevansa yrityksiä useita eri reittejä. Suurin tukivirta kanavoitiin Business Finlandin kautta, joka jakaa yritysten kehittämiseen 800 miljoonaa euroa. Tuet menivät kuitenkin yrityksille, jotka tekivät hyviä kehitysehdotuksia eikä niinkään koronasta kärsineille. Julkisuudessa on ollut räikeitä esimerkkejä, jotka ovat saaneet hallituksen huolestumaan siitä miltä tukien käyttö näyttää.

Ely-keskuksilla taas on jaossa noin 400 miljoonaa tukia. Kiinteisiin kuluihin avustusta voi saada 10 000 euroa, mutta kehitysideoiden perusteella tukea voi tulla jopa 100 000 euroa. Osa isoista kehitystukien saajista on ollut yrityksiä, joilla on ollut hyvin pieni liikevaihto.

Finnvera tiedotti perjantaina, että se nostaa takaustaan yritysten lainoille 80 prosentista 90 prosenttiin.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Professorin mukaan Business Finlandin yritystukikohussa ovat menneet odotukset ja mielikuvat sekaisin – Mutta sen lisäksi ollaan jo pahasti myöhässä

Analyysi: Miksi Business Finlandin koronarahoituksesta nousi niin suuri kohu? Tämä sinunkin on hyvä ymmärtää tästä kaikesta

Elinkeinoministeri Lintilä kommentoi yritystukikohua: Väärinkäsityksiä on ollut jonkin verran, yritysten uhkailu kuulostaa todella ikävältä

Lue seuraavaksi