Kunnanvaltuutetut myönsivät itselleen 10 000 euron kehittämisrahan – pian omille kylille nousee laavuja, grillikatoksia ja liikuntapaikkoja

Oman kylän viihtyvyys peittosi yritysten houkuttelun, kun Tohmajärven valtuutetut saivat oman kehittämisbudjetin. 

kunnanvaltuustot
Mika Piiroinen laavulla laittamassa puita nuotioon.
Mika Piiroinen Kangasjoen laavulla. Heikki Haapalainen / Yle

Tohmajärven valtuustossa ideoitiin viime vuonna, että kullekin valtuutetulle myönnetään henkilökohtainen kehittämisraha, 10 000 euroa, käytettäväksi mieleiseensä investointiin.

Idea valtuutetun omasta budjetista oli niin ainutlaatuinen, että sen laillisuus piti selvittää. Estettä rahankäytölle ei löytynyt, kunhan esitykset olisivat kunnan strategian mukaisia investointeja, eivätkä kohdistuisi esimerkiksi suoraan yrityksille.

Rahojen käyttökohteet löytyivätkin valtuutettujen omasta elinpiiristä. Uimarannat, laavut, polut ja lähiliikuntapaikat eri puolilla kuntaa saavat reilusti yli puolet investointitonneista.

Kunnanjohtaja Olli Riikonen oli jossain määrin yllättynyt valtuutettujen esityksistä.

Olli Riikonen juoksee kuntoportaita.
Kunnanjohtaja Olli Riikonen Mokinrinteen kuntoportaissa.Heikki Haapalainen / Yle

– Lähtökohta oli elinkeinopolitiikassa, mutta investoinnit kohdistuvatkin pitkälti virkistystoimintaan. Ehkä sillä puolella on nähty vajetta ja virkistystekijöistä on viime vuosina ryhdytty enemmän puhumaan elinkeinojen rinnalla.

Pohjois-Karjalassa sijaitseva Tohmajärven kunta on viime vuosina investoinut mm. olemassa olevien yritysten kiinteistöihin ja uuteen infraan tulevia yrityksiä varten. Parhaillaan on rakenteilla kunnan suurin rakennuskohde kymmeniin vuosiin eli keskustaajamaan nouseva sivistyskeskus.

Näiden hankkeiden rinnalla valtuutettujen kehittämiskymppitonnit ovat yhteenlaskettunakin pieni potti.

– Ne ovat suunnilleen 10 prosenttia meidän tämän vuoden investointibudjetista, kertoo kunnanjohtaja Olli Riikonen.

Esimerkkikohde Värtsilässä

Kansalaispuolueen kunnanvaltuutettu Mika Piiroinen sijoitti kymppitonninsa kotinsa lähellä olevan retkeilypaikan kohentamiseen. Tärkein kohde on Kangasjoen ylittävä kävelysilta, joka on peräisin 1990-luvulta ja pahasti notkahtanut. Joen kupeessa on myös kunnostusta kaipaava laavu ja evästelypaikka.

Mika Piiroinen tarkastelee sillan rakenteita.
Mika Piiroinen tutkii Kangasjoen sillan tiensä päässä olevia rakenteita. Heikki Haapalainen / Yle

Piiroisen visiossa seudulla kiertää retkipolku ja investointiin on otettu mukaan hanke- ja yhteistyökumppaniksi paikalliset metsästys- ja urheiluseura.

– Valtuutetut ovat kyliltä kotoisin ja varmasti ne omat lähialueet on investointirahan käyttökohteina parhaita. Ja tietysti kun oli mahdollisuus oman käyttörahan lisäksi saada suurempi vaikutus, kun tähän mukaan pystyi liittämään hankkeen, arvioi Piiroinen.

Hankerahoilla isompi investointi

Hankerahoitusta on kytkeytymässä monen kymppitonnin kylkeen. Suurin potti, neljän valtuutetun koko summa ja yhden puolikas menee Tohmajärven keskustan “kuntalaisten olohuoneen” eli Nymanin museoalueen rakenteisiin.

Alueella on jo mm. lähiliikuntapaikka, kesäteatteri, pururata, kuntoportaat, liikuntahalli ja talvella latuverkosto. Vuosi sitten valmistuneet monitoimipolut linkittyvät alueeseen.

Ilmakuva Nymanin museolueesta.
Tohmajärven keskustan virkistysalueet ja Nymanin talon museoalue kytkeytyvät yhteen. Heikki Haapalainen / Yle

45 000 euron sijoituksella saadaan mm. valaistusta ja uusia reittejä. Myös monitoimipolkuverkoston eli Karelian polkujen lähireitin varrelle halutaan taukopaikaksi laavu, johon on oma kymppitonninsa.

Myös Tikkalan kylä ja Kirkkoniemen uimaranta saavat usean valtuutun kimppasijoituksen. Retkikohteiden lisäksi myös infraan investoidaan, sillä kolmen valtuutetun yhteispotti menee vedenottamoiden varavirtajärjestelmän hankintaan.

Kangasjoen kävelysilta.
Kangasjoen notkahtanut ja vino silta on esimerkki käyttöikänsä päähän tulleesta retkeilyrakenteesta.Heikki Haapalainen / Yle

Retkeilyn muutos taustalla

Retki- ja liikuntarakenteiden tarpeissa huomaa tohmajärveläisten muuttuneen luonnossa liikkujina. Kaikki eivät enää mene omatoimisesti luontoon marjastamaan, sienestämään tai kulkemaan ilman päämäärää. Kunnanjohtaja Olli Riikonen on huomannut saman itsekin, koska on innokas retkeilijä.

– Maalaisetkin ovat urbanisoituneet. Ei lähdetä merkitsemättömille reiteille ja tuntemattomaan luontoon noin vain. Mutta sitten kun siellä on joku opastus tai kohde minne mennä niin se kynnys on huomattavasti matalampi.

Kangasjoen silta ja laavu.
Kangasjoen taukopaikka kaipaa kunnostusta. Pari vuosikymmentä sitten tästä kulki Jänispolku-niminen reitti, mutta sen ylläpito on lopetettu. Heikki Haapalainen / Yle

Kunnanvaltuuston 27 valtuutetusta 22 teki hyväksytyn esityksen “rahojensa” käytöstä. Kaksi ei jättänyt esitystä ja kolme esitystä ei täyttänyt investoinnin tunnusmerkkejä. Investoinnit hyväksytään vielä valtuustossa.

– Tässä on ainutlaatuista se, ettei tarvitse olla enemmistön tukea omalle idealle. Ainakin nyt näyttää siltä, että käytäntö jatkuu ainakin tämän vaalikauden loppuun, kertoo kunnanjohtaja Riikonen.

– Tällä tavalla valtuutetut saivat sitä konkreettista valtaa, jota ovat halunneet. Valtuutettukymppitonni on hyvä keksintö, summaa Mika Piiroinen.