Historiallisen 1800-luvulta olevan sairaalan myynnistä sijoittajille iso kiista – Museovirasto: Hotelli meluaitana kuulostaa vedätykseltä

Helsingissä sijaitsevan C. L. Engelin suunnitteleman Lapinlahden sairaalan kohtalosta päätetään tiistaina.

kiinteistösijoittaminen
Lapinlahden sairaala.
Suurin kiista koskee rakennusten myyntiä kansainvälisille sijoittajille ja Lapinlahden alueelle kaavailtua uudisrakentamista.Pro Lapinlahti Ry.

Lapinlahden historiallisen sairaala-alueen kohtalo on helsinkiläispoliitikkojen käsittelyssä huomenna tiistaina. Kaupunki on suunnitellut sairaala-alueen rakennusten myyntiä, koska sillä ei ole siellä omaa toimintaa eikä käyttöä.

Kiistellyimmät asiat liittyvät alueen rakennusten mahdolliseen myyntiin kansainvälisille sijoittajille ja alueelle suunniteltuun uudisrakentamiseen. Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee asiaa tiistaina.

Lapinlahden rakennuksille haettiin uutta omistajaa ja käyttötarkoitusta ideakilpailulla vuonna 2019.

Voittaneen ja lopulta ainoan ehdotuksen mukaan sairaalan päärakennukseen tulee Tove Janssonin kotimuseo, hostelli, työtiloja sekä palveluja. Puiston pohjoispuolella oleva vanha sauna kunnostettaisiin ja avattaisiin laajemmin kaupunkilaisille.

Rantaan tulisi venelaituri ja pohjoispuolella sijaitseva punainen tiilirakennus muutettaisiin ravintolaksi ja kokoustilaksi.

Sijoitusyhtiö: Uudisrakentamisella varoja vanhojen tilojen kunnostamiseen

Uudisrakennukset nousisivat alueen eteläreunalle, minne tulisi hotelli Länsiväylän meluaidaksi sekä kaksi palveluasuntorakennusta.

Ideakilpailun voittaneen kiinteistösijoitusyhtiö NREPin sunnitelman mukaan uudisrakennukset mahdollistavat taloudellisesti nykyisten, suojeltujen rakennusten peruskorjaamisen ja alueen kehittämisen.

NREPin johtaja Joonas Lemström sanoo, että vanha sairaalarakennus on huonokuntoinen ja ilman täydennysrakentamista vanhan sairaalarakennuksen kattavaa kunnostusta olisi mahdoton toteuttaa. Lemström arvioi korjauskustannusten olevan ainakin 20 miljoonaa auroa.

Lapinlahden sairaala-alue ilmakuvassa.
Joha Grönvall/Pro Lapinlahti Ry.

– Emme ole liikkeellä rahat edellä, vaan hanke on suunniteltu alusta pitäen niin, että se olisi sekä sosiaalisesti että taloudellisesti kestävä.

Voittajaehdotuksen takana ovat kiinteistösijoitusyhtiö NREP, yritysjärjestelyihin erikoistunut maailmanlaajuinen konsulttiyhtiö Oaklins Merasco sekä kolme arkkitehtitoimistoa: Ark-Byroo, Arkkitehtitoimisto OPUS ja Arkkitehdit Soini & Horto.

Vuonna 1841 valmistunut Lapinlahden sairaala on Suomen vanhin mielisairaala. Sekä C. L. Engelin suunnittelema päärakennus, että ympäröivä puisto ovat suojeltuja.

Kaupunkiympäristölautakunnan varapuheenjohtaja Risto Rautava arvioi kokoomuksen valtuustoryhmän puoltavan NREPin ehdotusta. Rautava toteaa, että ideakilpailun arviointiraati oli yksimielinen.

– Mukana oli lopulta vain yksi ehdotus, mutta se oli erittäin hyvä, Rautava perustelee.

SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma ei lähde ennakoimaan ryhmänsä kantaa kokouksessa.

Heinäluoma sanoo, että ratkaisuja alueen ja rakennusten osalta on kuitenkin tehtävä, jotta arvokkaat rakennukset eivät rapistu.

– Uudisrakentamisen pitää istua paikkaansa ja mielenterveystyön on voitava jatkua.

Heinäluoman mukaan SDP:n ryhmälle on tärkeää, että alueen puistot säilyisivät kaupunkilaisten käytössä.

Myös vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Retta Vanhanen korostaa, että päätöksiä on tehtävä, jotta vanhat ja arvokkaat rakennukset saadaan kunnostettua.

Vanhasen mukaan Lapinlahden asioita käydään vihreiden ryhmässä läpi vielä viikonlopun aikana.

– Meille on tärkeää, että mielenterveystyö ja kulttuuritoiminta alueella voivat jatkua. Puistojen on myös oltava jatkossakin kaupunkilaisten käytössä.

Kaupunkiympäristölautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen alueella alkaisi asemakaavan muutos, josta päättää kaupunginvaltuusto.

Mielenterveys ry:n kehitysjohtaja toivoo kaupungin jatkavan omistajana

NREPin suunnitelma kohtaa myös voimakasta vastustusta. Suomen mielenterveys ry:n kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck toivoo, että Lapinlahden sairaala säilyisi julkisessa omistuksessa.

– Pitkäaikainen omistaja luo mielenterveystyölle hyvät edellytykset. Kansainvälinen sijoittaja myy rakennukset eteepäin nopeasti ja tämä luo epävarmutta alueen toimijoille, Wahlbeck perustelee.

Wahlbeckin mukaan alueen nykyiset toimijat ovat vastikään toimittaneet päättäjille vaihtoehtoisen suunnitelman, Lapinlahti 360, joka painottaa ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä.

Wahlbeck toteaa, että voittajaehdotus ei vastaa kilpailussa alueen suunnittelulle asetettuja kriteerejä, vaan painottaa uudisrakentamista.

– Kilpailussa toiminnan pääpainon piti olla vanhoissa rakennuksissa ja nyt sinne ollaan rakentamassa uutta hotellia ja kahta muuta kerrostaloa, Wahlbeck hämmästelee.

Kaupunkiympäristölautakunnan varapuheenjohtaja Risto Rautava (kok.) korostaa, että alueen kehittämisestä oli avoin ideakilpailu ja sen voittaja on nyt viemässä omaa ehdotustaan eteenpäin.

– Jo kaupungin uskottavuuden kannalta on tärkeää, että voittajaehdotusta voidaan viedä eteenpäin, Rautava sanoo.

NREPin johtaja Joonas Lemström sanoo ymmärtävänsä muutoksen herättämän huolen, mutta hänen mukaansa tarkoituksena on jatkaa alueen hyvinvointia tukevaa toimintaa.

– Mielenterveyspalvelut haluamme ehottomasti säilyttää alueella.

Lemströmin mukaan keskusteluja Mielenterveys ry:n kanssa on jo käytykin.

– Olemme varanneet heille tilat, joita olemme valmiita tarjoamaan kohtuullisella vuokralla.

Tuhoaako ahneus Lapinlahden?

Museoviraston osastonjohtaja Mikko Härö kertoo näkevänsä kehittämishankkeessa sekä hyviä että huonoja puolia. Härön mukaan on hyvä, että aluetta pyritään kehittämään ja rakennuksista huolehtimaan.

Hänen mielestään aluetta pitäisi kuitenkin kehittää pikemminkin kulttuurihistoriallisista lähtökohdista kuin kaupallisen toiminnan ehdoilla.

– Suuret ja välittömästi käynnistettävät rakennus- ja muutostyöt löisivät peruuttamattomasti lukkoon Lapinlahden tulevaisuuden.

Härö sanoo, että esimerkiksi kaavailtu hotelli olisi alueella maailman tappiin ja tämä sulkisi pois muita alueelle mahdollisesti haluttavia toimintoja. Härö sanoo pitävänsä alueelle suunniteltua uudisrakentamista liian massiivisena.

Lapinlahteen perehtynyt arkkitehti ja kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostran hallituksen jäsen Tapani Mustonen pitää Lapinlahden sairaala-aluetta ainutlaatuisena kokonaisuutena. Mustonen sanoo sairaalan päärakennuksen säilyneen Engelin rakennuksista ehkä parhaiten.

Mustonen pitää vääränä lähtökohtana sitä, että lisärakentamalla peitettäisiin korjauskustannuksia, koska tätä kautta tuhotaan ainutlaatuista puistoaluetta.

Lapinlahden puistoa.
Pro Lapinlahti Ry.

– Jatkuvasti esillä ovat rakennukset, mutta myös puisto on ainutlaatuisen tärkeä suojelukohde.

Mustonen toteaa, että Engelin suunnittelemia rakennuksia on toki muuallakin, mutta 1800-luvun puolivälin henki on säilynyt harvinaisen hyvin Lapinlahden sairaalassa.

Mustonen hämmästelee, että vaikka Lapinlahti on vanhimpia mielisairaaloita Euroopassa, sillä ei juuri tunnu olevan merkitystä kaupungin johtavien virkamiesten tai poliitikkojen mielissä.

Mustosen mielestä korjaukset olisi tehtävä maltilla ja mahdollisimman yksinkertaisesti.

– Isot peruskorjaukset ovat vaarallisia rakennuksen luonteen ja patinan säilymiselle, Mustonen sanoo.

Museoviraston osastonjohtajaa Mikkö Häröä kummastuttavat puheet hotellista meluaitana.

– Hotelli meluaitana kuullostaa vedätykseltä. Sehän voitaisiin toteuttaa haluttaessa vaikka taideseinänä.

NREPin johtajan Joonas Lemströmin mukaan meluntorjunnan ratkaiseminen on yksi tärkeä asia alueen viihtyvyyden kannalta ja tässä sijainnissa hotelli toimii myös melua torjuvana rakenteena.

– Vanhaa sairaalamiljöötä täydentävä hotellirakennus on sovitettu kokonaisuuteen siten, että päärakennus säilyttää asemansa. Arkkitehtuurisesti korkeatasoinen hotelli suojaa ja rauhoittaa puistoa visuaalisesti, eikä vie pääroolia sairaala-alueen päärakennukselta, Lemström sanoo.

Sijoitusyhtiö: Rakentaminen varsin maltillista

NREPin johtajan Joonas Lemströmin mukaan uudisrakennukset on suunniteltu mahdollisimman hyvin alueelle sopiviksi ja ne raajaavat Lapinlahdesta oman rauhallisen alueen erottaen sen Ruoholahdesta ja Salmisaaresta.

Lemströmin mukaan suunnitelman keskiössä ovat olleet alueen kulttuurihistorialliset arvot.

– Toivomme, että uudistusten myötä alue palvelee paremmin ja laajemmin kaikkia kaupunkilaisia sekä myös matkailijoita.

Lemström sanoo, että uudisrakennusten koko on pidetty maltillisena.

– Uudisrakentamisen pinta-ala on alle viisi prosenttia puiston pinta-alasta.

Lemströmin mukaan uudisrakennukset sijoittuvat kohennusta vaativille puiston reuna-alueille, jossa kulkee tällä hetkellä kaukolämpöputki maan päällä.