1. yle.fi
  2. Uutiset

Sumutti kaasua mopoilijan kasvoille, ampui etälamauttimella itsetuhoista miestä – nämä poliisien kovat otteet ovat päätyneet tutkintaan

Yle pyysi valtakunnansyyttäjältä nähtäväksi poliisin voimankäyttöön liittyviä rikosjuttuja.

poliisi
Poliisi ase lanteillaan.
Poliisi saa turvautua ampuma-aseeseen vain kun mikään lievempi keino ei auta.Yle

Poliisin voimankäytöstä tehtiin viime vuonna yhteensä 137 rikosilmoitusta. Valtakunnansyyttäjän toimiston mukaan poliiseista tehtävien ilmoitusten määrät ovat ylipäänsä nousseet.

Yle pyysi nähtäväksi syyttäjien tutkittavaksi viime vuonna siirrettyjä tapauksia, joissa kyse oli poliisin voimankäytöstä. Alta voit lukea, millaisia tapauksia poliisirikosten tutkijat ovat saaneet ratkaistavakseen.

Tapaukset eivät ole välttämättä mukana valtakunnansyyttäjän julkaisemissa tilastoissa viime vuoden poliisirikoksista, sillä useimmat ovat tapahtuneet aiemmin.

1. Kaasusumuttimella mopoilijan kasvoille

Itä-Suomen poliisin partio yritti saada pakenevan mopoilijan pysähtymään. Kun muu ei auttanut, vanhempi konstaapeli yritti pysäyttää nuorukaisen kaasusumuttimella.

Ajolasien vuoksi mopoilija ei saanut kaasua silmiinsä, mutta tunsi kirvelyä muuten kasvoillaan. Sumuttaminen ei lopulta edes pysäyttänyt pakomatkaa.

Kaasusumuttimen käyttö ei ole sallittu voimakeino kulkuneuvoa pysäytettäessä.

Itä-Suomen poliisin vanhemman konstaapelin toimintaa tutkittiin virkavelvollisuuden rikkomisena. Syyttäjän mukaan siitä hyvin todennäköisesti olikin kyse, mutta olosuhteet huomioon ottaen poliisin lainvastainen menettely oli vähäinen. Mopoilijan ajo on ollut hyvinkin vaarallista sivullisten kannalta, eikä hänelle aiheutunut sumuttamisesta vahinkoa. Syytteitä ei nostettu.

Sen sijaan toisessa osin samankaltaisessa tapauksessa vuodelta 2017 poliisi sai syytteet ja myös sakot (siirryt toiseen palveluun). Siinä sumuttaminen johti mopoilijan ulosajoon ja loukkaantumiseen.

2. Etälamautin ei lauennut, partiokaveri ampui uhkaajan

Helsingin poliisin partio kohtasi kotihälytystehtävällä miehen, joka uhkasi heitä aseella. Toinen poliiseista yritti taltuttaa miehen etälamauttimella, mutta se ei jostain syystä lauennut.

Poliisi ajatteli, ettei ehtisi ottaa omaa asettaan esille. Niinpä hän ryntäsi päin uhkaajaa ja yritti saada tältä aseen riisuttua väkisin. Se ei onnistunut, vaan mies irti päästyään kohotti jälleen aseen kohti lähellään olevaa poliisia.

Toinen poliiseista ampui miestä kaksi kertaa ylävartaloon ja tämä kuoli. Uhatuksi joutunut poliisi koki, että partiokaveri oli pelastanut hänen henkensä.

Poliisin etälamautin.
Etälamautin on yleisin poliisin voimankäyttöväline.Tiina Jutila / Yle

Lain mukaan poliisilla on oikeus käyttää ampuma-asetta vain, kun kyseessä on vakavaa vaaraa hengelle tai terveydelle aiheuttavan henkilön toiminnan pysäyttäminen, eikä lievempää keinoa ole.

Todistajat antoivat tapahtuneesta ristiriitaisia kuvauksia. Yhden mielestä ammuttu mies oli jo taltutettu etälamauttimella hyvän aikaa ennen ampumista. Tutkinnassa paljastui kuitenkin, ettei poliisin etälamautin todella ollut lauennut.

Syyttäjän mukaan kyseessä oli hätävarjelutilanne, eikä poliisien toiminta ollut lainvastaista.

Toisessa samankaltaisessa tapauksessa poliisi ampui Tampereella miestä, joka osoitti poliiseja Mauser-pistoolia muistuttavalla ilma-aseella. Kun mies ei luopunut aseesta käskyttämällä, poliisi ampui. Tässäkin syyttäjä piti ampuma-aseen käyttöä perusteltuna. Sillä ei ollut merkitystä, että ase ei ollut oikea. Mies jäi henkiin.

3. Putkaan pantu mies taltutettiin hengenvaarallisen kovakouraisesti

Putkaan suljetun miehen kohtelu poiki poliisille ja kahdelle vartijalle rikosepäilyt törkeästä pahoinpitelystä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Tilanteessa uhri loukkaantui hengenvaarallisesti.

Runsas vuosi sitten Lahdessa sattuneen tapauksen rikosprosessi on vielä kesken, eikä siitä ole vielä julkisia asiakirjoja. Iltalehti on kuitenkin kirjoittanut tapauksesta seikkaperäisemmin (siirryt toiseen palveluun) tutkintaa johtaneen syyttäjän antamien tietojen pohjalta.

Lehden mukaan kiinniottoa vastustanutta miestä painettiin sellissä vasten muovipatjaa ja lyötiin vartaloon. Kesken tilanteen miehen elintoiminnot seisahtuivat. Hänet onnistuttiin kuitenkin elvyttämään ja viemään sairaalaan.

4. Lukkojen takana riehunut mies sumutettiin rauhalliseksi

Siviilipalvelusta vältellyt mies suljettiin putkaan etsintäkuulutuksen vuoksi Maarianhaminassa. Hän purki tunteitaan rikkomalla ensin pleksin yhdessä sellissä. Sen jälkeen hänet siirrettiin toiseen selliin, missä hän alkoi paiskoa ympäriinsä irti repimäänsä lattiakaivon metallista kantta.

Poliisi yritti ensin saada puhumalla miehen luopumaan kannesta. Kun mies ei rauhoittunut, poliisi avasi sellin ovessa olevan luukun ja sumutti siitä pippurikaasua. Vastarinta loppui, ja mies saatiin siirretyksi kolmanteen selliin.

Mies pyysi selvittämään, syyllistyikö poliisi liialliseen voimankäyttöön. Syyttäjän mielestä ei: hänestä poliisilla oli velvollisuus varmistaa metallinkappaleen kanssa heiluneen miehen turvallisuus voimakeinolla, joista sumute oli lievin.

5. Itsetuhoinen mies hyppäsi parvekkeelta, omaisen mielestä vika oli poliisin

Pirkanmaalla sattunut sekava tapahtumasarja sai alkunsa, kun itsetuhoinen mies kieltäytyi lähtemästä ensihoitajien mukaan. Paikalle kutsutut poliisit löysivät miehen istumassa puukko kädessään avoimen parvekkeen oven vieressä.

Poliisi pyysi miestä tulemaan luokse. "Tuskinpa", tämä vastasi, nousi ja kääntyi nopeasti kohti parveketta. Toinen poliiseista ampui miestä kohti etälamauttimella. Poliisin mielestä miestä piti estää pääsemästä puukon kanssa poliisin tai huoneessa olevan perheenjäsenensä kimppuun.

Etälamauttimen nuolet lensivät kuitenkin ohi tai kimposivat miehen vaatteista. Hän hyppäsi parvekkeen kaiteen yli ja vammautui pudotessaan maahan. Tapahtumia läheltä todistaneen perheenjäsenen mielestä poliisin olisi pitänyt estää itsetuhoinen loikka. Myös mies vaati korvauksia.

Syyttäjä päätti olla aloittamatta tapauksesta esitutkintaa. Hänen mukaansa poliisilla oli nopeassa tilanteessa perusteltu syy epäillä miehen käyttävän teräasetta. Syyttäjä ei myöskään katsonut, että poliisin etälamauttimen käyttö olisi vaikuttanut hyppäämiseen.

Poliisi kohtaa väkivaltaa aiempaa useammin

Yllä kuvailtujen lisäksi syyttäjällä on tutkinnassa vielä viisi muuta viime vuonna vireille tullutta rikosepäilyä poliisin voimankäytöstä. Niistä ei ole annettu vielä tietoja julkisuuteen. Listasta voi puuttua myös jo ratkaistuja tapauksia, joista syyttäjä ei ole toimittanut päätöstä poliisirikosyksikköön.

Poliisirikosten, kuten muidenkin rikosten käsittely voi kestää Suomessa hyvinkin pitkään. Esimerkiksi tänä vuonna korkeimman oikeuden antamat tuomiot kahdesta poliisin liiallisesta voimankäytöstä ovat saaneet alkunsa jo 5–6 vuotta sitten.

Poliisin tehtävämääriin suhteutettuna voimankäytön ylilyöntejä paljastuu Suomessa hyvin vähän. Poliisin voimankäyttöä tutkinut Henri Rikander sanoikin Ylen jutussa aiemmin, että suomalaisen poliisin voimankäyttö on myös kansainvälisesti vertaillen pidättyväistä.

Poliisin voimankäyttötilanteet todennäköisesti lisääntyvät, sillä tutkimuksen perusteella poliisin kohtaama väkivalta on lisääntynyt niin Suomessa kuin naapurimaissakin. Lisäksi poliisi on saanut uusia voimankäyttövälineitä.

Poliisirikokset käsitellään Suomessa valtakunnansyyttäjän toimiston alaisessa poliisirikosyksikössä. Sieltä ne siirretään usein alueellisille syyttäjille. Epäiltyä poliisirikosta ei tutkita saman poliisilaitoksen alueella kuin missä se tapahtui.

Lue seuraavaksi