Terveysasemilla huoli kaikonneista potilaista – ”Kannattaa antaa meidän tehdä päätös, kannattaako hoitaa ja miten”, sanoo Helsingin terveysasemien johtaja

Perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon vastaanottokäynnit ovat vähentyneet epidemian takia selvästi. 

koronavirus
Kuvassa on terveysaseman odotustila.
Etävastaanotot hoituvat esimerkiksi puhelimitse. Kuvituskuva helmikuulta.Hanna Matikainen / Lehtikuva

Tuoreen THL:n arviointiraportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan patoutunut palveluiden tarve voi kestää hyvin pitkään. Terveysasemilla eri puolilla Suomea on nyt ehkä liiankin tyhjää.

Helsingin terveysasemien johtajalääkärin Timo Lukkarisen mukaan terveysasemilla on mahdollista ottaa myös kiireettömiä potilaita vastaan.

– Ei meidän kannata turhaan istua siellä terveysasemillakaan. Jos potilaalla on asia, mikä voi pahentua kesään mennessä, niin kyllä siitä kannattaa olla yhteydessä. Me sitten arvion mukaan pyrimme järjestämään vastaanoton. Lukkarisen mukaan palvelutaso pyritään pitämään normaalina.

Terveysasemat ovat siirtyneet etävastaanottojen käyttöön ja digiaikaan kertarysäyksellä koronan vuoksi. Asiakasmäärät ovat silti romahtaneet.

– Alkuun vastaanotot vähenivät, kun pelättiin ikään kuin pahinta ja leikattiin vastaanottojen määrästä, sanoo Lukkarinen.

Tällä hetkellä kiirettä ei ole ja Helsingissä henkilökunnalla on ollut aikaa soittaa jopa potilaille päin. Tällaisia tapauksia ovat olleet esimerkiksi huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes tai joku muu seurantaa vaativa sairaus, jossa on tarpeen järjestää ehkä myös lääkärin tai hoitajan tapaamisaika terveysasemalle.

– Tällaisessa kiireisessä tai puolikiireisessä tapauksessa luppoajalla on pyritty reseptin uusijoista ja muualta etsimään potilaita, jotka eivät ehkä ole hyvässä hoitotasapainossa. Heille on soitettu, vaikka aikaa ei olisi ollut varattuna.

Pelko tartunnasta pitää kotona

THL:n tuoreen raportin mukaan tämä johtuu osittain siitä, että ihmiset eivät pelon tai epätietoisuuden vuoksi hakeudu hoitoon, vaikka tarvetta olisi.

Ylen haastattelemat terveysjohtajat Helsingissä, Vantaalla ja Kymenlaaksossa allekirjoittavat tämän. Heidän mielestään ihmisten pelko johtuu suureksi osaksi epätietoisuudesta.

Kaikissa kunnissa flunssaoireiset ja koronatartunnan saaneet hoidetaan poikkeustilan aikana määrätyillä infektioasemilla muiden terveysasemien hoitaessa normaaleja kiireellisiä, puolikiireellisiä ja myös kiireettömiä terveysasioita. Tämä tieto ei ole tavoittanut kaikkia ihmisiä.

– Meillä on puhtaat, turvalliset asemat. Terveysaseman aulan tervehtijät varmistavat, ettei saapuvilla potilailla ole mitään hengitystieoireita. Näin pahimmin tartuttavat mahdolliset koronapotilaat eivät olisi siellä, mihin tulee muita potilaita.

Myös Vantaan terveyspalvelujohtaja Piia Vuorela kannustaa potilaita olemaan yhteydessä terveysasemiin.

– Potilaat voivat olla ihan turvallisin mielin, kun ajatellaan tartuntariskiä. Meillä, niinkuin muissakin kunnissa, on erikseen terveysasema hengitysoireileville potilaille.

Hoitoon saa hakeutua kiireettömissäkin asioissa soittamalla tai sähköisesti

Kiireetöntä hoitoa on ajettu alas koronaepidemian alkuvaiheessa ehkä tarpeettomastikin, myöntävät terveysjohtajat. Pitkällä aikavälillä tämä voi pahentaa väestön tautikuormaa, pitkittää hoitoja ja kasvattaa hoitojen kustannuksia epidemian päättymisen jälkeen.

Kiireettömyyden tai kiireellisyyden arvioiminen on ammattilaisellekin vaikeaa, saati sitten potilaalle itselleen. Hoitoa pitää ja saa hakea myös kiireettömissä asioissa, jos terveys huolettaa, tai on epävarma oireista, sanoo Helsingin terveysasemien johtaja Timo Lukkarinen.

– Ihmisten kannattaisi antaa meidän tehdä päätös siitä, millainen asia tarvitsee hoitoa, ja miten asia kannattaa hoitaa.

Koronavarautumisesta huolimatta perustehtävät on edelleen tarkoitus hoitaa. Lukkarinen muistuttaa kuitenkin, että terveysasemilla priorisoidaan nyt paljon vahvemmin kuin normaalisti.

– Jos joudumme jatkuvasti reagoimaan koronatilanteeseen ja lisäämään tartunnan jäljittämistä ja epidemiologista toimintaa, niin silloin voidaan joutua tinkimään joistakin palveluista, sanoo Lukkarinen.

Terveysasemien viesti on: kiireettömissäkin oireissa ja terveysasioissa kannattaa olla terveysasemaan yhteydessä puhelimella tai verkossa.

– Kiireettömiäkin hoidetaan kyllä, eli jos vaiva voi pahentua lähikuukausina tai altistaa koronaviruksen mahdollisille vaikutuksille, niin pyrimme hoitamaan näitä tapauksia, esimerkiksi huonossa hoitotasapainossa olevaa diabetestä tai vastaavia tilanteita.

Sen sijaan hammashoidon osalta sekä Helsingissä (siirryt toiseen palveluun) että Vantaalla (siirryt toiseen palveluun) on siirretty kiireettömiä ajanvarauksia koronavirusepidemian jälkeiselle ajalle. Varausten siirtämisestä on oltu yhteydessä asiakkaisiin.

Kiireettömän hoidon alasajoa pystytään jo purkamaan vähitellen

Puhelin-, video- ja sähköpostiyhteydet ovat korvanneet fyysiset lääkärivastaanotot, kun koronan takia käyntejä terveysasemilla on pyritty rajoittamaan. Hoito etäpalveluilla on toteutunut hyvin eri tavoin eri puolella Suomea.

Kaikkia ei etävastaanotoilla kuitenkaan tavoiteta. Esimerkiksi Kymenlaakson alueella etävastaanotot on saatu toimimaan täysimääräisesti vasta viikko sitten.

Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän mukaan kiireetön hoito keskeytettiin koronakriisin alussa lähes täydellisesti. Nyt sitä on tarkoitus hiljalleen ryhtyä palauttamaan. Normaaliin ei vielä päästä, sillä tiloja ja henkilöstöä varataan edelleen koronatoimintaan.

Läppäreiden toimitusvaikeudet ja tekniset ongelmat paikoin riesana

Etävastaanottoihin on liittynyt myös ongelmia. Esimerkiksi videovastaanotoissa on ollut Helsingissä vaikeuksia.

Etävastaanottojen järjestäminen etätöissä ja suojatussa yhteydessä ei ole onnistunut siinä mitassa, kuin muuten olisi voitu järjestää, toteaa Timo Lukkarinen. Toimitusvaikeuksien vuoksi kaikille työntekijöille ei myöskään ole voitu järjestää kannettavia tietokoneita. Lisäksi kaupungilla käytössä olevat tietoturvalliset ohjelmat eivät useinkaan ole asiakkaille ennestään tuttuja.

Esimerkiksi Skype tai Messenger eivät sovellu yhteydenpitoon potilasasioissa, sillä niiden tietoturvallisuus ei ole riittävä potilastietojen välittämiseen, sanoo Lukkarinen.

– Meidän täytyy kuitenkin pystyä siihen, että tekniset kommervenkit ovat videovastaanottoon liittyen voitettavissa. Tällä hetkellä puhelin on ylivoimainen vastaanottomuoto.

Etävastaanotot tulleet jäädäkseen myös julkiseen terveydenhuoltoon

Koronkriisi on sysännyt etävastaanottojen käyttöönottoa silti monissa kunnissa eteenpäin. Etenkin suuret kaupungit ovat lisänneet erilaisia uusia tapoja vastaanottaa potilaita tavallisen lääkärissäkäynnin sijaan.

Parhaiten etävastaanotto toimii tilanteissa, jossa ei tarvitse tutkia tai nähdä potilasta fyysisesti. Vantaalla ja Helsingissä lääkärin puhelinvastaanottoaikoja on pystytty tarjomaan nopeallakin aikataululla. Potilaat ovat olleet tähän tyytyväisiä.

Vantaan terveysjohtaja näkee kehityksen kriisin keskellä positiivisena.

– Korona pakotti meidät nopeammalla aikataululla laajentamaan ja kehittämään etävastaanottoja. Olemme saaneet asiakkailta hyvää palautetta tästä. Uskon, että tulemme jättämään nämä palvelut vakituiseen valikoimaan myös koronan jälkeen, sanoo Vuorela.

Lue myös: Tästä jutustamme voit lukea kaikki uusimmat tiedot koronaviruksen tilanteesta.

29.4.2020 klo 13.25: Juttuun lisätty kohta hammashoidon kiireettömien ajanvarausten osalta.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus