Kuukausi sitten kasvosuojaa käyttänyt oli Saksassakin kummajainen – Nyt kaupassa hävettää käydä ilman maskia

Arkea maailmalta: Vaikeinta on tottua ajatukseen, että poikkeusolot kestävät pitkälle ensi vuoteen, kirjoittaa kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen Berliinistä.

Saksa
Suvi Turtiainen
Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi TurtiainenAntti Haanpää / Yle

BerliiniValtaosassa Saksaa on tästä päivästä lähtien pakko peittää suu ja nenä jonkinlaisella suojalla kaupoissa ja joukkoliikenteessä.

Berliinissä Alexanderplatzin metroasemalla aamu näyttää heti erilaiselta. Hengityssuojia, ommeltuja kangasmaskeja ja nenään asti vedettyjä kaulahuiveja on valtaosalla, mutta ei kaikilla.

Uudenlaista elämää keskellä pandemiaa vasta opetellaan.

Maskien tulo osaksi arkea ei tapahtunut yhdessä yössä, vaikka pakko astui tänään voimaan.

Vielä kuukausi sitten maskia käyttävä oli Berliinin ruokakaupassa kummajainen, vaikka elettiin jo keskellä poikkeusoloja. Iso osa kaupoista oli määrätty kiinni, samoin koulut ja päiväkodit.

Ensin maskeista alkoivat puhua johtavat virologit.

Saksassa supertähdeksi noussut johtava virologi Christian Drosten sanoi jo maaliskuussa (siirryt toiseen palveluun)suositussa koronapodcastissaan, että jo kangasmaskien käyttö voi tutkimustulosten perusteella suojella muita tartunnoilta. Idea on estää pärskeiden leviäminen.

Siksi maskin käyttäminen on kohteliasta kaupankassoja, bussikuskeja ja muita kohtaan. He eivät voi olla töissä etänä.

Maineikkaan Charité-yliopistosairaalan lääkäri Drosten asuu Berliinissä. Kun hän alkoi maaliskuussa käyttää maskia, Drosten kertoi olleensa yksi harvoista. Maskit eivät olleet vielä lyöneet sosiaalisesti läpi.

Seuraavaksi maskien puolesta alkoivat puhua mielipidejohtajat. Saksan Fridays for Future -liikkeen vaikutusvaltainen johtohahmo Luisa Neubauer julkaisi maaliskuun lopussa Instagramissa (siirryt toiseen palveluun) kuvan itsestään huivi kasvojen edessä.

Tuli kansanliike, tuli hashtag #maskeauf ja lopulta maskeja alkoi näkyä viikko viikolta enemmän Berliinin kaduilla jo ennen osavaltioiden päätöstä tehdä niistä pakollisia.

Berliinissä maskia ei ole pakko käyttää kaupassa, mutta ilmapiirin muutoksen vuoksi hävettää olla ilman. Pitääkö kassatyöntekijä pleksilasin takana minua vastuuttomana ja ylimielisenä, jos menen maksamaan ilman maskia?

Kuten virologi Drosten sanoo, maski voi olla myös kohteliaisuutta muita kohtaan.

Berliinissä astui maanantaina voimaan maskipakko joukkoliikenteessä. Kuva Alexanderplatzin metroasemalta.
Berliinin metrossa on maanantaista lähtien käytettävä kasvosuojainta.Suvi Turtiainen / Yle

Berliinissä maskipakko koskee vain joukkoliikennettä, eikä paljaista kasvoista sakoteta. Muilla Saksan alueilla on tiukemmat säännöt.

Esimerkiksi Baijerissa kaupoissa kasvot paljaana kulkevaa saattaa uhata 150 euron sakot. Myös maskien ikäraja vaihtelee. Yleisin on maskipakko kouluiästä eli kuusivuotiaista ylöspäin.

Pohdinnassa on myös, pitäisikö maskeista tehdä pakollisia välitunneilla ja koulukuljetuksissa, kun Saksassa koulut alkavat hiljalleen avata oviaan lähiviikkoina.

Saksan eri alueiden hajanainen maskiohjeistus tuntuu armolliselta keskellä pandemiaa, joka on monella tapaa arvoitus. Yhtä selvää tieteellistä totuutta ei ole.

Käynnissä on valtaisa koe. Se koskee niin maskeja kuin koulujen sulkemisia. Onko amatöörimaskeista enemmän suojaa vai vahinkoa? Aika ja tutkimus näyttävät. Oikeat hengityssuojat varataan edelleen hoitohenkilöstölle, koska niistä on kaikkialla pulaa.

Epävarmuus kiihdyttää tunteita Saksassakin. On ihmisryhmiä, jotka haluavat ehdottomasti toimia oikein ja samalla valvoa naapuriakin toimimaan oikein.

Saksassa on samat perustelut käytössä maskien puolesta ja niitä vastaan kuin Suomessa. Osa asiantuntijoista sanoo niiden lisäävään kriisitietoisuutta ja turvavälien kunnioittamista. Toiset sanovat vaikutuksen olevan päinvastainen.

Saksassa on myös pohdittu, onko kasvomaskipakko syynä siihen, miksi Jenan kaupungissa ei todettu yli viikkoon uusia tartuntoja. Jena määräsi kasvomaskipakon ensimmäisenä Saksassa huhtikuun alusta alkaen. Syy voi olla myös muu kuin maskit – tästäkään ei ole selvää näyttöä.

Maskit eivät ole portti ulos poikkeusoloista vaan pikemmin symboli siitä, miten koronapandemiaan ei ole nopeaa ratkaisua.

Tämä on ehkä vaikein ajatus hyväksyä.

Kriiseihin kuuluu yleensä ratkaisu. Maskit ovat epämukava merkki siitä, että elämme pandemian keskellä vielä pitkään.

Edessä on pitkä jakso, jonka aikana isovanhempien tapaaminen, Bundesliigan yleisöpelit, matkailu, harrastukset ja kulttuuri saattavat olla katkolla. Saksassa suurtapahtumat on peruttu virallisesti elokuun loppuun. Kielto jatkunee pidempää. Syksyn Oktoberfest on jo peruttu.

Kaukaiselta näyttää myös se, että maauimalat, uimarannat tai muut ihmismassoja keräävät kesäkohteet saavat tänä vuonna avata oviaan Saksassa.

Saksassa arvioidaan, että rokote on käytössä ehkä puolentoistavuoden päästä. Saksan johto sanoo suoraan, että rokotteeseen tai lääkkeen kehittämiseen saakka eletään poikkeustilassa.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus