Pojat maksoivat äidin syöpälääkkeet, kun terveyskeskussairaalassa niitä ei saanut – terveydenhuollossa pyörii kova kulujen siirtoralli

Kustannusten siirtelystä pitäisi päästä eroon, kun terveydenhuollon rahat ovat yhä tiukemmalla.

terveydenhoito
tselleni ja etenkin äidilleni jäi käsitys, että iälläkin oli merkitystä sille, että lääkettä ei päätetty aloittaa, Jari Salonen kertoo.
Itselleni ja etenkin äidilleni jäi käsitys, että iälläkin oli merkitystä sille, että lääkettä ei päätetty aloittaa, Jari Salonen kertoo.Olli Perttula

Jari Salosen 87-vuotias äiti, Lea Salonen, eli korkeasta iästä huolimatta terveenä ja toimeliaana, kunnes elokuussa 2018 elämä muuttui. Lea Salonen sairastui melanoomaan, joka leikattiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays). Leikkaus onnistui hyvin ja marras-joulukuussa 2018 äiti kävi vielä sädehoidossa 25 kertaa.

Elämä palasi ennalleen. Kesän koittaessa Lea Salonen jo pyöräili, teki kävelylenkkejä ja souteli Pyhäjärvellä – kunnes syksy toi syövän takaisin.

Poika, Jari Salonen, kertoo, että äiti alkoi tuntea voimakkaita kipuja kyljissä ja selässä. Syöpä oli levinnyt maksaan ja luustoon.

– Joulukuussa kivut tulivat niin sietämättömäksi, että äiti otettiin muutamaksi päiväksi sairaalaan sisälle ja lääkitystä tehostettiin. Taysista äiti siirtyi Nokian terveyskeskussairaalan osastolle, Jari Salonen kertoo.

Jari Salonen
Jari Salonen muistuttaa, että koronakriisillä ja  poikkeusoloilla ei ole mitään tekemistä heidän asiansa kanssa, koska Lea Saloselle määrättiin melanoomalääket vuoden 2020 alussa. Olli Perttula

Joulu läheni Nokian terveyskeskussairaalassa synkeissä tunnelmissa. Salosen äiti voi huonosti, jo ruuan näkeminenkin teki pahaa. Poika ajatteli, että äiti ei enää taida nähdä tapaninpäivää.

Vuoden 2020 ensimmäinen kontrollikäynti Taysissa oli tammikuussa. Poika kertoo työntäneensä äidin vastaanotolle pyörätuolissa, kunto oli niin huono.

Taysissa Lea Salosta hoitanut syöpälääkäri täsmensi lääkelistaa ja kirjoitti uuden melanoomalääkkeen reseptin.

Taysin kontrollista Lea Salonen palasi takaisin hoitoon Nokian terveyskeskussairaalaan.

– Vein reseptin lääkärille. Terveyskeskuslääkärin viesti oli, että tämä lääke on liian kallis, sitä ei voi antaa äidilleni, Jari Salonen kertoo.

Jari Salonen
Jari Salonen iloitsee siitä, että äidin saamat melanoomalääkkeet ovat toimineet hyvin. Olli Perttula

Jari Salosta huolestutti se, ettei erikoislääkärin määräämää syöpälääkitystä aloitettu äidille. Hän kirjoitti Taysin syöpälääkärille huolestaan.

Sähköpostissa hoitava lääkäri vastasi, että hän oli soittanut terveyskeskukseen ja kannustanut melanoomalääkityksen kokeilemiseen. Viestissään lääkäri sanoi myös, että lääkkeen voi myös ostaa itse apteekista, jos terveyskeskus nikottelee hintaa, mitä sen ei pitäisi tehdä. Yle on nähnyt kyseisen sähköpostin.

Taysin syöpätautien erikoislääkäri Tanja Skyttä kertoo, että Lea Saloselle määrättyjen melanooman täsmälääkkeiden hoitovaste on tutkimuksissa osoittautunut hyväksi.

– Yli 90 prosentilla potilaista lääke alkuvaiheessa tehoaa. Yksittäisen potilaan kohdalla hoitovaste voi olla hyvä kuukausia tai jopa vuosia, keskimääräisesti se on reilu vuosi, erikoislääkäri Skyttä sanoo.

Mitä terveyskeskussairaalassa oikein tapahtui?

Kun Nokian terveyspalveluiden johtaja Minna Luodolle kertoo, että perheen mukaan lääkettä pidettiin terveyskeskussairaalassa liian kalliina, hän sanoo, että hänellä ei ole mitään tietoa, että tällaista keskustelua olisi käyty.

– Sitä ei lue potilasasiakirjoissa, eikä tämä lääkäri ole minulle myöskään tällaista kertonut.

Terveyspalveluiden johtaja kertoo tiedonkulun ongelmat syyksi sille, ettei Lea Salonen saanut lääkettä.

– Saamani tiedon mukaan lääkäri tilasi lääkettä osastolle, mutta sitten hän on saanut tiedon ja jäänyt ymmärrykseen, että sitä ei toimiteta osastolle ollenkaan. Tässä on tiedonkulun katkos tapahtunut, terveyspalveluiden johtaja Minna Luoto sanoo.

Minna Luoto
Terveyspalveluiden johtaja Minna Luoto sanoo, että Lea Salosen ikä ei vaikuttanut millään tavalla lääkkeen saantiin.Olli Perttula

Hän myöntää, että virhe tapahtui. Potilaan ei tietenkään pitäisi jäädä ilman lääkettä, jos työntekijä sanoo, että lääkettä ei saada osastolle.

– En tiedä, miksi lääkärille on tapahtunut tämmönen virhe, ettei hän ole hoitanut sitä asiaa eteenpäin. Ilman muuta olisi pitänyt se lääke järjestää, jos kerran potilas sitä tarvitsee, terveyspalveluiden johtaja sanoo.

Noin viikko Taysin poliklinikkakäynnin jälkeen terveyskeskussairaalassa Nokialla pidettiin hoitoneuvottelu. Paikalla olivat muun muassa Lea ja Jari Salonen sekä lääkäri ja hoitaja. Melanoomalääkkeet päätettiin aloittaa. Jari Salonen kävi ostamassa ne perheen rahoilla apteekista.

Kenen kuuluu maksaa lääkkeet?

Kun potilas on hoidettavana sairaalassa tai terveyskeskussairaalassa, lääkkeet kuuluvat hoitopäivämaksuun. Niin olisi pitänyt tapahtua myös Jari Salosen äidin kohdalla.

Oulun yliopistollisen sairaalan tutkimus- ja arviointiylilääkäri, professori Miia Turpeinen sanoo, että kun potilas on laitoshoidossa, lääkitys sisältyy hoitopäivämaksuun.

– Jos näin ei ole toimittu, terveyskeskus on menetellyt virheellisesti, siinä ei ole mitään tulkinnanvaraa.

Jari Salonen Nokian terveyskeskuksen edessä
Jari Salonen miettii, miten käy niiden vanhojen ihmisten, joilla ei ole omaisia. Olli Perttula

Mitä lopulta Nokialla tapahtui, jää epäselväksi. Halusiko terveyskeskussairaala Nokialla siirtää kalliit lääkkeet muiden maksettavaksi? Vai mistä oli kysymys?

Myöskään koronakriisi ja poikkeusolot eivät selitä tiedon katkosta lääkkeen hankkimisessa, koska Lea Saloselle määrättiin melanoomalääkkeet jo vuoden 2020 alussa.

Terveyspalvelujen johtaja Minna Luoto kiistää, että kyse olisi ollut siitä, että kunta halusi säästää rahaa. Se joka tapauksessa tiedetään, että samankaltaisissa tilanteissa kustannuksilla kikkailua tapahtuu terveydenhuollossa paljon.

Kustannuksia siirretään “toisen” maksettavaksi

Terveydenhuoltoa vaivaa järjetön kulujen siirtoralli. Esimerkiksi kunta saattaa siirtää lääkekuluja sairaanhoitopiiriin maksettavaksi, ja sairaanhoitopiiri taas maksattaa lääkkeet potilaalla ja Kelalla. Hoitopaikat miettivät omia budjettejaan ja omia kustannuksiaan. Ilmiötä kutsutaan osaoptimoinniksi.

Arviointiylilääkäri Miia Turpeisen mukaan osaoptimointia tehdään paljon.

– Sitä tehdään niin paljon kuin ikinä pystytään. Yritetään siirrellä kustannuksia toisaalle.

Terveydenhuollon lääke- ja hoitokulujen siirtoralli.
Ilkka Kemppinen / Yle

Samaa sanoo Kelan tutkimusyksikön ryhmäpäällikkö, lääkekorvausjärjestelmää tutkinut Hanna Koskinen.

– Kustannusten siirtely on pitkään tunnettu ilmiö. Nyt, kun monien kuntien ja sairaanhoitopiirien taloudellinen tilanne on huono, niillä on erityinen intressi minimoida kustannuksia jo senkin vuoksi, että uudet lääkkeet ovat tyypillisesti hyvin kalliita.

Ongelma kustannusten siirtelyssä on se, että monesti sekä potilaan etu että yhteiskunnan kokonaistaloudellinen etu jää sivuun.

– Tämä kustannuksilla kikkailu maksaa usein enemmän sen takia, koska toimia siirretään paikkaan, jossa palveluiden tuottaminen on kalliimpaa. Erityisesti lääkkeitä on mielellään siirretty jonkun muun maksettavaksi, Kelan Hanna Koskinen sanoo.

Potrettikuvassa Kelan tutkimusyksikön ryhmäpäällikkö, Hanna Koskinen
Kelan tutkimusyksikön ryhmäpäällikön Hanna Koskisen mukaan kustannusten siirtely on pitkään tunnettu ilmiö.Janne Lindroos / Yle

Monien lääkkeiden kohdalla apteekista ostetut lääkkeet tulevat kalliimmaksi. Siitäkin huolimatta, että sairaalaan antamiin lääkkeiden kustannuksiin täytyy lisätä esimerkiksi se, että potilaan täytyy matkustaa sairaalaan saadakseen lääkettä ja sairaala-apteekillakin on kustannuksia.

– Kalliimmaksi apteekista ostetut lääkkeet tulevat useissa tapauksissa siksi, että apteekissa lääkkeen hintaan lisätään apteekin kate ja arvonlisävero. Sairaalat myös kilpailuttavat lääkkeitä ja voivat saada ne siten edullisemmin, Hanna Koskinen sanoo.

Salosten tapauksessa kunnan rahat säästyivät, kun Jari Salonen marssi reseptin kanssa apteekkiin ja osti lääkkeet.

– Äidilläni on pieni eläke, niinpä me veljekset päätimme, että maksamme lääkkeen. Muuten äiti olisi ollut tosi lujilla yhdessä terveyskeskussairaalan maksujen kanssa, Jari Salonen sanoo.

Monen tuhannen lääkkeet maksoivat Salosille Kelan lääkekaton (577,66€) verran. Seuraavat lääkkeet he ovat saaneet muutamalla eurolla. Lääkkeen maksajia olivat perhe ja Kela, kunnan rahat säästyivät.

Kuva apteekin kuitista.
Lea Salosen lääkekuitti 13.2.2020. Läkekatto täyttyi jo tammikuussa melanoomalääkkeitä ostetttaessa.

Niin kauan kun terveydenhuollossa rahoituskanavia on monta, kulujen siirtelyä myös tapahtuu.

Esimerkiksi jos terveyskeskuslääkäri kieltäytyy potilaan haluamasta verikokeesta, potilas voi yrittää saada sen erikoissairaanhoidon lääkäriltään. Tai päinvastoin. Näin jompikumpi säästää, kun toinen maksaa. Molempien rahoitus tulee yhteisistä verorahoista.

Toimiva sote-uudistus voisi parantaa tilannetta

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon keskinäinen kisa loppuisi, jos sote-uudistuksessa perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito kuuluisivat samaan organisaatioon ja saman johdon alle. Kun rahat olisivat yhteiset, kuluja ei kannattaisi siirrellä.

Lääkkeiden kohdalla pitäisi ratkaista, siirtyisivätko myös Kelan lääkerahat samaan rahasäkkiin, josta kustannetaan perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Silloin lääkekuluilla pelaaminen loppuisi.

Soten jumittamisesta on seurannut mittavia epäsuoria haittoja. Monien muiden lakien tarpeellinen uudistaminen seisoo, kun sotessa ei päästä eteenpäin.

– Esimerkiksi lääkelakia ja lääkekorvausjärjestelmä pitäisi uudistaa. Ongelmat on osoitettu useita kertoja, ja listattu myös ratkaisuehdotuksia, arviointiylilääkäri Miia Turpeinen muistuttaa.

Hoitomahdollisuudet kasvavat – kustannusten siirtelyyn ei olisi varaa

Entinen kansanterveyslaitoksen pääjohtaja, professori Jussi Huttunen muistuttaa, että kustannusten siirtely lisääntyy tulevaisuudessa, jos mahdollisuutta tehdä sitä ei tukita. Toisaalta tällaiseen kulujen siirtelyyn on yhä vähemmän varaa.

Rahat ovat yhä tiukemmalla, paitsi koronakriisin vuoksi myös siksi, että väestö vanhenee ja ikääntymisen myötä hoidon tarve kasvaa. Samaan aikaan lääketiede, terveysteknologia ja uudet erittäin kalliit lääkkeet antavat yhä enemmän mahdollisuuksia hoitaa ihmisiä.

Huttusen mukaan kipeitä valintoja, sitä, ketä hoidetaan ja miten, voidaan helpottaa vain, jos sosiaali- ja terveydenhuollon voimavarat käytetään siellä, missä ne tuottavat eniten terveyttä ja hyvinvointia

Lea Salonen sai vielä “uuden elämän”

Jari Salonen sanoo miettineensä, miten käy niiden vanhojen ihmisten, joilla ei ole omaisia.

– Miten äitini olisi käynyt? Olisiko hän jäänyt ilman lääkettä? Salonen miettii.

Hän toivoo myös, ettei Nokialla kyse ollut ikärasismista.

– Itselleni ja etenkin äidilleni jäi käsitys, että iälläkin oli merkitystä sille, että lääkettä ei päätetty aloittaa, Salonen sanoo.

Minna Luoto
Terveyspalveluiden johtaja Minna Luoto kertoo tiedonkulun ongelmat syyksi sille, ettei Lea Salonen saanut lääkkeitä. Olli Perttula

Tämän terveyspalveluiden johtaja Minna Luoto kiistää ehdottomasti.

– Valtaosa meidän terveyskeskussairaalan potilaista on hyvin iäkkäitä ja kyllä heitä hoidetaan täysin käypä hoito -suositusten ja muiden ohjeiden mukaisesti. Ikä ei ole tässä vaikuttanut millään tavalla.

Melanoomalääkkeet muuttivat Lea Salosen arjen kokonaan. Parissa viikossa Lea Salonen kotiutui ympärivuorokautisen hoivayksikön kautta kotiin helmikuun alkupuolella.

– Äiti on ollut monta kuukautta kuin toinen ihminen. Ruoka on maistunut ja elämänilo tuli takaisin. En uskonut silmiäni, Jari-poika sanoo.

Juttu on tehty Lea Salosen suostumuksella.

Voit keskustella aiheesta 20.5. klo 23.00 asti.