Kansainvälinen tutkijaryhmä: Kännykkädataa hyödynnettävä ja pysyvää yhteistyötä rakennettava – "Koska tämä ei ole viimeinen pandemia"

Suomalaisjäsen: Suomi on kännykkätietojen hyödyntämisessä maailman kärkeä, mutta se data pitäisi viedä myös ennustemalleihin.

talous
Lähikuva kännykästä, missä Jari Saramäen selfie.
Koronakriisin ratkaisua haetaan nyt kännykästä – yhtä hopealuotia ei kuitenkaan ole, sanoo Jari Saramäki.Nella Nuora / Yle

Maailma on ottamassa koronan vastaisissa toimissa uuden vaihteen. Valtiot luopuvat vaiheittain koulujen, kaupunkien ja jopa kokonaisten maiden sulkemisesta.

Tilalle tulee testaaminen, tartuntaketjujen jäljitys sekä karanteeni.

Aalto-yliopiston professori Jari Saramäki on tutkinut vuosien ajan verkostoja ja erilaisten leviämisilmiöiden matematiikkaa. Hän pitää taktiikkamuutosta oikeana, kunhan käyriä maltetaan ensin painaa riittävän alas ja rajoituksia purkaa askel kerrallaan.

– Tähän asti on lyöty isolla vasaralla ja laitettu kaikki kiinni. Nyt, kun tartuntakäyrää on saatu laskettua, voidaan ryhtyä suunnittelemaan toimia paikallisemmin, hän sanoo.

– Kun jossain tapahtuu viruksen leimahdus, etsitään ratkaisu, joka ei koske koko valtakuntaa.

Entistä kohdennetumpiin toimenpiteisiin tarvitaan kuitenkin entistä paikallisempaa tietoa.

Saramäki on mukana kansainvälisessä tutkijaryhmässä, joka tarjoaa ratkaisuksi alihyödynnettyä työkalua: Kännyköistä kerättyä dataa ja kännykkäverkkojen liikkuvuustietoja.

Jari Saramäki parvekkeellaan.
Paikallisia koronaongelmia voidaan jatkossa hoitaa toimenpiteillä, jotka eivät pysäytä koko valtakuntaa, Jari Saramäki arvioi.Nella Nuora / Yle

Kännykkädatalla viruslinkojen purkuun

Kännykkäverkoista kerätty data auttaa hillitsemään koronapandemian leviämistä ja arvioimaan erilaisten rajoitusten tehoa. Näin toteaa kansainvälinen tutkijajoukko Science Advances -tiedelehdessä.

Tänään julkaistun artikkelin kirjoittajina on on datatieteilijöitä, verkostoteoreetikoita ja epidemiologeja muun muassa maineikkaista Harvardin ja Oxfordin yliopistoista sekä MIT-korkeakoulusta. Aalto-yliopistoa tässä joukossa edustaa Jari Saramäki.

Tutkijat painottavat ennen kaikkea kännykkäverkon tukiasemilta kerättyä liikkuvuusdataa.

Kun kännykän käyttäjä siirtyy tukiaseman piiristä toisen luo, tästä jää jälki teleoperaattorin tietojärjestelmiin. Nuo tiedot voidaan yhdistää anonyymiksi datamassaksi, ja sellaisina niitä voidaan käyttää koronan vastaisten toimien suunnittelussa yksilönsuojan vaarantumatta.

– Otetaan yksinkertainen esimerkki. Jos liikkuvuustiedot kertovat, että vaikkapa Helsingin rautatieasemalla on joka aamu kahdeksan ja yhdeksän välillä hirvittävästi porukkaa, se on vaaran paikka, Saramäki kuvaa.

– Silloin voidaan harkita esimerkiksi työaikojen porrastamista niin, että toiset menevät töihin kuudelta ja toiset vasta yhdeltätoista.

Työaikajärjestely olisi sellainen "datalähtöinen mikrointerventio", jollaisia Saramäen mukaan jatkossa tarvitaan. Toimenpiteitä voitaisiin kohdistaa yhteen asiaan yhdessä kaupungissa – sen sijaan, että laitettaisiin kaikki kiinni.

Hyvä koronan ennustetyökalu olisi Saramäen mukaan sellainen, joka seuraa sekä muutoksia kaupungin sisällä että kaupunkien välillä.

– Jos Vaasassa virus lähtisi leviämään ja data kertoo väen liikkuvan naapurikaupunkeihin, voitaisiin siellä tehdä kohdennettuja toimenpiteitä ja seurata vaikutuksia, Saramäki selittää.

Suomessa dataa on saatavilla, mutta käytetäänkö sitä riittävästi?

Kännykkäverkkojen liikkuvuusdatan käyttö ei ole Suomessa uutta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri käyttää hyväkseen Elisan liikkumisdataa (siirryt toiseen palveluun). Telia taas kertoo toimittavansa anonyymeja liikkuvuustietoja valtioneuvostolle (siirryt toiseen palveluun).

Jo ennen koronakriisiä operaattorit ovat myyneet tietoja anonyymien massojen liikkeistä esimerkiksi tapahtumajärjestäjille ja kaupungeille.

Saramäki on itsekin käyttänyt tutkimustyössään kännykkädataa ensimmäisen kerran jo vuonna 2007. Hänen tutkimusryhmänsä oli yksi ensimmäisistä, joka käytti anonymisoitua matkapuhelindataa tarkastellessaan ihmisten sosiaalisia verkostoja.

Suomi on siis tällä saralla edelläkävijä.

– Tässä mielessä olen nyt saarnaamassa ainakin osittain käännytetyille. Täällä on aivan eri tilanne, kuin vaikkapa Yhdysvalloissa, jossa tämä kuvio on yhä varsin levällään, Saramäki sanoo.

Kerätyn tiedon hyödyntämisessä Suomella olisi kuitenkin vielä paljon tehtävää.

Saramäki sanoo, ettei esimerkiksi kaupunkien välisiä liikkumistietoja ilmeisesti käytetä automaattisesti koronan leviämisen ennustemalleissa. Siitä olisi ilman muuta hyötyä jatkossa, jos esimerkiksi rajoituksia ryhdytään purkamaan paikallisesti – tai jos tilanne käy niin tukalaksi, että jälleen joudutaan turvautumaan alueelliseen eristämiseen.

Kansainvälinen tutkijaryhmä suosittelee artikkelissaan hallitusten, virkamiesten, tutkijoiden ja teleoperaattoreiden yhteistyötä. Tarkoitusta varten voitaisiin luoda yhteistyöryhmiä, joissa olisivat mukana tieteen, yritysten ja hallinnon parhaat voimat.

Samaa Saramäki toivoo myös suomalaiseen korona-viruksen leviämisen mallinnustyöhön.

– Ja kun tästä koronasta joskus päästän eroon, niin sitä ryhmää kannattaa pitää yllä. Koska tämä ei varmasti ole viimeinen pandemia.

Teknikko asentaa puhelinverkon antennia talon katolle Freiburgissa.
Bluetoothiin perustuva koronasovellus täytyy aina ladata älypuhelimeen, mutta tukisemadataa syntyy jokaisesta laitteesta.AOP

Entä bluetooth-sovellus?

Kansainvälinen tutkijajoukko keskittyi julkaisussaan kännykkäverkon tukiasemien kautta saatavaan dataan. Samaan aikaan maailmalla etenee myös useita hankkeita, joissa kehitetään bluetooth-pohjaista koronasovellusta.

Jari Saramäen mukaan esimerkiksi Googlen ja Applen mukaantulon kautta tällaisesta sovelluksesta voi tulla tehokas tapa varoittaa altistuneita.

– Järjestelmä voidaan toteuttaa niin, että yksityisyys on täysin turvattu, hän sanoo.

– Toisaalta tutkijatkaan eivät sitten saa siitä hyödyllistä informaatiota. Muuta vaihtoehtoa ei kuitenkaan ole, mikäli työkalu halutaan saada laajasti käyttöön maailmalla.

Saramäen mukaan Suomen hallituksen viljelemä "hybridistrategia" on hieno sana, koska se pitää sisällään ajatuksen, että oikeita keinoja ei ole vain yksi vaan kokonainen paletti.

– Jos otetaan bluetooth-sovellus, tehdään laajennettua testausta, tutkitaan verkostoja, porrastetaan työaikoja, panostetaan kangasmaskien käyttöön... Niistä jokainen voi painaa tartuttavuuslukua alaspäin, Saramäki sanoo.

–Toimenpiteiden summa ratkaisee.

Jari Saramäki räplää kännykkää.
Jos rajoituksia puretaan tai luodaan paikallisesti, on tärkeää ymmärtää ihmisten liikkumista kaupunkien välillä, Jari Saramäki sanoo. Nella Nuora / Yle

Isompi kuin avaruusohjelma

Jari Saramäki on entinen fyysikko ja nykyinen verkostotieteilijä, joka on tehnyt jo kauan laskelmia erilaisista leviämisistä – oli kyse sitten informaatiosta tai epidemioista.

Aalto-yliopistolla hän vetää joka syksy verkostoteorian peruskurssia. Sen lopussa tehdään harjoitustyö, jossa mallinnetaan lentoliikenteen mukana leviävää tuntematonta virusta.

Se kuulostaa tutulta – ja synkältä.

Mies itse on taipuvainen optimismiin. Syy on yksinkertainen. Koskaan ihmiskunnan historiassa ei ole ollut ongelmaa, jonka ratkaisemiseksi olisi valjastettu näin mittavat tieteelliset voimavarat.

– Biolääketieteissä kaikki, jotka kynnelle kykenevät, tekevät jotain koronan hillitsemiseksi. Me verkostotutkijat, jotka olemme selvittäneet mitä lie keskustelujen dynamiikkaa, mallinnamme sairauden leviämistä, Saramäki kuvaa.

Mitä vain voi tapahtua, kun valtava määrä planeetan tietellisesti koulutetuimpia ihmisiä suuntaa tarmonsa samaan ongelmaan.

– Tällaista ei ole koettu edes Manhattan-projektissa tai avaruuslennoissa.

Siksi on Saramäen mukaan mahdollista, että myös ratkaisuja syntyy nopeammin kuin mitä nyt kuvittelemme.

Hallinnon virkamiesten ja poliitikkojen kannattaa hänen mukaansa turvautua tiedeyhteisön tarjoamaan apuun ja joukkoistaa ongelmanratkaisua.

Mikäli professori Jari Saramäkeä on uskominen, tarjolla ei ole koskaan ollut näin paljon ilmaista akateemista työvoimaa.

Lue myös:

Kuinka lähellä olit ja kuinka kauan – altistuitko? Näin toimii virallinen koronasovellus, jollainen voi kohta olla sinunkin puhelimessasi