"Vaikka olin alle kolmekymppinen, elämä tuntui kokonaan menetetyltä" – yrittäjät kertovat, mikä lamasta opittu voi auttaa yli koronan

Yli kolmannes yrittäjistä pelkää nyt konkurssia. Talouskriisi vaikuttaa syvästi etenkin nuoriin.

yrittäjyys
Jussi ja Tapani Leinonen
Tapani Leinosen yritys on selvinnyt kahdesta talouskriisistä. Nyt kolmannen kohtaa oma poika Jussi Leinonen. Isä neuvoo rajaamaan työt kahdeksaan tuntiin päivässä.Marko Melto / Yle

Pakopeliyrittäjä Olli Kähkösen arki pyörii tavallisesti arvoitusten keskellä, mutta nyt hän on törmännyt ongelmaan, jota ei voi ratkaista pelkällä päättelykyvyllä ja muutaman vihjeen avulla.

Poikkeusolojen astuessa voimaan maaliskuun puolivälissä Kähkösen yrityksen liiketoiminta tyssäsi melkein kuin seinään.

Kähkönen suhtautuu vielä tilanteeseen rauhallisesti, vaikka Kajaanissa olevalla pakopelihuoneella on viime viikkoina käynyt vain satunnaisia asiakkaita. Kaikki kolme työntekijää on lomautettu. Kähkönen on ainoana pitämässä paikkaa pystyssä.

Olli Köhkönen puisen laatikon vieressä.
Olli Kähkösen yritys on saanut Business Finlandilta 10 000 euron avustuksen. Sen avulla hän on suunnitellut kotiinkuljetettavaa pakopeliä. Elisa Kinnunen / Yle

Poikkeusoloissakin vuokraa on pakko maksaa. Yrittäjä tekee nyt pitkiä päiviä, sillä säästääkseen kuluissa hän hoitaa itse kaiken minkä pystyy, kuten siivoamisen.

Kähkönen ei pelkää firman menevän alta, vaikka Suomen yrittäjien tällä viikolla julkaiseman kyselyn mukaan kymmenen prosenttia yrittäjistä harkitsee yrityksen alasajoa. Iso osa yrittäjistä arvioi myyntinsä laskevan entisestään kahden viikon aikana.

Pakopeliyritys kestää asiakaskatoa kolme kuukautta.

Jos poikkeustila jatkuu pidempään, vuonna 1993 syntynyt Kähkönen voi kokea taantuman, jollaisesta hänellä ei ole aiempaa kokemusta. Hän oli lapsi 1990-luvun laman aikana ja teini-ikäinen vuoden 2008 taantuman aikaan.

Pandemiasta alkavia talousvaikeuksia on asiantuntijoidenkin vaikea verrata aiempaan.

Nyt talouskriisi johtuu globaalista terveysuhasta.

On mahdotonta edes ennakoida, kuinka syvälle talous vielä sukeltaa.

Taloustieteen tohtori Matti Hovi.
Taloustieteen tohtori Matti Hovi pohtii, millaisia vaikutuksia terveyskriisi yhdessä eristäytymispakon ja taloustilanteen kanssa voi saada aikaan. Annuska Hannula

Tampereen yliopiston taloustieteen opettaja ja taloustieteen tohtori Matti Hovin mukaan nyt pitäisi olla erityisen huolissaan nuorista ja etenkin kouluttamattomista nuorista.

– Koronakriisi on äärimmäisen mielenkiintoinen, koska talouteen vaikuttava shokki ei tullut talouden sisältä, vaan nyt ihmisiä on estetty kuluttamasta hyödykkeitä. Tilanne on historiallinen ja jättää jälkensä etenkin nuoriin, Hovi sanoo.

Nuoruuden epävarmuus vaikuttaa läpi elämän

Kun kokonainen sukupolvi valmistuu kouluista yhteiskuntaan, jossa yhtäkkiä ei olekaan töitä tarjolla ja aikaa leimaa epävarmuus, nuoret saattavat oppia tyytymään vähempään.

Toukokuussa sadat tuhannet suomalaisnuoret valmistuvat lukioista, ammattikouluista, yliopistoista ja ammattikorkeakouluista.

Nyt jo suuren osan kesätyöt on peruttu ja vakitöitä ei juuri ole tarjolla.

Matti Hovi on tutkinut erityisesti talouskriisien vaikutuksia 18–25-vuotiaiden nuorten aikuisten hyvinvointiin. Ikävuodet ovat kriittiset, sillä nuorena aikuisena koetut asiat muovaavat vielä koko maailmankuvaa.

– Talouskriisin kokemisella nuorena on hyvin pitkiä vaikutuksia asenteisiin, tyytyväisyyteen ja siihen, millaisiin töihin nuori voi päätyä, Hovi kertoo.

Lamanuoret myös ajattelevat muita herkemmin, että menestys johtuu tuurista. Ilman kriisiä kasvaneet taas voivat helpommin uskoa itse rakennettuun menestykseen: työhön, joka myös tuottaa tulosta.

– Nämä nuoret voivat päätyä työelämässä alemmalle tasolle kuin mihin he yltäisivät ilman kriisikokemusta ja se näkyy läpi työuran, Hovi kertoo.

Taantuma voi heijastua myös nuoren yhteiskuntakäsitykseen ja uskallukseen. Kuka uskaltaa alkaa yrittäjäksi, kun nuoruutta leimaa jatkuva epävarmuus?

1990-luvun lama jätti miljoonavelat

Kun Antti Kela oli 24-vuotias nousukauden aikaan 1980-luvun lopussa, huoltamoyrittäjäksi uskalsi ryhtyä suhteellisen huolettomasti.

Uran alkuajasta tuli kuitenkin kamppailua, jonka hetkiä nyt 56-vuotias Kela muistaa edelleen. Koronakriisin keskellä hän on lohduttava esimerkki siitä, kuinka konkurssista ja miljoonaveloista voi nousta takaisin jaloilleen.

Kela oli juuri ennen 1990-luvun laman iskemistä ottanut pankista neljän miljoonan markan lainan rakentaakseen huoltoaseman Kainuun Paltamoon.

– Yrittämisestä en tajunnut paljoa, mutta olin innokas. Jälkikäteen ajateltuna lähdin tekemään liian isoa investointia.

Vaikka olin alle kolmekymppinen, tuntui, että elämä on menetetty kokonaan.

Antti Kela

Vaikka Kelan laskelmien mukaan rahat riittäisivät ja bisnes voisi kannattaa, hän ei osannut ennustaa, että Suomen talous romahtaisi.

Rakennusurakka oli jo pitkällä, kun lainan korko alkoi nousta pilviin.

– Siihen aikaan korko oli 13 prosenttia ja ajattelin, että se oli edullinen. Pahimmillaan korko oli 20 prosenttia.

Yrityksen perustamisessa päästiin silti pitkälle, ja Kela ehti palkata työntekijöitä sekä tilata jopa juustoleipiä huoltoasemalle myyntiin. Yhtäkään asiakasta ei kuitenkaan ehditty palvella. Vuonna 1991 yrityksellä ei ollut enää rahaa, ja konkurssi oli ainoa vaihtoehto.

Lopulta harteille jäivät miljoonavelat.

– Vaikka olin alle kolmekymppinen, elämä tuntui kokonaan menetetyltä.

Epätoivon hetken olettamus osoittautui vääräksi. Vuosien velkapainajaisesta selviäminen vaati muun muassa kovaa työtä työosuuskunnassa, velkasaneerauksen ja tuttavalta saadun 13 000 markan lainan uuden yritystoiminnan käynnistämiseen.

Tänä päivänä Antti Kela on monessa mukana, ja taloudelliset vaikeudet ovat takana. Hänellä on Sotkamossa henkilöstövuokrausfirma ja putkiliike. Lisäksi hän omistaa ja rakennuttaa kiinteistöjä.

Antti Kela nojaa auton oveen.
Yksi asia lama-ajalta on muuttunut Antti Kelan arjessa: enää hän ei aja muutaman sadan markan arvoisella autolla, vaan oon panostanut maasturimersuunElisa Kinnunen / Yle

Nuorena koettu talouskriisi voi vaikuttaa tutkitusti pitkään tai jopa läpi elämän ihmisen asenteisiin ja elämäntapaan. Laman kohdannut todennäköisesti välttelee riskien ottamista, pelaa varman päälle vanhasta muistista.

Myös Antti Kelan kokemukset heijastuvat arkeen yhä. Vaikkei välttämättä tarvitsisi, Kela valitsee kaupan hyllystä mielellään punaisella tarralla varustettuja tuotteita ja pitää tiukasti huolen siitä, ettei ruokaa laiteta kotona roskiin.

1990-luvun romahdus vaikuttaa osin myös yritykseen liittyviä päätöksiä tehdessä. Kela kertoo saavansa usein yhteistyöehdotuksia, mutta hän arvioi mahdollisia seurauksia aina tarkasti ennen kuin lähtee mihinkään mukaan, eikä ota liian isoja riskejä.

– Riskit kuitenkin kuuluvat yrittämiseen. Ei ole sellaista bisnestä, missä kaikki on satavarmaa, Kela kertoo.

Yrittäjäksi ilman vaihtoehtoja

Samaan aikaan kun Antti Kelan yritys kaatui toisella puolella Suomea, Tampereella perustettiin uutta.

Vuonna 1991 yrittäminen ei tuntunut Tapani Leinosesta riskiltä. Perheelle oli juuri syntynyt poikavauva. Leinonen sai potkut.

– Yrittäminen oli ainoa vaihtoehto. Mietin, että kamalan korkealta ei ainakaan putoa.

Nyt Leinosen rakennusautomaatioalan yritys on kohdannut kaksi talouskriisiä. Kolmannen taantuman läpi yritystä luotsaa vauvasta yrittäjäksi kasvanut poika, Jussi Leinonen.

Tapani Leinosen ääni madaltuu, kun hän puhuu 1990-luvusta. Lama niitti yrityksiä ja ihmisiä. Rakennusteollisuudessa työttömyys nousi lähelle 40 prosenttia.

– Tunnelmat olivat ankeat. Lama koetteli myös yksityistalouksia kovaa. Ja tiesin, ettei ensimmäisenä vuonna juuri tule liikevaihtoa eikä palkkaakaan ehkä voi nostaa.

Valtio takasi lainoja, mutta muuta apua yritykset eivät juuri saaneet.

Leinosella oli kuitenkin valttinaan 20 vuoden aikana kartutettu osaaminen alalta. Sen hän antaa vinkiksi myös uusille yrittäjille: tee, mitä osaat vankasti ja varmasti.

Leinosten yritys kesti myös vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin.

– Annoimme firman mennä hallitusti miinukselle ja säästyimme niin lomautuksilta.

Jussi Leinonen, DDC-Tekniikka Oy
29-vuotias Jussi Leinonen on oppinut yrittäjäisältään katsomaan aina vallitsevan taloustilanteen yli ja varautumaan tulevaan. “Taantuman jälkeen tulee aina nousua, se on muistettava synkälläkin hetkellä.”Marko Melto / Yle

Toisen polven yrittäjä Jussi Leinonen on nyt DDC-Tekniikan 29-vuotias toimitusjohtaja. Hänet laitettiin yhdeksänkuisena päiväkotiin, että vanhemmat saivat tehdä töitä.

Leinonen vertaa lama-aikaa korona-arkeen.

– Ei huviteltu palveluilla, ei matkusteltu, oltiin kotona. Mutta ei minulle jäänyt yrittäjäperheestä kasvamisesta mitään traumoja, Jussi Leinonen hymähtää.

Yrityksellä riittää vielä työtä, sillä urakoita on yhä kesken. Lomautuksiltakin on jälleen säästytty.

Isä Tapani Leinonen on neuvonut poikaansa katsomaan aina kriisin yli ja miettimään viiden vuoden päähän.

Jussi Leinonen huokaa.

Jos jotain lamasta opittiin, se on se, miten huoli ja pelko suitsivat ihmisiä kuluttamasta. Miten ylivarovaisuus riskinottoon näkyi pitkään laman jälkeenkin niin kodeissa, yrityksissä kuin halussa yrittää.

– Vaikka koronakriisi taittuisi pian, on mietittävä ihmisten kuluttamista. Jos huoli taloudesta laittaa perheet supistamaan kulutuksestaan joka kuukausi, se on aina jonkun pussista pois, Leinonen sanoo.

Osalta Leinosen ystävistä on jo loppunut työt. Hän jaksaa silti uskoa, että koronakriisi on välivaihe, josta selvitään, kuten aiemminkin.

Leinonen kaipaisi julkiseen keskusteluun enemmän tukea niin työntekijöille kuin yrittäjillekin.

– Toivoisin lisää armollisuutta niin yhteiskunnalta kuin ihmisiltä itseään kohtaan. Jos korona lakaisee työt alta, se ei ole kenenkään vika.

Tulevaisuuteen jaksaa uskoa myös nuori yrittäjä Olli Kähkönen. Hän on kehittänyt uudenlaista liiketoimintaa selvitäkseen korona-aikana ja suunnitellut yrityksenä kuvioita pitemmällä tähtäimellä.

– Jos nyt konkurssi tulee, niin mennään sitten rytinällä, Kähkönen toteaa.

Lue lisää:

Toimittajalta: Olen laman lapsi ja näen yhä, millaiset jäljet talouskriisi meihin jätti

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus