1. yle.fi
  2. Uutiset

Uusien tyypin 1 -diabetespotilaiden päivystyskäynnit vähentyneet – lääkärit pelkäävät, että oireiden kanssa odotetaan liian pitkään

Uudellamaalla esimerkiksi uusia tyypin 1 -diabetesta sairastavia tulee niin lasten kuin aikuisten päivystykseen alle puolet odotetusta.

Kotimaan uutiset
Diabeetikko mittaa verensokeria.
Riskiryhmään katsotaan kuuluviksi diabeetikot, joilla on diabeteksen lisäksi jokin muu perussairaus. Kuvituskuva.Jochen Tack / AOP

Alan toimijoiden mukaan ihmiset odottavat liian pitkään erilaisten oireiden kanssa kotona ottamatta yhteyttä päivystykseen. HUSin aikuisten ja lasten diabetesvastaavat kertovat, että viimeisen kahden kuukauden aikana päivystyksen on tullut poikkeuksellisen vähän uusia diabetespotilaita.

Pelkona on, että loppukeväästä potilaita tuleekin enemmän ja he ovat mahdollisesti huonommassa kunnossa kuin tavallisesti.

– Näin ei toistaiseksi vielä ole tapahtunut, mutta tällainen pelko on, sanoo lasten diabeteshoidosta vastaava osastonylilääkäri Päivi Miettinen Uudesta lasstensairaalasta.

Aikuisten diabeteksen hoidosta HUSissa vastaavan Tiinamaija Tuomen mukaan kiireettömän hoidon rajoittamista olisi jo syytä purkaa, etteivät ihmiset tarpeettomasti jäisi omien tai läheistensä oireiden kanssa odottelemaan.

"Nyt olisi valmiuksia ja kapasiteettia hoitaa enemmänkin potilaita ja ja muitakin sairauksia."

osastonylilääkäri Tiinamaija Tuomi , HUS

– Luulen, että toisaalta ihmiset eivät uskalla mennä päivystykseen tai terveysasemalle, koska he pelkäävät koronainfektiota. Toisaalta he jäävät kotiin ja peruvat aikoja, koska eivät halua olla vaivaksi.

Tuomen mukaan taustalla saattaa kuitenkin olla väärää tietoa. Ihmisillä on television ja somen perusteella hänen mielestään ehkä virheellinen käsitys siitä, että lääkärit ja sairaanhoitajat kärsivät ja ovat yötä päivää töissä myös Suomessakin.

– Ei Suomessa ole mitään terveydenhoidon kriisiä tämän asian suhteen. Päinvastoin. Meillä on enemmän osastopaikkoja koronapotilaille kuin mitä tällä hetkellä tarvitaan, ja hyvä niin.

Tuomen mukaan eristys ja rajoitukset toivat Suomessa lisäaikaa valmistautumiseen. Nyt olisi valmiuksia ja kapasiteettia hoitaa enemmänkin potilaita ja varmaan olisi kapasiteettia hoitaa näitä muitakin sairauksia.

– Sairastavuus ei ole ollut niin suurta kuin odotettiin. Nyt täytyy harkita tavanomaisen hoidon palauttamista, muuten tulee varmasti ongelmia.

Onko potilaskadon syy pelko koronasta vai viivästynyt taudin puhkeaminen?

Suomessa lasten diabetes on yleisempää kuin missään muualla maailmassa. Joka vuosi Suomessa sairastuu noin 500 alle 16-vuotiasta ja 1 500 yli 16-vuotiasta tyypin 1 -diabetekseen.

Esimerkiksi Uudellamaalla tyypin 1 uusia diabetestapauksia tulee lastenyksiköihin alkuhoitoon noin 4–6 lasta viikossa. Nyt määrä on vähentynyt puoleen. Muissa sairaanhoitopiireissä ei ole vastaavaa havaittu.

Lue myös: Uusien tyypin 1 -diabetespotilaiden päivystyskäynnit vähentyneet – lääkärit pelkäävät, että oireiden kanssa odotetaan liian pitkään

Miettisen mukaan on vielä liian varhaista tehdä syvemmälle meneviä johtopäätöksiä potilaiden määrän vähenemisestä ja mahdollisista rajoitusten vaikutuksista diabeteksen puhkeamiseen. Syyt ilmiölle eivät välttämättä johdu pelkästään koronapelosta.

Insuliinintuotannon hiipuminen ja diabeteksen puhkeaminen voi olla pitkä prosessi. Viimeisessä vaiheessa yleensä jokin tulehdus toimii laukaisevana tekijänä ja tuo sairauden pintaan.

Yksi mahdollisuus potilaiden määrän vähenemiseen voi olla, että eristyksen takia niin lapset kuin aikuisetkin ovat sairastaneet tulehdustauteja ja muita infektioita vähemmän kuin normaalivuosina. Viive potilasmäärissä voi osittain johtua myös tämän yhtälön muutoksesta.

– En lähtisi tällä spekuloimaan vielä tässä vaiheessa. Tätä arviointia on mahdollista tehdä vasta aikaisintaan vuoden päästä, sanoo Miettinen.

"Lääkärien huoli liittyy siihen, että uudet potilaat tulevat hoitoon liian myöhään ja vasta vakavien oireiden takia."

osastonylilääkäri Tiinamaija Tuomi, HUS

Lasten diabetesrekisteritietojen mukaan viimeisen vuoden aikana noin neljännes lapsista tuodaan alkuhoitoon siinä vaiheessa kun heillä on jo vakavia happomyrkytysoireita. Aiemmin lapsista vain viidesosalla oli vakava ketoasidoosi diabeteksen toteamishetkellä. Siksi Miettinen on huolestunut.

Kahteen kuukauteen ei ainoatakaan uutta aikuisdiabetespotilasta HUSissa

Myös aikuispotilaiden eli yli 16-vuotiaiden uusien diabetestapausten määrä on vähentynyt HUSissa. Esimerkiksi maalis-huhtikuussa diabeteksen vuoksi alkuhoitoon ei ole tullut ainoatakaan potilasta Meilahteen, kertoo Tuomi. Hän vastaa aikuisten diabeteshoidosta HUSissa.

Lääkärien huoli liittyy siihen, että uudet potilaat tulevat hoitoon liian myöhään ja vasta vakavien oireiden takia. Tämä ei ole hyvä asia, toteaa Tuomi

Kun tuore diabetes todetaan, se hoidetaan yleensä polikliinisesti eli sarjahoitona. Ihmisten ei yleensä edes tarvitse jäädä sisälle sairaalaan, jos ei ole happomyrkytystä.

– Kahteen kuukauteen ei ole tullut yhtään potilasta ja tämä on täysin poikkeuksellista, sanoo Tuomi

Oireiden kanssa odottelu voi johtaa happomyrkytykseen

1-tyypin diabeteksen ensioireita ovat janon tunne, tihentynyt virtsaamistarve, väsymys ja laihtuminen. Jos ensioireita ei huomata tai tilanne pitkittyy, voi seurata happomyrkytys.

Diabetesmittaus
Derrick Frilund / Yle

Happomyrkytyksen oireita ovat esimerkiksi voimakas vatsakipu, pahoinvointi ja oksentelu.

Oireiden kanssa odottelu ja lääkäriin menon siirtäminen voi olla kohtalokasta.

Lievät happomyrkytykset kehittyvät usein päivissä ja ne ovat hyvin hoidettavissa. Jos diabeetikolla on jokin tulehdus elimistössään, voi happomyrkytys kuitenkin kehittyä vaaralliseksi jopa tunneissa. Silloin selviämiseen tarvitaan yleensä tehohoitoa.

Alkavasta taudista tietämättömän on kuitenkin hyvin vaikea tunnistaa itse oireita ja niiden etenemistä.

Tämän takia harmittomilta ja maallikosta joskus ei-kiireellisiltä vaikuttavien oireiden ilmetessä pitäisi aina olla yhteydessä terveysasemalle tai lääkäriin.

– Jos oireet eivät ole kovin dramaattiset, kannattaa soittaa terveydenhuollon palvelunumeroihin tai terveysaseman sairaanhoitajalle. Sairaanhoitajahan voi mitata verensokerin helpostikin. Siten ei välttämättä tarvitse olla päivystyksessä suoraan, Tuomi neuvoo.

Pienen lapsen oireita voi olla vaikea tulkita

Pienillä lapsilla diabeteksen alkutunnistaminen voi olla vaikeaa, mutta siinäkin pätevät samat oireet kuin aikuisella: janottaa, pissattaa, väsyttää ja laihtuu (siirryt toiseen palveluun).

"Jos aiemmin kuivaksi oppinut lapsi alkaa kastella, on heti mitattava verensokeri"

osastonylilääkäri Päivi Miettinen, HUS

Pienillä lapsilla diabeteksen tekee vaaralliseksi nopea kuivuminen, mikä johtuu virsamäärien kasvamisesta.. Vaippaikäinen lapsi ei välttämättä pysty myöskään ilmaisemaan janoaan tai väsymystään.

– Jos äiti tai isä huomaa, että nyt tämä lapsi juo paljon ja pissaa paljon, niin silloin diabetes on ensimmäinen asia, mikä pitää poissulkea, sanoo Miettinen.

Vaipanvaihto lapselle
Tiina Jutila / Yle

– Jos aiemmin kuivaksi oppinut lapsi alkaa kastella, on heti mitattava verensokeri. Lääkärikään ei saa tehdä niin, että sopii aamuksi laboratorioaikaa, vaan ihan samalle päivälle yksinkertainen verensokerimittaus sormenpäästä. Se ei vaadi paljoa.

Vakavammista oireista on kyse silloin kun lapsi on väsynyt, hengittää huohottamalla, hänellä on kova vatsakipu tai lapsi oksentaa, mutta hänellä ei ole ripulia.

– Oli poikkeustila tai ei, jos lapsi on huonovointinen, vetämätön, väsynyt, oksentelee - mitä tahansa näistä, kehottaisin hakeutumaan lasten päivystävään yksikköön.

Lähteet: Diabetesliitto (siirryt toiseen palveluun), Lastenkylä - Diabetes (siirryt toiseen palveluun)

Lue seuraavaksi