Miksi poliisi pyysi kansalaisia soittamaan hätänumeroon Turun susihavainnosta? 5 kysymystä virkavallalle susista ja niihin suhtautumisesta

Turun kaupunkialueella ei petoyhdyshenkilön mukaan ole ammuttu sutta miesmuistiin.

susi
Varg.
Susi herättää voimakkaita mielipiteitä. Kuvituskuva.Juha Laaksonen / Yle

Viime lauantaina poliisi kertoi pikaviestipalvelu Twitterissä Turun Runosmäen ja Kuninkojan susihavainnoista. Poliisi kehotti kansalaisia ilmoittamaan uusista havainnoista hätänumeroon.

Poliisin ohjeet herättivät paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa.

Yle Turun Facebook-sivuilla (siirryt toiseen palveluun) kysyttiin muun muassa, miksi susihavainnosta pitäisi soittaa hätänumeroon. Moni kommentoija tuntui myös uumoilevan, että poliisin soittaminen paikalle tarkoittaisi tappolaukausta sudelle.

Poliisi ohjeistaa kansalaisia myös verkkosivuillaan (siirryt toiseen palveluun), milloin havainnoista on ilmoitettava poliisille ja milloin muille viranomaisille. Myös tietoa poliisin roolista susiasioissa (siirryt toiseen palveluun) on luettavissa tarkemmin poliisin verkkosivuilta.

Komisario Joonas Tikka Lounais-Suomen poliisista vastasi viiteen kysymykseen susista ja poliisin suhtautumisesta niihin.

1. Pitääkö sudesta tai muista pedoista soittaa aina hätänumeroon?

– Milloin tahansa turvallisuuden ollessa uhattuna on oikein soittaa hätänumeroon. Jos suurpeto lähestyy ihmistä, esiintyy toistuvasti pihapiirissä tai ei poistu tiheästi asutulta alueelta, on kysymyksessä poliisille kuuluva asia. Muista etäältä tehdyistä havainnoista, suurpedon jäljistä tai tapauksista joissa turvallisuus ei ole akuutisti uhattuna, pitää ilmoittaa paikallisen riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilölle.

2. Mitä poliisi tekee, jos löytää suden? Ammutaanko se?

– Ensisisijaisesti petoeläin pyritään häätämään luontaiseen elinpiiriinsä eli pois asutuksen alueelta. Toistuvissa pihavierailutapauksissa voidaan yrittää myös eläimen karkottamista. Tässä käytetään useimmiten apuna riistanhoitoyhdistyksiä.

– Eläimen lopettaminen on viimeinen keino. Jos lopettamiseen päädytään, joutuu poliisi tekemään punnintaa ihmisten turvallisuuden ja toisaalta luonnonsuojelun intressien välillä. Joskus eläimen lopettaminen perustuu myös eläinsuojelusyihin.

3. Kuinka usein poliisi saa havaintoja susista kaupungissa, kuten esimerkiksi Turussa?

– Tassu-järjestelmän mukaan viimeksi kuluneen vuoden aikana Turun kaupungin alueella on kirjattu neljä näkö- tai riistakamerahavaintoa sudesta. Kaksi kirjausta liittyy toissapäiväiseen keskustassa liikkuneeseen eläimeen, kaksi aikaisempaa ovat pohjoisempaa Paattisilta.

4. Miten usein kansalaiset sekoittavat isoja koiria susiin?

– On täysin mahdollista, että susi eksyy asutulle alueelle ihmisten pariin. Susi voidaan myös sekoittaa koiraan. Eläimen lajin tunnistaminen etäältä, lyhytaikaisesta havainnosta, valokuvista tai videolta saattaa olla haasteellista.

– Pari vuotta sitten poliisi sai useita ilmoituksia kaupungilla juoksevasta sudesta Raumalla. Suden omistaja saapui onneksi juosten paikalle, kutsui sutta nimeltä, laittoi sille kaulapannan ja talutti sen kotiinsa.

5. Mistä eläimistä pitää soittaa hätänumeroon ja missä tilanteissa?

– Hätäkeskus on tarkoitettu sellaisia hätätilanteita varten, joissa turvallisuus on uhattuna. Käytännössä ihmisten läheisyydessä oleskelevat ja liikkuvat suurpedot, kuten susi ja karhu, aiheuttavat tällaisen turvallisuusriskin.

– Kiireettömissä tilanteissa tai tilanteissa, joista on jo kulunut aikaa, riittää ilmoitus paikalliselle petoyhdyshenkilölle.

Petoyhdyshenkilö: Havaintoja susista tulee useita viikossa

Petoyhdyshenkilö Kari Laaksonen Turun seudun riistanhoitoyhdistyksestä kertoo, että viimeisten vuosien aikana Turun seudulla on ammuttu kaksi sutta. Turun kaupunkialueella ei ole susia ammuttu vuosikymmeniin.

– Sen uskallan sanoa, että ainakaan 1960-luvun jälkeen ei kaupunkialueella ole sutta ammuttu. Kolme vuotta sitten ammuimme yhden suden Piikkiössä ja vuosi sen jälkeen toisen Liedossa.

Molemmissa tapauksissa poliisi pyysi virka-apua riistanhoitoyhdistykseltä. Laaksosen mukaan havaintoja susista tulee yhdistykselle useita viikossa.

– Turun raviradan alueelta tuli havaintoja pääsiäisen aikaan. Viimeksi eilen tuli Paattisilta havainto. Jos sama eläin on kyseessä, näin sen itse eilen Ruskolla, luettelee Laaksonen.

Petoyhdyshenkilön mukaan tänä vuonna susihavaintoja on tullut selvästi aiempia vuosia enemmän.

– Jos tähän tahtiin tulee havaintoja, niin päädytään vuositasolla satoihin. Lumettomuus on lisännyt ilmoituksia. Kansalaiset ilmoittavat havainnoista paljon myös sosiaalisessa mediassa, eikä tieto kaikista edes päädy meille.

Aiheesta voi keskustella Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 28.4. kello 23.