Yliopistot ilmoittavat muutoksista opiskelijavalintoihin pian: Todistusvalinta kasvamassa koronakevään takia – muutoksista ei voi valittaa

Yliopistojen piti valita vähintään puolet opiskelijoista todistusten perusteella, mutta määrä on nyt kasvamassa.

Opiskelijoiden pääsy oppilaitoksiin
Helsingin yliopiston kirjasto
Yliopistoihin pyrkivät saavat viimeistään vappuaattona tiedon siitä, millä tavoin opiskelijavalinnat tehdään. Henrietta Hassinen / Yle

Yliopistot ilmoittavat lähipäivinä muutoksista opiskelijavalintoihin Ne ovat luvanneet tiedot hakijoille viimeistään torstaina 30. huhtikuuta. Samalla tiedotetaan yliopistojen etäpääsykokeista ja muista mahdollisista valintatavoista.

Yliopistojen oli tarkoitus valita tänä keväänä vähintään puolet uusista opiskelijoista todistusvalinnalla. Ylen tietojen mukaan yliopistot ovat kuitenkin kasvattamassa todistusvalinnan osuutta tästä tuntuvasti.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut peruivat perinteiset pääsykokeet koronapademian aiheuttamien terveysriskien vuoksi.

Helsingin yliopiston vararehtori Sari Lindblom kertoi Helsingin yliopiston Tiedekulma-keskustelussa (siirryt toiseen palveluun) 23. huhtikuuta, että valintaperusteita täytyy muuttaa.

Lindblomin mukaan päätökset ovat vaikeita etenkin niin sanotuilla hakupainealoilla, joihin on paljon pyrkijöitä. Näitä ovat esimerkiksi kauppatieteen ja lääketieteen opinnot.

Oikeustieteellisiin opintoihin pyrkivät saivat muista aloista poiketen jo huhtikuussa tiedon, että todistusvalinnan ja valintakoevalinnan kiintiöitä ei muuteta (siirryt toiseen palveluun).

Yliopistoilla valta muuttaa valintaperusteita

Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä kertoo, että hän on saanut paljon yhteydenottoja opiskelijavalintoihin liittyen. Määttä on osallistunut aktiivisesti sosiaalisessa mediassa aiheesta käytävään keskusteluun.

Määtän mukaan siitä ei voi valittaa, jos yliopistot eivät pysty järjestämään valintakokeita aiotussa laajuudessa.

– Päätöksestä, jolla opiskelijavalinnan perusteita muutetaan, ei voi valittaa. Yliopistolaissa on nimenomainen valituskielto tältä osin. Perusteiden muuttamiseen liittyvää yleistä valitusoikeutta ei ole olemassa.

Määttä korostaa, että kukaan muu kuin yliopisto ei pysty nykylainsäädännön mukaan päättämään valittavien määrästä tai valintaperusteista.

Perusteiden muuttamiseen liittyvää yleistä valitusoikeutta ei ole olemassa.

Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä

Määtän mukaan ennakkoon ilmoitettuihin valintakriteereihin liittyy toki hakijan kannalta luottamuksen suoja

– Meillä on oikeus elämään, turvallisuuteen ja terveyteen toisessa vaakakupissa ja toisessa vaakakupissa se, että opiskelijalla on oikeus saada yrittää päästä yliopistoon.

– Tämä punninta on aika selvä. Luottamuksensuojan perusteella ei voida kävellä näiden perusoikeuksien yli. Se on peruste, miksi valintaperusteita voidaan muuttaa.

Yliopistot varautuvat oikaisuvaatimuksiin

Määttä sanoo, että yliopistot ovat varautuneet isoon määrään oikaisuvaatimuksia valintakriteerien muuttamisen vuoksi.

– Tämä ei meitä huoleta, koska toimimme lainmukaisesti.

Vasta lopullisesta opiskelijavalintapäätöksestä voi valittaa, jos paikkaa vaille jäänyt katsoo, että häntä on kohdeltu lainvastaisesti.

Luottamuksensuojan perusteella ei voida kävellä näiden perusoikeuksien yli.

Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä

– Mitään oikeusturvaloukkauksia ei tule tapahtumaan. Jos tapahtuu, hallinto-oikeudet kyllä hakijan valituksesta kumoavat lainvastaiset päätökset, vakuuttaa Määttä.

– Siinä voi toki yrittää vedota siihen, että valintaperusteita muutettiin kesken hakuprosessin. Mutta kyse on silloin vain tästä yksittäisestä valittajasta.

Määttä korostaa, että valintakokeita tullaan järjestämään.

Käyttöön kaksivaiheisia pääsykokeita

Unifin opetusvararehtorikokousten puheenjohtaja Petri Suomala sanoo, että yliopistoihin järjestetään eri tavoilla 250 valintakoetta. Monilla aloilla valintakokeet ovat kaksivaiheisia.

Suomala korostaa, että yliopistojen kannalta on erittäin tärkeää, että valintakokeen toinen vaihe on voitava järjestää valvotusti.

Todistusvalintakiintiön säätäminen on yksi tavoista, jolla vaikutetaan kakkosvaiheeseen osallistuvien määrään.

Suomala ei halua ottaa kantaa todistusvalintakiintiöiden kasvattamiseen. Hän sanoo, että isot koulutusalat päivittävät vielä tilannetta ja tekevät lopulliset ratkaisut vappuaattoon mennessä.

Mitään oikeusturvaloukkauksia ei tule tapahtumaan.

Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä

Pieniä perinteisiä pääsykokeita voidaan järjestää tarkoilla varotoimilla. Kakkosvaihe voidaan toteuttaa myös esimerkiksi kutsumalla ensimmäisessä koevaiheessa parhaiten menestyneet suulliseen verkkotenttiin, jossa henkilöllisyys ja osaaminen tarkistetaan. Suulliset koetilanteet voidaan myös tallentaa.

Monet kokeet pystyttäneen järjestämään aiemmin ilmoitettuna ajankohtana.

Itä-Suomen yliopisto on jo ilmoittanut muutoksista (siirryt toiseen palveluun) muun muassa yhteiskuntatieteiden valintoihin. Todistusvalintakiintiötä on nostettu aiemmin ilmoitetusta 53 prosentista 72:een prosenttiin.

Yhteiskunta-, hoito- ja ravitsemustieteen valintakokeet on ilmoitettu järjestettäväksi kaksivaiheisena etäkokeena.

Valtaosa pyrkijöistä odottaa vielä tietoa valintaperusteista ja -tavoista. Valintakoeaineistojen julkaisemista on lykätty esimerkiksi psykologian opintoihin pyrkiviltä (siirryt toiseen palveluun). Aineisto piti julkistaa 22. huhtikuuta.

Ammattikorkeakoulut eivät lisää todistusvalintaa

Ammattikorkeakoulut ilmoittivat (siirryt toiseen palveluun) jo huhtikuussa, että valintakriteereitä ei muuteta.

Ne valitsevat noin puolet opiskelijoista todistusvalinnalla. Osuudet ovat hakukohteesta riippuen 20–80 prosenttia aloituspaikoista

Ammattikorkeakoulut katsovat, että todistusvalinnan laajentaminen ei olisi taannut hakijoiden yhdenvertaista kohtelua.

Ammattikorkeakouluihin haki kahdessa yhteishaussa 95 000 henkilöä, joista 75 000 ilmoitti osallistuvansa valintakokeeseen.

Toisen yhteishaun suomen ja ruotsinkielisten koulutusten valintakoe järjestetään sähköisenä etäkokeena kesäkuun alussa yhtenä päivänä. Päivä ilmoitetaan 30. huhtikuuta mennessä.

Ensimmäisen yhteishaun vieraskieliset opiskelupaikat täytetään todistusvalinnan sekä etäkokeen ja verkkohaastattelun perusteella.

Vieraskielisissä koulutusohjelmissa on jo tehty kokeet ja haastattelut tekniikan alalla ja matkailu- ja ravitsemusalalla. Liiketalouden hakijoita haastatellaan tällä viikolla.

Korkeakoulujen kahdessa yhteishaussa oli tänä vuonna ennätyksellinen määrä hakijoita (siirryt toiseen palveluun), yhteensä 167 000. Heistä 39 prosenttia haki pelkästään yliopistoon, 46 prosenttia pelkästään ammattikorkeakouluun ja 15 prosenttia molempiin. Opiskelupaikkoja on tarjolla hieman yli 51 000.

Voit keskustella aiheesta 28.4. kello 23.00 asti.

Lue myös:

Katariina Kolehniemi laittoi kaiken yhden kortin varaan – haki lääkikseen vain Tampereelle: Katso korkeakouluhaun 600 suosituinta opiskelupaikkaa

Pääsykokeiden korvaus todistusvalinnalla on monen painajainen – opiskelija: "Miksi yliopistot eivät pystyisi järjestämään etäkokeita kuten AMK?"

Yliopistot peruvat koronan vuoksi perinteiset pääsykokeet – ammattikorkeakoulujen valintakoe järjestetään etäkokeena kesäkuun alussa

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus