1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. journalismi

Hallitus lähtee tukemaan suomalaista journalismia – Ministeri Timo Harakka: "Mediaa on lyöty moukarilla"

Ministerille toimitetun selvityksen mukaan erityisesti pienet paikalliset mediat tarvitsevat välitöntä tukea.

journalismi
Elina grundström
Kirjailija-toimittaja Elina Grundström on selvittänyt median tuen tarvetta koronaviruksen aiheuttamissa poikkeusoloissa. Grundström luovuttaa raporttinsa tänään tiistaina.

Toimittaja-kirjailija Elina Grundström on selvittänyt liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd.) pyynnöstä journalismin tukea koronakriisin aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Grundström luovutti raporttinsa ministeri Harakalle tiistaina klo 10.

Jo yli puolet lehdistä lomauttanut journalisteja

Grundströmin selvityksestä käy ilmi, että luotettavan journalismin tarve ja kysyntä on ennätysmäisen suurta. Mainosmyynti mediassa on romahtanut pandemian aikana 45 prosenttia.

Lehdet ovat reagoineet tilanteeseen lomauttamalla työntekijöitä. Selvityksen mukaan yli puolet lehdistä on lomauttanut journalisteja jo nyt.

Suurimmassa vaarassa on paikallinen journalismi.

– Selvitykseni mukaan erityisesti pienet paikalliset mediat tarvitsevat välitöntä tukea, Grundström sanoi tiedotustilaisuudessa.

Grundström ehdottaa selvityksen pohjalta toimenpiteitä, jotka noudattelevat pohjoismaista tukimallia. Siihen kuuluvat sekä valikoimaton tukimalli että harkinnanvaraisten tukien kokonaisuus. Tukia jakaa riippumaton lautakunta.

Valikoimatonta tukea voi olla esimerkiksi tilausmaksujen arvonlisäveron poistaminen.

– Periaatteena on, että tuki kohdistetaan mahdollisimman hyvin itse journalismiin, vaikkei sen erottaminen mediayhtiöiden tukemisesta ole mahdollista.

Koronatuessa kysymys on Grundströmin ehdotuksen mukaan nopeita väliaikaisia ratkaisuja, joita voidaan myöhemmin hyödyntää pysyvän uudistuksen suunnittelussa.

Harakka: "Mediaa on lyöty moukarilla"

Viestintäministeri muistutti tiedotustilaisuuden alussa, että vastuullinen media on yhteiskunnan kivijalka.

– Iso osa ansiosta, että olemme selviämässä poikkeusoloista kuuluu tiedotusvälineille, jotka ovat vastaneet kansalaisten tiedonjanoon.

Mediakenttä on sopeutunut vuosien ajan teknologiseen murrokseen samalla, kun kansainväliset jätit valtaavat alaa, Harakka sanoi.

Ja nyt media on saanut vielä koronakriisistä yhden kovan iskun.

– Mediaa on lyöty moukarilla, Harakka totesi.

Lähiajan toimenpiteet voi Harakan mukaan jakaa kolmeen. Siinä otetaan ensimmäiset askeleet suomalaisen journalismin tulevaisuuden tukemiseen.

Ensimmäisenä ministeri aikoo valmistella suomalaiselle mediakentälle niin sanotun koronatuen Grundströmin esittämien mallien pohjalta. Tähän liittyy vielä sääntelykysymyksiä, Harakka kertoi.

– Mutta ne ratkaistaan, kunhan hallituskumppaneilta tulee yhteisymmärrys tämän tuen välttämättömyydestä.

Toiseksi valmistellaan uutistoimistotukea. Tavoitteena on päästä malliin, joka palvelee paremmin suomalaista mediakenttää.

Kolmanneksi turvataan sanomalehtien viisipäiväinen jakelu koko maassa. Sitä käsitellään erillisessä Posti-työryhmässä.

– Näistä kolmesta osasta muodostuu kevään pikapaketti journalismin tukemiseksi, Harakka sanoi.

Yleinen valikoimaton tuki tuodaan hallituksen neuvotteluun, kun linjauksia tehdään syksyllä.

Pitkällä aikavälillä koronakriisi antaa mahdollisuuden tai pikemminkin velvoittaa uudistamaan yhteiskuntia, Harakka huomautti.

– Ei käy, että kansallisvaltiot ottavat valtavasti velkaa samalla, kun monikansalliset digimonopolit vaurastuvat verottamatta.

Taustalla ilmoituskato

Sekä media-alan yrityksiä edustava Medialiitto että toimittajia ja muita media-alan työntekijöitä edustava Suomen Journalistiliitto ovat toivoneet journalistista tukea koronakriisin aiheuttaman ilmoituskadon korvaamiseksi ja monipuolisen tiedonvälityksen turvaamiseksi poikkeusoloissa.

Grundström toimi Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana vuosina 2016–2019.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Miten media on pärjännyt koronavirus-uutisoinnissa? “Auktoriteettien horjuttaminen ei saa olla medialle itsetarkoitus”, sanoo Helsingin Sanomien päätoimittaja

Suomi jatkaa kakkosena lehdistönvapaudessa – pandemia kaventaa sananvapautta, arvioi toimittajajärjestö

Lue seuraavaksi