Onko koronakuolema aina koronaviruksen aiheuttama? Kuolemansyy on lääkärin valinta ja oikeita vaihtoehtoja voi olla useita

THL tilastoi koronakuolemia eri periaatteella kuin Tilastokeskus.

Kuolintodistus
Tyhjä potilassänky
Lähes kaikilla koronaan kuolleilla on yksi tai useampi pitkäaikaissairaus.Yle / Sini Liimatainen

Koronaan kuolleiden määrä on jälleen tänään päivittynyt Ylen uutissivulle.

Nyt lukema on 211. Huomenna se on jo muutamaa kuollutta suurempi.

Se, että yhteen sairauteen kuolleita tilastoidaan päivittäin, on täysin poikkeuksellista.

Koronakuolematilasto perustuu THL:n sairaanhoitopiireiltä saamiin tietoihin. Tilastointi rakennettiin pikavauhtia erityisesti päätöksenteon tueksi.

Tiedoissa saattaa olla muutaman päivän viive ja niistä on puuttunut hoitolaitoskuolemia – normaaliin kuolematilastointiin verrattuna järjestelmä on silti huippunopea.

Suomessa virallista kuolemansyyt-tilastoa tekee Tilastokeskus. (siirryt toiseen palveluun) Se julkaisee vuosittain tiedot suomalaisten kuolleisuudesta sekä erittelyn siitä, mihin sairauksiin me kuolemme.

Tällä hetkellä tekeillä on vuoden 2019 tilasto ja se on määrä julkaista loppuvuodesta. Virallista koronakuolematilastoa joudumme odottamaan näillä näkymin joulukuuhun 2021.

Miksi kuolemansyyt-tilaston kokoaminen kestää niin pitkään, kun todistettavasti tilastointi voidaan hoitaa lähes reaaliajassa?

Pääsyy on se, että jokaisesta kuolleesta tehdään kuolintodistus.

Kuolintodistuksen kirjoittaa lääkäri. Asetuksen mukaan kuolintodistuksen laatimiseen on 3 kuukautta aikaa, mutta usein kestää kauemminkin

Siksi niin kauan, että kuolleelle ehditään tarvittaessa tehdä ruumiinavaus. Suomessa ruumiinavaus tehdään noin joka viidennelle vainajalle.

Lääkäriltä kuolintodistus menee THL:n oikeuslääkäreiden tarkastukseen ja vasta sen jälkeen Tilastokeskus pääsee siihen käsiksi.

Yliaktuaari Airi Pajusen mukaan saapumattomia kuolintodistuksia on yhä pari tuhatta.

Tilastoinnissa kuolintodistuksen oleellinen osa on kohta 8: Kuolemansyyt.

Kuolintodistuksessa käytetään tosiaankin monikkoa kuolemansyyt.

Tämä on perusteltua, sillä hyvin usein kuoleva sairastaa useaa tautia. Esimerkiksi koronaan kuolleista yli 90 prosentilla on yksi tai useampi pitkäaikaissairaus.

Tilastokeskuksen kuolemansyyt -tilastoon voidaan kuitenkin kirjata kunkin vainajan osalta vain yksi kuolinsyy. Yleensä se on kuolintodistuksen kohta 8.1.c: Peruskuolemansyy.

Tilastoinnin kannalta on siis aivan ratkaisevaa, mitä lääkäri päättää kirjoittaa peruskuolemansyyksi.

Se ei ole välttämättä lainkaan yksiselitteistä. THL:n oikeuslääkärin Ursula Valan mukaan kuolintodistuksen laatimiseen voi olla useita oikeita vaihtoehtoja.

Kuolintodistus
Lääkäri merkitsee kuolintodistukseen sairaudet, jotka vaikuttivat kuolemaan. Jyrki Lyytikkä / Yle

Koronan osalta kyse on siis siitä, kirjoittaako lääkäri peruskuolemansyyksi covid-19 vai sen todennäköisen pitkäaikaissairauden, joka lähes kaikilla on ollut.

Tässä kohtaa syntyy oleellinen ero THL:n päivittäin julkaisemaan koronakuolematilastoon. Siihen merkitään kaikki ne, joiden elimistössä on kuolinhetkellä koronavirus.

THL:n tilasto ja virallinen Tilastokeskuksen tilasto tulevatkin todennäköisesti jonkin verran eroamaan toisistaan.

Eivät välttämättä kuitenkaan kovin paljoa.

Kuolintodistuksen laatimista ohjaa Maailman terveysjärjestö WHO.

Se julkaisi pari viikkoa sitten ohjeistuksen (siirryt toiseen palveluun) covid-19-taudin merkitsemisestä kuolintodistukseen. WHO:n ohje koskee myös Tilastokeskusta.

WHO:n ohjeiden mukaan covid-19 on periaatteessa mahdollista merkitä niin, ettei se näy tilastoissa. Yleislinja on kuitenkin selvä.

– Ohjeen mukaan covid-19 tulee merkitä peruskuolemansyyksi. Koronavirus tilastoituu kuitenkin kuolemansyytilastoon myös, jos se on merkitty kuolintodistukselle välittömäksi tai välivaiheen kuolinsyyksi, Tilastokeskuksen kuolemansyyt -tilastoa tekevä yliaktuaari Airi Pajunen tulkitsee.

Usein covid-19 johtaa keuhkokuumeeseen joka puolestaan aiheuttaa kuoleman aiheuttavan hengitysvaikeuden.

Kuolintodistukseen prosessi kirjataan WHO:n ohjeen mukaan niin, että covid-19 on peruskuolemansyy, keuhkokuume välivaiheen kuolemansyy ja hengitysvaikeus välitön kuolemansyy.

WHO:n ohjeen mukaan covid-19 voidaan merkitä peruskuolemansyyksi myös silloin, kun virusta ei ole laboratoriotestissä varmistettu.

On siis hyvin todennäköistä, että kuolinhetkellään koronavirusta kantanut päätyy tilastoon koronaan kuolleena.

Geriatrian professori Timo Strandberg kiinnitti asiaan huomiota Helsingin Sanomien yleisönosastokirjoituksessaan (siirryt toiseen palveluun). Strandberg muistutti, kuinka keuhkokuumeen käyttöä peruskuolinsyynä rajoitettiin, minkä seurauksena dementiakuolemat alkoivat yleistyä.

Voiko käydä niin, että vuoden 2020 kuolemansyyt -tilastossa näkyy useita satoja koronakuolemia, mutta samalla jotkut muut kuolinsyyt ovat vähentyneet, ehkä jopa saman verran?

Ja siitä seuraa iso kysymys: vaikuttaa koronavirus kokonaiskuolleisuuteen ja kuinka paljon?

Alustavia tietoja on jo tarjolla.

Brittilehti Financial Times vertasi (siirryt toiseen palveluun) 14 Euroopan maan kuolleisuuslukuja maalis-huhtikuulta vastaavaan aikaan vuosina 2019 ja 2015. Sen mukaan kuolleisuus oli kasvanut selvästi; keskimäärin 50 prosenttia, Italiassa peräti 90 prosenttia.

Tanska oli ainoa maa, jossa koronapandemia ei näkynyt kuolleisuudessa.

Suomi ei ollut mukana FT:n selvityksessä, mutta Tilastokeskuksen tietojen mukaan koronapandemia ei näkynyt maaliskuun kuolleisuusluvuissa. Kuolleisuus oli jopa hieman pienempää kuin vuotta aiemmin.

Oikeuslääkäri Ursula Vala kuitenkin huomauttaa, ettei korona ollut vielä maaliskuussa levinnyt Suomessa niin laajalle, että tilastoista kannattaisi vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Yliaktuaari Airi Pajunen puolestaan toivoo, ettei koronapandemia mullistaisi kuolemansyyt-tilastoa.

Tällä hetkellä näyttää, ettei niin kävisi.

Suomessa kuolee vuosittain (siirryt toiseen palveluun) noin 54 000 ihmistä – koronakuolemia on siis tähän mennessä tilastoitu hieman yli 200.

Juttua korjattu 4.5. kello 15.15:

Asetuksen mukaan kuolintodistuksen laatimiseen on aikaa 3 kk, mutta usein kestää kauemminkin.

Tilastokeskukseen saapumattomia kuolintodistuksia on yhä pari tuhatta.

Koronavirus tilastoituu kuitenkin kuolemansyytilastoon myös, jos se on merkitty kuolintodistukselle välittömäksi tai välivaiheen kuolinsyyksi.

Lue myös:

Kymmenet koronakuolemat jääneet raportoimatta Suomessa

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus