Sukeltajat keräävät saimaannorppien pesäpaikoilta talteen karvatukkoja ja istukoita, jotka kertovat kuuttien määrästä ja perimästä

Tänä vuonna sukelluksia tehdään paljon makuupesillä eli paikoissa, jotka eivät lähtökohtaisesti ole poikasten syntymäpaikkoja.

saimaannorppa
Metsähallituksen suunnittelija Miina Auttila on märkäpuku päällä ja räpylät jalassa snorklaamassa havaintoja norpan pesinnästä.
Metsähallituksen suunnittelija Miina Auttila tekee pesäsukelluksia vuorotellen snorklaten ja sukelluslaitteilla.Sari Ursin / Yle

Saimaalla tehdään tällä hetkellä tutkimussukelluksia saimaannorppien kevättalven pesäpaikoille. Sukeltajat tarkentavat tutkimusten avulla keväällä syntyneiden kuuttien lukumäärää ja keräävät jatkotutkimuksia varten kuolleita kuutteja, hylkeiden istukoita ja karvatuppoja.

Istukoiden avulla selvitetään muun muassa emosta kuutille siirtyviä vierasainepitoisuuksia. Istukka löytyy valtaosasta niistä pesistä, joihin on syntynyt kuutti. Alkuviikosta sukeltajat ovat käyneet kolmella poikaspesän paikalla, ja niistä kaikista löytyi istukat.

Sukeltaja nostaa vedestä löytämänsä saimaannorpan istukan siivilään.
Istukoiden avulla saadaan lisätietoa norpista.Sari Ursin / Yle

– Saimaannorppa on siitä poikkeuksellinen nisäkäs, että se ei syö istukkaansa, sukelluksia tekevä Metsähallituksen suunnittelija Miina Auttila sanoo.

Näytteiden avulla voidaan selvittää myös norppien genetiikkaa ja pesäpaikkauskollisuutta.

– Jos poikanen on elänyt pidempään ja vaihtanut karvaa, heti jäidenlähdön jälkeen useimpien pesäpaikkojen vedestä tai pohjasta löytyy karvaa ihan tukkoina, Auttila sanoo.

Kahtena ensimmäisenä sukelluspäivänä Saimaalla ei havaittu yhtäkään elävää tai kuollutta kuuttia.

Metsähallituksen suunnittelija Miina Auttila tarkastaan sukelluslaitteet ennen käyttöä
Metsähallituksen suunnittelija Miina Auttila.Sari Ursin / Yle

Tänä vuonna sukelluksia tehdään paljon makuupesillä eli paikoissa, jotka eivät lähtökohtaisesti ole poikasten syntymäpaikkoja.

– Yritämme löytää paikkoja, joihin kuutit ovat mahdollisesti syntyneet, mutta joista ei ole vähäisen lumitilanteen takia löytynyt karvaa tai muuta varmistusta pesälaskennassa jääpeitteisenä aikana.

Tutkittavia paikkoja on yhteensä noin 60, ja sukelluksia tehdään vappuviikolla sekä toukokuun ensimmäisellä viikolla.

Taakse jäänyt talvi oli norpan pesinnälle hyvin hankala huonon lumitilanteen vuoksi, ja kevättalvella tehdyssä pesälaskennassa löytyi vain 32 kuuttia. Aiempina vuosina Saimaalla on syntynyt helmi–maaliskuussa noin 70–80 saimaannorpan poikasta.

Pesäsukelluksia on tehty vuodesta 2009 lähtien, ja aluksi niiden tuloksia käytettiin genetiikkatutkimukseen. Auttila kertoo, että myöhemmin sukelluksia ryhdyttiin hyödyntämään myös kannan seurantaan.

Linnunpäänselällä kuutti syntyi rajoitusalueen ulkopuolelle

Tällä hetkellä Saimaalla saimaannorpan elinalueilla ovat voimassa kevään kuutteja suojelevat kalastusrajoitukset.

Rajoitusalueita on laajennettu tarvittaessa kuuttihavaintojen perusteella, ja parina viime keväänä kalastusrajoitukset ovat laajentuneet ainakin Puruvedellä.

Saimenvikar kut på is.
Saimaannorpan kuutin vaihtaessa karvaa sitä jää veteen pesäpaikan läheisyyteen. Arkistokuva.EPA

Tänä keväänä ELY-keskus pyytää Luonterilla kalastajia välttämään verkkokalastusta Linnunpäänselän eteläosassa kalastusrajoitusalueen ulkopuolelle syntyneen kuutin suojelemiseksi. Linnunpäänselkä on Luonterin ja Lietveden puolessa välissä Saimaalla Mikkelin, Juvan ja Puumalan kuntien rajoilla.

ELY-keskuksen mukaan uusien sopimusten solmiminen osakaskuntien kanssa tai aluelaajennusten tekeminen rajoituksiin on vaikeaa tehdä nopeasti koronatilanteen takia.

Saimaannorpan kuuttien suojelemiseksi määrätyt kalastusrajoitukset ovat tietyissä Saimaan osissa voimassa kesäkuun loppuun saakka.

30.4.2020 kello 11.36 tarkennettu Linnunpäänselän sijaintia ja väliotsikkoon kuutin syntyneen Linnunpäänselällä.

Lue myös:

Saimaannorpan pesälaskennoissa karu tulos: yhdeksän kuuttia löytyi kuolleena, 23 elävänä

Verkkokalastusrajoitukset astuvat voimaan Saimaalla

Pedot tappaneet kuutteja paljaalle jäälle, asialla on saattanut olla ensimmäistä kertaa myös merikotka