Jo yli sata jäljittäjää etsii Helsingin mahdollisia taudinkantajia, mutta kaikkia ei vieläkään tavoiteta riittävän ajoissa

Kun koronarajoituksia puretaan, altistuneiden jäljittämisestä tulee yhä tärkeämpää. Uusia jäljittäjiä palkataan nyt opiskelijoista.

koronavirus
Koronan jäljitys keskus Helsinki
"Ikävä kyllä et saa tällä hetkellä poistua kotoa." Joidenkin koronaan altistuneiden on vaikea hyväksyä kanranteenimääräystä, sanoo terveydenhoitaja Kirsi Peltoranta.Jaani Lampinen / Yle

Niin kauan kuin koronaan ei ole rokotetta, tartuntojen ehkäisyyn on käytännössä kaksi keinoa.

Toinen keinoista on sulkea yhteiskuntaa ja rajoittaa kaikkien elämää. Toinen keinoista on löytää erityisesti taudinkantajat ja taudille altistuneet, ja eristää heidät muista.

Suomen "hybridistrategia" on keinojen yhdistelmä. Tavoite on purkaa rajoituksia asteittain, ja samalla lisätä testaamista ja tartuntaketjujen jäljittämistä.

Helsingissä, jossa on yli kolmasosa Suomen 4 906 koronatartunnasta, tartuntaketjujen jäljittämiseen tarvitaan kipeästi lisää käsipareja.

"Vähiten kiireellisten tapausten kohdalla laahataan jäljessä"

Tavallisina aikoina tartuntatauteja jäljittää Helsingissä yksi lääkäri ja viisi terveydenhoitajaa.

– Nyt jäljitystä tekee 90–100 henkilöä, sanoo Helsingin Laakson terveysaseman ylilääkäri Kustaa Piha, joka on viime viikot organisoinut Helsingin epidemologisen yksikön uusien toimipisteiden perustamista.

Sata jäljittäjää ei ole tarpeeksi, Piha sanoo.

Tieto koronatartunnasta ja sitä seuraava eristyspäätös saadaan Pihan mukaan nopeasti taudinkantajille. Ongelmana on jäljittää taudille altistuneet, jotka eivät tiedä olevansa mahdollisia taudinkantajia.

– Vähiten kiireellisten tapausten kohdalla laahataan jäljessä.

Kiireellisiä tapauksia ovat hoitohenkilökunnan kaltaiset kriittiset henkilöt. Jäljessä laahaaminen tarkoittaa sitä, että toisinaan kestää useita päiviä, ennen kuin kaikki muut altistuneet on saatu tavoitettua.

Jokainen tällainen päivä antaa koronavirukselle mahdollisuuden levitä edelleen.

Kukaan ei tiedä, miten asetettujen koronarajoitusten purku vaikuttaa epidemiaan.

On kuitenkin varmaa, että ihmisten kontaktien lisääntyessä riski uusille tartunnoille kasvaa. Jos uusia taudinkantajia ei löydetä ja eristetä riittävän nopeasti, epidemia voi karata käsistä.

Siksi jäljittäjien rekrytoinnissa on juuri nyt kiire, vaikka epidemiatilanne on rauhallinen.

Helsingissä jäljitykseen on koulutettu henkilökuntaa kaupungin alasajetuista terveyspalveluista, kuten suun terveydenhoidosta ja kouluterveydenhuollosta.

Kun terveyspalvelut aikanaan palaavat normaalitilaan, jäljittäjiä on saatava muualta. Parhaillaan heitä palkataan yliopistosta.

– Olemme juuri rekrytoineet 30 lääketieteen kandidaattia. Heistä puolet aloittaa tällä viikolla, toinen puoli ensi viikolla, Piha sanoo.

Koronan jäljitys keskus Helsinki
Suvi Godbole on jäljittänyt tartuntatauteja kolme vuotta. Suurin osa Helsingin noin sadasta jäljittäjästä on vasta saanut perehdytyksen työhön.Jaani Lampinen / Yle

Koronavirukselle altistuneiden jäljittäminen on työlästä. Yksi sairastunut on voinut altistaa kymmeniä, ennen kuin hänet on määrätty eristykseen.

– Yhteen puheluun saattaa mennä helposti tuntikin. Vaikea sanoa jäljittämiseen tarvittavien ihmisten lukumäärää, mutta paljon tähän tarvitaan, sanoo terveydenhoitaja Suvi Godbole.

Toisinaan ihmiset eivät vastaa puhelimeen, ja etenkin pääkaupunkiseudulla on kielimuureja.

Ja sitten on niitä, joille tilannetta pitää selittää pidempään.

– Löytyy ihmisiä, joiden on vaikea hyväksyä oman yksilönvapauden rajoittamista ja sitä tosiasiaa, että vaikka he ovat oireettomia, heillä saattaa olla tämä tauti itämässä, sanoo Kirsi Peltoranta, joka työskentelee tavallisesti opiskeluterveydenhuollossa.

Altistuneet määrätään viikkoja kestävään karanteeniin. Tarvittaessa kaupungin on järjestettävä heille apua, jos karanteeniin määrätyllä ei ole läheisiä hoitamaan kauppareissuja tai muuta olennaista.

Torniossa jäljittäjiä riittää, mutta länsiraja huolettaa

Suuressa osassa Suomea tartuntaketjujen jäljitys ei laahaa jäljessä, koska tartuntoja on niin vähän.

Esimerkiksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella on väkilukuun suhteutettuna lähes yhtä paljon tartuntoja kuin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. Lukumääränä se tarkoittaa kuitenkin vain 110 tartuntaa.

Alueen parikymmentä jäljittäjää ovat saaneet tapaukset selvitettyä, sanoo Tornion tartuntatautilääkäri Pertti Sakaranaho.

– (Ne ovat) isojen työpaikkojen tartuntaketjuja, joita on selvitetty työterveyden kanssa.

Sakaranaho on huolissaan asetettujen rajoitteiden purkamisesta. Huoli liittyy erityisesti rajaliikenteeseen.

Lähes kaikki Länsi-Pohjan tartunnat liittyvät kolmeen eri tartuntaketjuun. Yksi niistä tuli Ruotsista.

Suomen ja Ruotsin raja on matkustajaliikenteen osalta suljettu, mutta työliikenne ja tavaraliikenne on edelleen vilkasta. Tornion ja Haaparannan välillä rajanylityksiä tapahtuu noin tuhat päivässä.

Ruotsissa koronatartuntojen määrä on moninkertainen Suomeen verrattuna.

– Oletettavasti myös koronalle tietämättään altistuneita on siellä moninkertaisesti.

Tartuntaketjujen jäljitystä ei tehdä rajojen yli. Jos Suomessa töissäkäyvä ruotsalainen sairastuu, Sakaranaho ei välttämättä kuule asiasta.

Näistä syistä Sakaranaho ei kannata rajaliikenteen rajoitusten purkua, vaan päin vastoin vaatii rajaa tiukemmin kiinni.

– Ainakin tämä päivittäinen pendelöinti pitäisi lopettaa. Suomen ja Ruotsin koronastrategiat ovat täysin erilaiset.

Pelastaako kännykkäsovellus tilanteen? "Kaikki keinot otetaan vastaan"

Lisäksi jäljitystyötä haittaa ihmisten muisti. Kaikki eivät muista, missä ovat tartunta-aikana liikkuneet ja keitä he ovat tavanneet.

Suomessa testataan parhaillaan puhelinsovellusta, joka paljastaisi ihmisten liikkeet ja auttaisi tartuntaketjujen jäljittämisessä.

Toisin kuin Kiinassa, Suomessa kansalaisten liikkeitä ei voi seurata ilman heidän suostumustaan. Ja vaikka suostumus annetaan, sovellus ei luotettavasti paljasta kaikkia kontakteja.

Siitä huolimatta sovellus otettaisiin jäljitystyössä vastaan ilomielin, sanoo Kustaa Piha.

– Lähtökohtaisesti kaikki keinot, jotka auttavat tätä jäljitystyötä, otetaan mielellään käyttöön.

Lue myös:

Päätös koulujen ja ravintoloiden avaamisesta tehdään epävarmoilla ennusteilla – Kukaan ei tiedä, kuinka tarttuva ja tappava korona todella on

Lääketieteen opiskelijoista koronan jäljittäjiä? Helsingin yliopistossa 600 opiskelijaa on valmiudessa etsimään koronalle altistuneita

Analyysi: Koronatartuntoja jäljittävä sovellus ei ole hopealuoti, joka vapauttaa meidät karanteenista

Kuinka lähellä olit ja kuinka kauan – altistuitko? Näin toimii virallinen koronasovellus, jollainen voi kohta olla sinunkin puhelimessasi

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus