1. yle.fi
  2. Uutiset

Nyt puhuvat hitaiksi parjatut suomalaiset marjanpoimijat: "Ulkomaalaisilla jäi mansikoita poimimatta"

Marjatilayrittäjät rekrytoivat varmuuden vuoksi enemmän suomalaisia marjanpoimijoita kuin aikaisempina vuosina ulkomaalaisia poimijoita.

marjanpoiminta
mansikan poimintaa tilalla
Palkattuja poimijoita Koivistoisen mansikkatilalla Vantaalla. Kuvituskuva ei liity tapaukseen. Kimmo Mäntylä / Lehtikuva

Kun 29-vuotias Tytti Willberg oli neljä vuotta sitten poimimassa Kymenlaakson Iitissä sijaitsevalla Rutin Mansikkatilalla, hän teki havainnon. Ulkomaalaiset poimijat olivat nopeita. Sitten hän teki toisen havainnon: tarkkuus kärsi nopeudesta.

Mansikanpoiminnassa tarkkuus on sitä, että poimii kaikki mansikat penkkiriveistä – sekä hyvät että vialliset. Hyvät mansikat laitetaan koriin, kun taas vialliset eli esimerkiksi homeiset marjat kerätään rivien väliin. Vain hyvät mansikat menevät koreista myyntiin.

– Heillä jäi mansikoita poimimatta, kun menin ohi siitä ulkomaalaisten rivistä. Itse en halua ongelmia työn laadussa ja siksi poimin mieluummin tarkasti, sanoo Willberg.

Hän menee jälleen poimimaan mansikoita juhannuksen jälkeen Rutin Mansikkatilalle.

Yle kertoi aikaisemmin marjayrittäjästä, joka kertoi joutuvansa palkkaamaan suomalaisia tuplamäärän, koska he ovat hitaampia poimijoita. Suomeen tarvittaisiin kausitöihin, kuten marjojen poimimiseen ja vihannestiloille, yhteensä 15 000–20 000 ihmistä. Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi maanantaina, että maatiloille on hakenut lähes 32 000 ihmistä töihin.

Willberg allekirjoittaa edelleen marjayrittäjän näkemyksen siitä, että ulkomaalaiset ovat nopeampia poimijoita. Tähän on hänen mielestään myös selitys. He tekevät enemmän töitä ja heillä on kokemusta.

Mansikanpoimija tuli vain syömään mansikoita

Marjanpoiminta vaatii tarkkuuden ja nopeuden lisäksi motivaatiota. Kun Willberg oli poimimassa mansikoita viimeksi, siellä oli noin viisi suomalaista. Erään poimijan kommentti jäi mieleen.

– Siellä oli sellaisia, jotka vain söivät mansikoita. Yksi sanoi minulle, että tänne saa vaan tulla syömään, Willberg muistelee.

Hän lisää, että mansikanpoiminnalla tienaa hyvin, kun on ahkera.

Willberg kuvailee työtä raskaaksi, mutta mukavaksi. Jos on helle, iho palaa helposti. Jos pitää ottaa kantoja pois, sormenaluset tulevat välillä kipeiksi. Asentoa on tärkeää vaihdella, koska muuten paikat menevät jumiin.

– Mielestäni polvillaan oloon kätevin asento poimia, jos on polvisuojat. Vaihtelen itse kyykyn ja polvillaan olemisen välillä.

Willberg on huomannut, että käsien koko vaikuttaa sorminäppäryyteen.

– Jos on nakkisormet, poimiminen voi olla hankalaa. Jos on isot kädet, sekin tekee kömpelöksi.

Hänellä itsellään ei ole tätä ongelmaa.

Willberg on parhaillaan lomautettuna iltasiivoojan työstään ja siksi hän päätti hakea mansikanpoimijaksi. Jos siivoushommat jatkuvat, hän aikoo tehdä kumpaakin.

Suomalaisten päiväsaavutukset vähäisempiä

Rutin Mansikkatilalle on tullut aikaisemmin 20 marjanpoimijaa Valko-Venäjältä ja Venäjältä. Tilan yrittäjä Tarja Aalto kertoo, että suomalaisia poimijoita joudutaan palkkaamaan nyt 25–30. Hakijoita on ympäri Suomen kaikista ikäluokista ja tila aikoo palkata myös lähialueen alle 18-vuotiaita.

– Jos ollaan realistisia, niin palkkaan suomalaisia enemmän, koska päiväsaavutukset ovat marjakiloissa huomattavasti vähäisempiä.

Yksi kori painaa noin kolme kiloa. Se punnitaan ja tulos laitetaan ylös. Noin kymmenen kiloa tunnissa on jo Aallon mukaan hyvä tulos.

– Tällä poimintatahdilla saa noin 11–12 euroa tunnissa. Siihen tulee lomarahat palkan päälle.

Nopeuden lisäksi työssä olennaista on tarkkuus ja sorminäppäryys.

– Se on se, kuinka silmän ja käden koordinaatio pelaa. Mikä on raaka ja mikä kypsä marja. Marjat täytyy myös poimia hellävaraisesti, etteivät ne kärsi.

8–12 kilogrammaa tunnissa

Kouvolan Valkealassa sijaitsevan Aholammen tilan yrittäjä Tommi Tuominen kertoo, että heillä on ollut aikaisemmin yhteensä 20 poimijaa Ukrainasta, Venäjältä ja Thaimaasta. Tänä vuonna tilalle palkataan ensimmäistä kertaa 30–40 suomalaista poimijaa.

– On hän sitten suomalainen tai ulkomaalainen, kokemus tuo varmuutta ja nopeutta.

Tuomisen mukaan marjojen poiminta vaatii fyysistä kestävyyttä, tarkkuutta ja pitkäjänteisyyttä. Tilalle tähän mennessä palkatut ovat olleet pääosin suomalaisia 15–17-vuotiaita. Tuominen toivoo, että poimijat olisivat motivoituneita.

– Lihakset voivat olla kipeitä ennen kuin keho tottuu kyykkimiseen.

Perehdyttämiseen varataan aikaa enemmän kuin ennen.

– Menemme porukalla lohkolle ja käyn läpi vaatimukset, toiveet ja kerron käytännöistä. Annan palautetta poimintatuloksesta.

Tuominen ei osaa sanoa, mikä on optimaalinen poimintanopeus, mutta keskiarvo on kasvustosta riippuen 8–12 kilogrammaa tunnissa.

marjanpoimija Hanna Ollas
Hanna Ollas oli 29. huhtikuuta tukemassa vadelman versoja ja asentamassa kastelutikkuja. Tiina Karppi / Yle

Mansikanpoimija: "Ei minua loukkaa, että heitä sanotaan nopeammaksi"

40-vuotias Hanna Ollas on työskennellyt huhtikuusta alkaen vadelmien istutustöissä ja jatkaa kesällä myös mansikoiden poimijana Lahden tilalla Haminassa. Hän oli viimeksi poimimassa mansikoita toisella tilalla 15-vuotiaana.

Ollas pitää työtä fyysisesti raskaana, mutta mukavana. Nopeuden lisäksi tarkkuus ja huolellisuus ovat tärkeitä taitoja.

– Itselläni on vasta vähän kokemusta. Voi olla, että jos oikein nopeasti tekee, tarkkuus voi kärsiä. Kun tulee kokemusta enemmän, sekin varmasti paranee.

vadelma
Mansikanpoimijana Lahden tilalla Haminassa aloittava Hanna Ollas uskoo, että ratkaiseva tekijä on asenne, ei kansalaisuus. Tiina Karppi / Yle

Ollas kokee, että suomalaiset poimijat ovat yhtä hyviä kuin ulkomaalaiset.

– Ulkomaalaisilla on kokemus ja taito, kun he ovat tehneet vuosia töitä tilalla. Siksi he ovat usein myös nopeampia poimijoita kuin suomalaiset. Ei minua loukkaa se, että heitä sanotaan nopeammiksi. Se on luonnollista.

Kansalaisuus ei kerro marjanpoimijan nopeudesta. Näin sanoo Haminassa sijaitsevan Lahden Tilan yrittäjä Vesa Poikela.

Jos ripeää vauhtia poimii pari päivää, se ei kuitenkaan tarkoita, että jaksaisi pidempään.

– Suomalaisilla poimintataidot ovat keskimäärin vähäisemmät. Se on kovaa hommaa, Poikela sanoo.

"Palkkaan enemmän suomalaisia, jotta on pelivaraa"

Aikaisempina vuosina Lahden tilalla on ollut 20–30 työntekijää Venäjältä ja Ukrainasta. Tänä vuonna tilalle rekrytoidaan 30 uutta työntekijää. Jo valituista työntekijöistä yli puolet on Suomen kansalaisia, ja loput Suomessa oleskelevia ulkomaalaisia opiskelijoita ja koronan takia työttömäksi jääneitä henkilöitä.

– Varsinaista rekrytointia ei ole tarvinnut tehdä yli kahteenkymmeneen vuoteen, sillä työntekijät ovat pysyneet hyvin pitkälti samana. Uudet työntekijät ovat olleet jo töissä olleiden sukulaisia tai ystäviä, sanoo Vesa Poikela.

yrittäjät
– Venäjällä ja Ukrainassa ollaan aika omavaraisia elintarvikkeiden suhteen. Näissä maissa ihmiset ovat kasvaneet siihen, että vihanneksia ja marjoja kasvatetaan omaan käyttöön, sanoo Vesa Poikela. Tiina Karppi / Yle

Poikelan mukaan marjanpoiminnan laatu on nopeuttakin tärkeämpää.

– Kun poimitaan epätarkasti ja viallinen marja menee myyntipakkaukseen ja se päätyy asiakkaalle, se ei ole hyvä asia. Lisäksi penkkiriviin ilmestyy silloin myöhemmin puolestaan ylikypsiä ja homeisia marjoja.

Poikela ei mielellään palkkaa alaikäisiä, koska työ on niin raskasta.

– Työteho on erilainen alussa uusien kanssa. Siksi palkkaan mieluummin muutaman henkilön enemmän, että on pelivaraa. Työhakemuksen perusteella ei tiedä, pystyykö työntekijä sitoutumaan koko kaudeksi.

mansikkapelto
Haminassa sijaitsevan Lahden Tilan mansikkapellot huhtikuussa. Tiina Karppi / Yle

Sitoutuminen isoin ongelma

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Miika Ilomäki sanoo, että marjayrittäjien huolenaiheena on se, sitoutuvatko suomalaiset poimijat kauden loppuun asti.

Ministeriössä on aloitettu valmistelut suomalaisten marjanpoimijoiden palkkausta varten, jotta suomalaiset olisivat sitoutuneempia töihin. Yksi vaihtoehto on palkkatuki ja toinen se, että lomautetut eivät menetä etuisuuksiaan.

– Lomautusasia on iso ja vaikea. Totta kai he palaavat omaan työhönsä eli ei tiedetä, kuinka sitoutuneita he ovat, sanoo Miika Ilomäki.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoo, että ulkomaalaisen rekrytointi ei ole tullut halvemmaksi kuin suomalaisen, eikä yrittäjät ole saaneet erillisiä tukia ulkomaalaisten palkkaamiseen.

– Samoilla ehdoilla mennään. Heille maksetaan työehtosopimuksen mukaiset palkat niin kuin suomalaisellekin.

Maatilayrittäjän kannalta velvoitteet ja lakisääteiset maksut ovat myös Marttilan mukaan ihan samanlaiset ulkomaalaisten ja suomalaisten poimijoiden kohdalla.

– Marjatilayrittäjä maksaa vakuutukset ja muut maksut. Ei siinä ole mitään eroa, onko suomalainen vai ulkomaalainen.

Voit keskustella aiheesta 2. toukokuuta kello 23 asti.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Nopeat ukrainalaispoimijat jäivät kotiin – marjatilayrittäjä kertoo, että joutuu palkkaamaan tuplasti suomalaisia

Maatila pulassa marjanpoimijoiden kanssa – ulkomaalaiset eivät saa tulla, suomalaisille työ ei kelpaa: "Ryhmä kääntyi takaisin, kun alkoi tihkuttaa vettä"

Lue seuraavaksi