Yle kysyi, mistä suomalaiset haaveilevat koronan keskellä: "Pysyä terveenä, kasvattaa järkevä lapsi, saada talous kuntoon"

Terveys, työ, ihmissuhteet ja toimeentulo. Niistä on suomalaisten haaveet tehty niin poikkeus- kuin normaalioloissa.

onnellisuus
Skeittaaja ja jalankulkija kadulla.
Suomalaisten haaveet ovat koronan aiheuttamana poikkeusaikanakin melko arkisia. Kuvituskuva.Silja Viitala / Yle

Terveys on suomalaisille ykkösasia. Se kävi jälleen ilmi kyselystä, jonka Yle teki koronakriisin keskellä.

Kun kansalaisilta kysyttiin, minkälaisia toiveita ja haaveita heillä on tulevaisuudestaan, lähes puolessa vastauksista mainittiin terveys.

Toiseksi eniten vastauksissa toistui toive siitä, että on työtä. Kolmanneksi eniten mainintoja saivat ihmissuhteet eli parisuhde, rakkaus, ystävät ja läheiset. Neljäntenä listalla oli toimeentulo.

Jutun sitaatit on poimittu tutkimukseen osallistuneiden vastauksista.

"Kiinnostava opiskelupaikka ja omia mielenkiinnonkohteita tukeva, suhteellisen hyvin maksava työ. Minä ja läheiseni olemme terveitä ja suhteellisen tyytyväisiä elämiimme."

Nainen, 21

Psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen on tutkinut onnellisuutta vuosikymmeniä. Hänen mukaan Ylen kyselyn tulokset ovat hyvin samanlaisia kuin aiempien tutkimusten.

Tyypillistä on myös se, että haaveet ovat hyvin realistisia ja arkisia. Se mietityttää Ojasta.

– Mukana ei ole höttöisiä juttuja, vaikka haave-sanakin on kyselyssä ollut mukana. Tämä on vaivannut minua aiemmissakin kyselyissä. Kai ihmisillä voi olla jännittäviäkin unelmia, varsinkin nuorilla ihmisillä? Eikö niitä kehdata sanoa? Vai ovatko suomalaiset niin realistisia, etteivät haaveile esimerkiksi supertähteydestä, Ojanen pohtii.

Korona korostanee terveyden merkitystä

Vaikka suomalaiset ovat aina alleviivanneet terveyden merkitystä, Ojasen mukaan se vaikuttaisi nyt olevan vielä normaaliakin tärkeämpää.

– Voi olla, että se nyt pikkuisen koronan vuoksi korostuu. Väkisinkin tässä itse kukin sitä ajattelee.

Itse koronasta ei ole kovin monia mainintoja. Muutamissa vastauksissa näkyy kaipuu normaalioloihin.

"Elämä palautuisi normaaliksi, pääsisi elokuviin ja matkustelemaan."

Mies, 42

"Haluan päästä yliopistoon ja saada ylioppilasjuhlani."

Nainen, 18
Mies pesee käsiään saippualla kylpyhuoneessa.
Joissain vastauksissa kaivattiin paluuta normaalioloihin. Käsiä kehotetaan pandemian aikana pesemään usein. Kuvituskuva. Tiina Jutila / Yle

Erilaisia haaveita eri ikäkausina

Tutkimus tehtiin 7.–14. huhtikuuta, ja siinä oli mukana tuhat 18–89-vuotiasta suomalaista. Iän vaikutus näkyy vastauksissa.

Nuoret aikuiset toivovat mieluista opiskelu- ja työpaikkaa sekä parisuhdetta. 30–45 vuoden ikävälillä olevat vastaajat mainitsevat usein työpaikan, urakehityksen ja lapset.

"Tehdä työtä, jota voi tehdä vastuullisesti. Mahdollisesti kouluttautua vielä uuteen ammattiin, jossa voisi tehdä ihmisten kanssa töitä. Turvattu toimeentulo myös tärkeää. Viettää aikaa yhdessä perheen kanssa ja matkustaa."

Nainen, 36

Vaikka kaikissa ikäryhmissä mainitaan usein terveys, noin 45 ikävuoden jälkeen maininnat näyttävät lisääntyvän. Mitä vanhemmaksi tullaan, sitä enemmän terveys hallitsee vastauksia.

"Että pääsisi terveenä hautaan."

Mies, 75

Mitä on onnellisuus?

Haaveet ja toiveet heijastelevat sitä, mitä ihminen tarvitsee ollakseen onnellinen. Mutta mitä on onnellisuus?

Professori Markku Ojanen sanoo, että onnellisuutta on määritelty kautta historian monin eri tavoin niin filosofiassa kuin psykologiassa. Määritteleminen on vaikeaa, ja Ojanen itse on päätynyt vuosikymmenten pohdintojen jälkeen tällaiseen lopputulokseen:

– Onnellisuus on sellainen tila, jossa on tyytyväinen ja kiitollinen siitä, mitä nyt on, eikä tarvitse haikailla menneisyyteen tai tulevaisuuteen.

Jalankulkija, pyöräilijä ja linja-auto Pasilassa.
Monelle tavallinen arki tekemisineen tuo onnen. Kuvituskuva.Tiina Jutila / Yle

Kirjakaupat pursuavat nykyään teoksia, jotka lupaavat lisätä ihmisen onnellisuutta. Ojanen suhtautuu lisäämismahdollisuuksiin kriittisesti, koska onnellisuuden taso on melko vakio muun muassa geeniemme vuoksi. Hän kuitenkin uskoo hyväntahtoisuuden parantavan mielialaa.

– Pienillä hyvillä teoilla on vaikutusta mielialaan. Uskon vanhoihin hyveisiin, kuten kiitollisuuteen, anteliaisuuteen, oikeudenmukaisuuteen, anteeksi pyytämiseen ja nöyryyteen. Niitä on onneksi tutkittu viime vuosina paljon, Ojanen sanoo.

Taustatietoa kyselytutkimuksesta:

Ylen tilaaman Suomalaisten pelot ja haaveet 2019 -kyselytutkimuksen toteutti IROResearch. Sen tarkoituksena on selvittää, millaiseksi suomalaiset kokevat elämänsä tällä hetkellä ja millaisia huolenaiheita heillä on arjessaan. Kyselylomake suunniteltiin yhteistyössä Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan kanssa.

Tämä tiedonkeruu tehtiin IROResearchin internet-paneelissa 7.–14. huhtikuuta 2020. Tutkimusosiossa oli mukana tuhat 18–89-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan noin + 3,2 prosenttiyksikköä.

Lue myös:

Laura Hallamaan kolumni: Nauru on poikkeusoloissa tärkeämpää kuin koskaan