Pitääkö koronavirus yrittää tukahduttaa vai ei? Tämä avainkysymys jakaa Suomen asiantuntijat kahteen leiriin

Osan asiantuntijoiden mielestä Suomella olisi nyt etsikkoaika viruksen tukahduttamiseen.

koronavirus
Kollaasikuva
Asiantuntijoiden näkemys koronan torjunnasta ei ole yksimielinen. Tämän artikkelin kuvia on manipuloitu. Ne on tehty tietokoneella yhdistelemällä.Ilkka Kemppinen / Yle

"Kuuntelemme asiantuntijoita."

Tämä sanapari on tullut eri muodoissaan lukemattomia kertoja esiin, kun pääministeri Sanna Marin (sd.) on kertonut suomalaisille hallituksen ratkaisuista koronaviruksen torjunnasta.

Mutta mitä mieltä asiantuntijat oikeastaan ovat? Kaikki eivät ole ainakaan samaa mieltä. Osan mielestä Suomen pitäisi yrittää tukahduttaa virus painamalla tartuntojen määrä niin alas, että kaikki tartuntaketjut voitaisiin jäljittää.

Toisten mielestä virusta ei voi pysäyttää tukahduttamalla, vaan sen on parempi antaa levitä hallitusti mieluummin nyt kuin syksyllä. Tätä puolta on tuotu esille viime aikoina varsinkin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lausunnoissa.

Osa Ylen haastattelemista asiantuntijoista kokee THL-johdon olevan kommenteissaan lähempänä Ruotsin linjaa kuin he itse olisivat.

Moniääninen keskustelu ei ole huono asia. Koronaviruksen tapauksessa osaa kansalaisista on kuitenkin hämmentänyt, mitä asiantuntijat neuvoillaan tarkoittavat. Kokosimme tähän juttuun Suomen koronakeskustelun tärkeitä nimiä ja heidän ajatuksiaan viruksen torjunnasta.

Mika Salminen kuvitteellinen kulkukortti.

Kaikista Suomen korona-asiantuntijoista eniten on ollut kameroiden edessä THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen. Hän on ollut valtion terveysviranomaisten äänitorvi koronaviruksesta niin suuren yleisön kuin hallituksen suuntaan.

Epidemian alkuvaiheessa Suomi toimi monen mielestä hitaasti. Osalle Salminen kävi sopivasta maalitaulusta (siirryt toiseen palveluun), varsinkin kun tämä oli erehtynyt helmikuussa arvioimaan Italian koronarajoituksia ylimitoitetuiksi.

Viime päivinä kriitikot ovat saaneet lisää vettä myllyyn, kun THL-johtaja on puhunut taudin hallitun levittämisen puolesta. Tiukkojen rajoituksen fanit eivät tätä ymmärrä. Salminen perusteli lausuntojaan uudemman kerran Helsingin Sanomissa tiistaina (siirryt toiseen palveluun) näin:

– Jos jatketaan näin, epidemia ei käytännössä etene. Kun sitten jossain vaiheessa rajoituksista on pakko luopua, edessä on jyrkkä tartuntahuippu. Jos esimerkiksi kesän pidämme kiinni kaikista rajoituksista, syksyllä tulee ennusteiden mukaan vaikea paikka, hän sanoi lehdelle.

– Se on erittäin huono vaihtoehto, eikä rajoituksilla ole silloin voitettu mitään. Rajoitusten pidentäminen ilman, että epidemiatilanne edistyy, on turhaa.

Lasse Lehtonen kuvitteellinen kulkukortti.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) diagnostiikkajohtaja ja terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen on puhunut koko epidemian ajan tehokkaiden rajoitusten puolesta. Hänen mielestään Suomen pitäisi pyrkiä tilanteeseen, jossa tartuntaketjuja on niin vähän, että ne pystytään kaikki jäljittämään ja katkaisemaan.

Lehtonen olisi muun muassa jatkanut Uudenmaan eristystä pidempään kuin mihin hallitus päätyi. Hän vieroksuu ajatusta, että koronavirus leviäisi tällä hetkellä liian hitaasti, kuten esimerkiksi THL:n Salminen on sanonut.

Lehtosen käsityksen mukaan THL teki ennen koronaviruksen rantautumista Suomeen strategista yhteistyötä Ruotsin vastaavan viranomaisen kanssa. Tämä voi selittää osaltaan, miksi THL tuntuu olevan lausunnoissaan lähempänä Ruotsin mallia kuin hän itse on.

– Eli ajatus laumasuojasta ei ole THL:lle ihan vieras. Vasta poliittinen paine, joka huipentui valmiuslain käyttöönottoon, muutti tämän linjan Suomessa, hän näkee.

Lehtonen on esiintynyt jo aiemmin julkisuudessa varsinkin sote-uudistuksen ärhäkkänä kriitikkona. Kenties sen vuoksi hän ei ole koronakriisin aikanakaan varonut sanojaan yhtä paljon kuin monet muut sairaanhoidon edustajat.

Räväkkyydellä on ollut hintansa. Lehtonen antaa ymmärtää, että hän on saanut hallitusta lähellä olevilta tahoilta tiukkaakin palautetta kannanotoistaan.

– Vaientaminen on liian voimakkaasti sanottu, mutta siellä on tiettyjä tahoja, jotka selkeästi haluaisivat, että mielipiteet olisivat samansuuntaisia kuin ministeriön virkamiehillä.

Hallituksen toimet ovat joka tapauksessa olleet Lehtosen mielestä lähellä hänen toivomaansa linjaa, jota hän kuvaa "EU:n malliksi": eräänlaista välimallia Ruotsin suositusten ja Kiinan ankarien rajoitusten välimaastossa.

– Jos epidemia olisi päässyt levähtämään käsiin maaliskuussa, meillä olisi todellinen kriisi päällä. Nyt kaikki on mennyt paremmin kuin kukaan uskoi.

Asko Järvinen kuvitteellinen kulkukortti.

Ruotsissa valtion epidemiologi Anders Tegnellin ympärille on rakentunut puolivakavissaan henkilökultin piirteitä. Koronan vastaisen taistelun isähahmo on puhunut kansalaisille televisiossa lähes päivittäin.

Suomessa vastaavaa ilmiötä ei ole, mutta HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen on sentään saanut oman Twitter-tunnisteen: #injarvinenwetrust (siirryt toiseen palveluun). Rauhallisesti ja selkeästi esiintyvä lääkäri on ollut tuttu kasvo tiedotustilaisuuksissa koronaepidemian ensi päivistä saakka.

Kaikki palaute ei ole ollut kiitoksia. Viime viikolla Järvinen sai hallituksen riveistä haukut niskaansa, kun ehdotti Ylen haastattelussa rajoitusten purkamista:

– Pitäisi yrittää saada sitä väestönosaa tautia sairastamaan, jolle tauti todennäköisimmin ei ole vaarallinen eli lapset, nuoret, aikuiset. Ja pyrkiä rajaamaan iäkkäämpää väestöä sairauden ulkopuolelle, Järvinen sanoi.

Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) valtiosihteeri Olli-Poika Parviainen teilasi lausunnon vaarallisena ja väitti sen olevan ristiriidassa "virallisen linjan ja tiedon kanssa" (siirryt toiseen palveluun).

Nyt Järvinen avaa kommenttejaan lisää. Hän muistuttaa, että rajoitusten tarkoitus oli alun perin estää Pohjois-Italian tai Espanjan kaltaisen tilanteen syntyminen Suomeen. Siinä onnistuttiin, mutta viruksen pysäyttämistä tukahduttamalla hän pitää epätodennäköisenä.

– On hieman huolestuttavaa, että julkisessa keskustelussa on rivien välissä toiveita, että tämä tauti katoaisi tukahduttamalla. Onko meillä sille toiveelle riittävästi eväitä? hän kysyy.

Laumasuojamiehen tai Ruotsin mallin kannattajan viittaa Järvinen ei silti ota. Hän vierastaa ylipäänsä jakoa, jossa koronaviruksen torjunnan vaihtoehtoina olisivat viruksen tukahduttaminen rokotteen kehittämiseen asti ja laumaimmuniteetin tavoittelu viruksen hallitulla leviämisellä.

– Niitä ei voi panna vastakkain. Kukaan ei tiedä, miten hyvän ja pitkän suojan sairastettu tauti antaa. Kukaan ei tiedä, onnistummeko kehittämään rokotetta. Jos tauti ei anna suojaa, ei rokotekaan anna suojaa, Järvinen sanoo.

Tuomas Aivelo kuvitteellinen kulkukortti.

Useimmat asiantuntijat välttävät hyvin selkeiden kantojen ottamista koronaviruksen vastaisesta strategiasta. Evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo ei: hän sanoo avoimesti kannattavansa viruksen tukahduttamista eli eliminoimista.

Aivelon mielessä tukahduttaminen ei tarkoita sitä, että virus pystyttäisiin kokonaan pitämään poissa Suomesta. Jos tartunnat saadaan riittävän matalalle tasolle, ne voidaan hänen mielestään pitää hallinnassa testaamalla ja jäljittämällä. Kun tartuntoja on paljon, joudutaan laajoihin rajoitustoimiin.

– En uskalla luvata, että eliminointi toimii. Mutta minusta sitä kannattaa kokeilla. Ruotsin tie näyttää minusta huonoimmalta mahdolliselta, Aivelo sanoo.

Hän huomauttaa, että joukkoimmuniteetti on hyvin kaukana jopa Tukholmassa, missä COVID-19-tauti on vaatinut paljon kuolonuhreja. Eri arvioiden mukaan väestöstä vain 10–30 prosenttia on saanut viruksen.

Aivelo ei kuulu mihinkään hallituksen asiantuntijaryhmään, vaan operoi koronakeskustelussa pikemminkin suuren yleisön päädyssä. Hänen blogikirjoituksiaan koronasta on välillä luettu enemmän kuin isojen mediatalojen juttuja aiheesta.

Hänestä viranomaiskeskustelu koronasta on ollut välillä sekavaa.

– Minusta on kauhean vaikea tulkita, miten hallituksen toimet ja tavoitteet liittyvät yhteen ja mitä THL tarkoittaa omilla kommenteillaan.

Pauliina Ilmonen kuvitteellinen kulkukortti.

Koronan strateginen torjunta on poikkitieteellistä työtä, johon osallistuu muitakin kuin lääketieteen asiantuntijoita. Tilastotieteilijöiden tehtävä on arvioida virusten leviämistä matemaattisten mallien avulla. Esimerkiksi THL:n mallinnukset ovat olleet suuressa roolissa hallituksen päättäessä rajoituksista.

Mallintajista eniten on ollut julkisuudessa Aalto-yliopiston matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen. Hän on saanut palstatilaa kansantajuisena viruksen leviämisen selittäjänä, vaikka ei kuulukaan hallituksen ja THL:n asiantuntijaryhmiin.

Myös hän liputtaa koronaviruksen tukahduttamisen puolesta. Sillä hän tarkoittaa strategiaa, jossa tautitapaukset painettaisiin nolliin.

– Mehän olemme menossa tällä hetkellä sitä kohti, pitäisin siitä kiinni.

Sen jälkeen tautitapaukset pidettäisiin kurissa, kunnes rokote tulee saataville. Rajat pysyisivät "suhteellisen kiinni" ja uudet tartuntaketjut katkaistaisiin testaamalla ja jäljittämällä. Ilmonen näkee Kiinan toimissa monia hyviä esimerkkejä.

– Minä ottaisin suun ja nenän peittävät kasvosuojukset tai huivit käyttöön julkisilla paikoilla. Se ei suojaa kantajaa, mutta estää oireettomia tartuttajia levittämästä virusta.

Ilmonen kuitenkin korostaa, ettei koronan torjunnassa ole yhtä oikeaa vaihtoehtoa. Hänestä on tärkeää pitää keskustelu moniäänisenä.

– Nyt ollaan hirvittävän uudessa tilanteessa, eikä viruksesta tiedetä kaikkea. Siinä tilanteessa on pakostakin erilaisia näkemyksiä siitä, miten tätä epidemiaa lähdetään hallitsemaan.

Olli Vapalahti kuvitteellinen kulkukortti.

Zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta on yksi niistä asiantuntijoista, joille koronaviruksen leviäminen ei tullut yllätyksenä. Koronavirukset ovat vakiokonnia pandemioiden taustalla.

Hän vaikuttaa Suomen koronalinjaan muun muassa hallituksen tiedepaneelissa. Julkisuudessa hän ei ole ollut yhtä paljon kuin monet muut – osin sen vuoksi, ettei hän halua nähdä lausunnoistaan kärkeviä otsikoita.

Nytkin Vapalahti varoo ottamasta jyrkkää kantaa Suomen strategiasta. Hän kuitenkin sanoo olevansa itse avoin mieluummin taudin tukahduttamiselle kuin sellaiselle vaihtoehdolle, jossa viruksen pitäisi levitä nyt enemmän. Hän pitää jälkimmäistä hitaana ja epävarmana vaihtoehtona.

Vapalahden mukaan Uusi-Seelanti on esimerkki maasta, jossa COVID-19 on onnistuttu tukahduttamaan. Vertailukohta on Ruotsi, joka pyrkii professorin mukaan rajoittamaan tautia "aika ilmeisesti" laumaimmuniteetilla, vaikka viranomaiset ovat tämän kiistäneetkin (siirryt toiseen palveluun).

Suomen linja on Vapalahden tulkinnan mukaan jotain tältä väliltä; Ruotsin mallille vaikuttaa olevan kannatusta ainakin THL:ssä ja lääkärikunnassa.

– Näkisin hyvänä, että Suomessa tämä pystyttäisiin tukahduttamaan ja tartuntaketjut katkaisemaan nyt kun siihen on mahdollisuus. Luulen, että myöhemmin on enemmän keinoja hoitaa potilaita ja rokotteellekin on hyvä antaa mahdollisuus, professori sanoo.

– Mutta on rehellistä tunnustaa, että tästä ei viimeistä sanaa ole sanottu. Puolen vuoden päästä nykyiset mielipiteet saattavat näyttää kummallisilta.

Lue täältä Ylen uusimmat tiedot koronaviruksesta

Kerro mielipiteesi aiheesta! Voit osallistua keskusteluun alla. Keskustelu on auki 30.4. kello 23:een asti.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus