Laura Hallamaan kolumni: Tietäjät eivät tiedä

Oman tietämättömyyden myöntäminen on parasta, mitä ihminen voi itselleen tehdä, kirjoittaa toimittaja Laura Hallamaa.

julkinen keskustelu
Laura Haallamaa / kolumnisti / Pasila 20.02.2019
Jouni Immonen / Yle

Kuka tai mikä on Van Halen?

Sitä muusikko Billie Eilish ei tiennyt. (siirryt toiseen palveluun) Hän ei kyennyt nimeämään yhtään kasariyhtyeen jäsentä, kun talk show -isäntä Jimmy Kimmel pyysi.

Tapaus nostatti somessa tuohtumusta. Miten nuori nainen kehtasikaan osoittaa tietämättömyytensä näin? Eikö jokainen muusikko ole opiskellut kaikki muinaisjäännökset ennen kuin heidät päästetään levylaulajiksi?

Kommentit olivat suorastaan suhteettoman armottomia. Kuinka alle parikymppinen muusikko voisikaan tietää Van Halenista, joka näki parhaat päivänsä jo ennen hänen syntymäänsä?

Jos minulta kysytään, nuoren muusikon ammattitaito ei himmentynyt silmissäni lainkaan. Kun omassa tiedossa on aukkoja, ne kuuluukin myöntää.

Silti yhteiskunnassa, jossa tieto on valuuttaa, oman tietämättömyyden paljastaminen hävettää.

On paljon hämäriä alueita, joista vain luulemme tietävämme.

Tiedän vain sen, että en tiedä, sanoi Sokrates ja ehkä hieman kärjisti.

Ihminen saattaa tietää aika paljonkin. Koulutuksen mukana päähän on valunut milloin mitäkin nippelitietoa. On ruotsin epäsäännöllisiä verbejä, Suomen jokien nimiä ja Pähkinäsaaren rauhan vuosiluku.

Mutta Sokrateella oli pointtinsa. Kaiken tietäminen on yksinkertaisesti mahdotonta. On paljon hämäriä alueita, joista vain luulemme tietävämme.

Silti on helpompi heittäytyä kaikkitietäväksi kuin paljastaa tietämättömyytensä.

Tutkijat käyttävät ilmiöstä termiä tietoilluusio (siirryt toiseen palveluun). Se tarkoittaa harhakuvitelmaa, joka ihmisillä on omasta tiedostaan.

Ihminen esimerkiksi kuvittelee tietävänsä vetoketjun toimintaperiaatteen, koska hän käyttää sitä joka päivä. Illuusio on olemassa niin kauan, kunnes häntä pyydetään selittämään kohta kohdalta, miten vetoketju toimii.

Alkaa ihan otsa puskea hikeä, kun huomaa, ettei osaisi rakentaa vetoketjua.

Miten sitä voisi ymmärtää ilmastonmuutosta, lamaa ja Syyrian sotaa, kun ei edes kunnolla tajua, kuinka sulkee sepaluksensa päivittäin?

Kuuntelen mieluummin asiaa vuosikausia tutkineen virologin kuin naapurin Raimon ohjeita.

Tietämättömyys ei ole ongelma. Aina löytyy joku, joka osaa selittää vetoketjun toiminnan ja opettaa sen muille.

Samoin on heitä, jotka ymmärtävät ilmastonmuutosta, lamaa tai Syyrian sotaa paremmin kuin muut.

Ongelma on, jos opettajaksi rupeaa sellainen, joka ei tajua tietämättömyyttään. Silloin hän selittää vetoketjun toiminnan päin mäntyä.

Ja näitä opettajia riittää.

Ne, jotka tietävät vähiten, luulevat tietävänsä eniten (siirryt toiseen palveluun). Tällaiset ihmiset saattavat jopa laukoa aiheesta kuin aiheesta varmoja näkemyksiä.

He jaksavat kyseenalaistaa asiantuntijoita loputtomiin omiin kyökkipäätelmiinsä vedoten. Aivan kuin keskustelupalstojen lukeminen vastaisi kymmenen vuoden opintoja, vuosien tutkimusta ja dosentin arvoa.

On toki totta, että asiantuntijat ja tutkijatkin erehtyvät joskus.

Koronavirus on osoittanut, että olemme kaltevalla pinnalla. Tieto viruksesta rakentuu silmien edessä pala palalta. Välillä ollaan hakoteillä.

Silti kuuntelen mieluummin asiaa vuosikausia tutkineen virologin kuin naapurin Raimon ohjeita.

Kaikkitietävän ja tutkijan ero on siinä, että tutkija on valmis kumoamaan oman teoriansa, jos se osoittautuu virheelliseksi.

Myöntämään siis haavoittuvuutensa.

Maailma on monimutkainen ja informaatiota lävähtää silmille kaikkialta. Tieto leviää nopeasti, mutta niin leviää myös vale.

Miten tässä asiantuntijoiden ja tietäjien sekamelskassa voi luovia pieni ihminen, joka haluaa vain ymmärtää maailmaa? Siihen on keinoja.

Uuden tiedon äärellä on hyvä hengitellä syvään ennen kuin innostuu tai tyrmistyy.

Lähdekritiikkiään voi jumpata seuraamalla vastuullisen median (siirryt toiseen palveluun) kanavia. Tutkijoita kannattaa kuunnella avoimin mielin.

Näiltäkin tahoilta joutuu välillä kysymään, onko asiat todella niin kuin on kerrottu. Mikä on tietolähteesi?

On hyvä myös muistaa, että mielipide ei ole tieto. Mielipide on yhden ihmisen näkemys, joka muodostuu tiedon pohjalta.

Ja tärkein viimeisenä: kun maailma on täynnä tietäjiä, ole kuin Billie Eilish tai Sokrates. Oma tietämättömyys kannattaa tunnustaa. Se on parasta mitä ihminen voi itselleen tehdä.

Laura Hallamaa

Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka tietoilluusiotutkimuksista luettuaan googlasi vetoketjun toimintaperiaatteen.

Aiheesta voi keskustella 27.5. klo 23.00 asti.

Lue myös

Katri Saarikiven kolumni: Aivosi täydentävät puuttuvaa tietoa kuvittelemalla ja arvaamalla, mutta usein arvaukset ovat vääriä

Kari Enqvistin kolumni: Huuhaa-väki on siirtynyt vähin äänin hopeavedestä käsidesiin

Laura Hallamaan kolumni: Pelko hihhulileimasta estää puhumasta uskonasioista ääneen, ja siksi suomalainen on jumissa hengellisyytensä kanssa