Kiuruveden hoivakodin asukkaista on kuollut liki puolet – hoitaja kertoo karusta arjesta: “Katsoin ensimmäisenä, onko lippu puolitangossa”

Hoitajan mukaan sijaisista oli kova pula ja jatkuvasti muuttuva ohjeistus kuormitti henkilökuntaa.

koronavirus
Lippu puolitangossa terveyspalveluyritys Attendon Kallionsydän-hoivakodissa Kiuruvedellä 5. huhtikuuta 2020.
Attendon Kallionsydän-hoivakodissa Kiuruvedellä oli lippu puolitangossa 5. huhtikuuta.Jorma Kärkkäinen / Lehtikuva

Tapahtuuko tämä kaikki todella meille?

Työvuorossa Kallionsydämen hoivakodissa Kiuruvedellä hoitajan päällimmäinen tunne on epätodellinen: miten voi olla mahdollista, että Kiinasta lähtee liikkeelle virus ja se päätyy juuri tänne, syrjäseudulle Pohjois-Savoon?

On huhtikuun alku. Lumipallo on lähtenyt liikkeelle, ja tapahtumat vyöryvät eteenpäin sellaisella voimalla, että niitä on vaikea ymmärtää.

– Se oli raadollista. Vanhuksia nukkuu pois ympärillä jatkuvasti. Hoitajana et voi tehdä ihmeitä, vaikka kuinka yrität parhaasi, sanoo Kallionsydämen hoivakodissa koronakriisin puhjetessa työskennellyt sairaanhoitaja.

Hän esiintyy tässä jutussa poikkeuksellisesti nimettömänä yksityisyyden suojaamiseksi.

Hoitaja ei enää ole töissä Kallionsydämessä. Hän jäi Attendon palvelukseen, kun hoivakoti siirrettiin Ylä-Savon sote-kuntayhtymän vastuulle pääsiäisen alla.

Yle sai hoitajaan yhteyden Attendon avustuksella.

Yle tavoitteli juttua varten myös muita Kallionsydämessä työskenteleviä. Kukaan heistä ei kuitenkaan halunnut antaa haastattelua. Ylen tietojen mukaan Ylä-Savon sote-kuntayhtymä on ohjeistanut henkilökuntaa, ettei haastatteluja saa antaa.

Kiuruveden hoivakodin henkilökunnan näkökulmaa ei ole nähty julkisuudessa tähän mennessä.

Myöskään Ylä-Savon sote-kuntayhtymän toimitusjohtaja Leila Pekkanen ei halunnut antaa Ylelle haastattelua tätä juttua varten. Ylä-Savon sote on jo aiemmin tiedottanut, ettei se enää anna haastatteluja Kallionsydämen tapahtumista.

Kiuruveden tapaus vakavin suomalaisissa hoivakodeissa

Kallionsydämen hoivakodin tapahtumat ovat toistaiseksi vakavin esimerkki koronaepidemian seurauksista hoivakodeissa Suomessa. Maaliskuun lopulla kiuruvetisessä hoivakodissa oli 26 asukasta. Nyt heistä tämänhetkisten tietojen mukaan 12, lähes puolet, on kuollut koronaviruksen aiheuttamaan tautiin.

Viranomaiset selvittävät parhaillaan, miksi näin kävi ja kenellä on vastuu.

Hoivakodin toiminnasta vastasi pääsiäiseen saakka Attendo, jolta Ylä-Savon sote-kuntayhtymä osti hoivakotipalvelut.

Hoivakoti siirtyi Attendolta Ylä-Savon sote-kuntayhtymän vastuulle pääsiäisen alla 9. huhtikuuta. Siinä vaiheessa yhdeksän asukasta oli kuollut Covid-19-tautiin. Siirto tehtiin, koska aluehallintoviraston ja Valviran mukaan asiakas- ja potilasturvallisuus hoivakodissa oli vaarantunut. (siirryt toiseen palveluun)

Kiuruveden lisäksi hoivakotikuolemista on uutisoitu esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Kontulan seniorikeskuksessa, Mehiläisen hoivakodissa Espoossa, Diakonissalaitoksen Sanerva-kodissa sekä Töölön seniorikeskuksessa.

Kuvassa on Attendon Kallionsydän-hoivakoti.
Kallionsydämessä työskennellyt hoitaja kertoo, että sijaisia oli vaikea löytää töihin, kun epidemia levisi.Jorma Kärkkäinen / Lehtikuva

Ensimmäinen oire lämmönnousu

Ylen haastattelema sairaanhoitaja aloitti työt Kallionsydämen hoivakodissa lauantaiaamuna 28.3. Epidemia oli vielä alussa, tai siltä tilanne ainakin vaikutti. Hoivakodissa oli todettu kolme koronavirustartuntaa.

– Siinä vaiheessa hoivakoti oli jaettu niin sanotusti puhtaaseen ja likaiseen puoleen. Toisella puolella olivat sairastuneet ja altistuneet ja toisella oireettomat, hoitaja kertoo.

Hän aloitti työt oireettomien puolella. Hoitajan mukaan suojavarusteita oli saatavilla ja niitä käytettiin. Oireettomien puolella hoitajat pukivat ylleen hanskat, suojaessun, maskin ja hatun.

Hoitaja työskentelee kiertävänä sairaanhoitajana Attendon hoivakodeissa Ylä-Savon alueella. Kallionsydän on hänelle tuttu yksikkö noin viiden vuoden ajalta. Hän on työskennellyt siellä sekä lähihoitajan että sairaanhoitajan tehtävissä ja tuntee sanojensa mukaan hyvin työyhteisön ja hoivakodin asukkaat. Aloitettuaan työt Kallionsydämessä hoitaja ei enää kiertänyt muissa hoivakodeissa tartuntariskin vuoksi.

Hoitaja ehti olla töissä pari päivää, kun muutamalle “puhtaan” puolen vanhuksista nousi lämpöä. Hoitajan mukaan heidät eristettiin omiin huoneisiinsa.

Pian tartuntoja ilmeni lisää. Kävi selväksi, että virus oli ehtinyt levitä koko hoivakotiin. Alun perin se oli tullut taloon väliaikasen asukkaan mukana todennäköisesti jo maaliskuun puolivälissä.

“Katsoin, onko lippu puolitangossa”

Sairastuneet vanhukset kärsivät monenlaisista oireista.

– Osalta oli veto täysin pois. Monille tuli ruokahaluttomuutta, oksentelua, ripulia ja päänsärkyä, hoitaja kertoo.

Myös työntekijöitä alkoi sairastua ja jäi pois töistä. Attendon mukaan vakituisesta henkilökunnasta virustartunnan sai yli puolet. Kallionsydämessä työskenteli 18 vakituista hoitajaa ja 3 kiertävää sijaista. Ulkopuolisia sijaisia ei ollut helppo saada.

– Kaikki kynnelle kykenevät haalittiin töihin, hoitaja kuvailee.

Työpaine oli melkoinen.

– Ylitöitä tehtiin paljon, pitkää päivää. Osa teki sitä mielellään. Mutta kyllä tunnelmat kiristyivät välillä. Osa lähti itkien pois työvuorosta, hoitaja kertoo.

Tilanne paheni päivä päivältä. Noin viikon kuluttua asukkaita alkoi kuolla.

Hoitajan mukaan suurin osa heistä menehtyi hoivakodissa. Muutama siirrettiin sairaalaan. Lääkäriä konsultoitiin päivittäin. Myös ensihoito kävi hoivakodilla arvioimassa potilaiden vointia.

– Kun tulin töihin, katsoin aina ensimmäisenä pihalla, onko lippu puolitangossa. Että mikä on tilanne tänään, hoitaja sanoo.

Hoivakodeissa kuolemaan on totuttu, mutta tällainen määrä menehtymisiä muutamassa viikossa samaan tartuntatautiin on täysin poikkeuksellista.

– Tilanne tuntui aivan epätodelliselta, hoitaja kuvailee.

Hoivakotien asukkaat ovat keskimäärin hyvin iäkkäitä ja niin huonokuntoisia, etteivät pärjää enää kotona. Hoitajan mukaan suurimmalla osalla Kallionsydämen asukkaista oli hoitotahto ja elvytyskielto.

Hoitotahdolla ihminen voi esimerkiksi ilmaista kantansa, ettei hän halua järeää tehohoitoa tilanteessa, jossa paraneminen ei näytä todennäköiseltä.

Huone-eristystä oli vaikea toteuttaa

Koko hoivakodin arki mullistui muutamassa päivässä päälaelleen. Hoitajan mukaan lääkäri määräsi asukkaat eristettäväksi huoneisiinsa maaliskuun lopussa. Se ei ole yksinkertaista, kun joukossa on muistisairaita.

– Kun olen asukkaan luona rakennuksen toisessa siivessä, on mahdotonta valvoa, mitä toisessa siivessä tapahtuu. Ja sitten huone-eristykseen määrätty muistisairas mummo töröttää päiväaulassa tai toisen asukkaan huoneessa. Ei hän muista, että pitäisi pysyä huoneessa, hoitaja kuvailee.

Hoitajan mukaan lääkäri määräsi lopulta muutaman asukkaan oven lukittavaksi. Se tuntui inhimillisesti raskaalta.

Miksi teillä on tuommoiset suojavaatteet? Miksi pitää pysyä huoneissa? Mikä se korona on? Onko siihen joku kuollut?

Näihin kysymyksiin hoitajat vastasivat kerta toisensa perään. Asukkaiden oli vaikea ymmärtää tilannetta. Monen mielessä se pysyi vain muutaman minuutin kerrallaan ja kysymystulva oli jatkuva.

Kaikki normaalit toiminnot oli lopetettu: enää ei ulkoiltu, ruokailtu yhdessä tai laulettu yhteislauluja.

Hoitajia ohjeistettiin käymään asukkaiden luona vain, kun se on välttämätöntä, jotta tartunnat eivät leviäisi. Kaikkia hoivakodin asukkaita tuli hoitaa kuin he olisivat koronapotilaita.

– Päiväkahvitkin jaettiin lounaan yhteydessä, että saatiin vähennettyä käyntejä huoneissa, hoitaja kertoo.

Hänen mukaansa suojavarusteita oli saatavilla riittävästi. Hoitaja kertoo, että myös lääkkeitä saatiin, kun niitä tarvittiin. Apteekki toimitti hoivakotiin esimerkiksi vahvoja kipulääkkeitä.

Jatkuvasti muuttuva ohjeistus kuormitti

Viruksen torjunnassa ei kuitenkaan onnistuttu. Aluehallintovirasto aloitti Kallionsydämessä valvonnan perjantaina 3.4. Se aloitetaan, jos toiminnassa havaitaan puutteita. Viikkoa myöhemmin hoivakoti siirrettiin Ylä-Savon soten vastuulle, koska ongelmia ei ollut saatu korjattua ja avi totesi potilasturvallisuuden vaarantuneen.

Avin ja Valviran mukaan lääkehoitoa ja sairaanhoitoa ei pystytty toteuttamaan asianmukaisesti, henkilöstö ei ollut riittävä, eikä esimerkiksi siivouksesta ja hygieniasta pidetty riittävästi huolta.

Ylä-Savon soten toimitusjohtajan Leila Pekkasen mukaan johtaminen ja hygieniamääräysten noudattaminen eivät olleet Kallionsydämessä tilanteen vaatimalla tasolla. Helsingin Sanomien mukaan (siirryt toiseen palveluun) hoivakodin johtaja jäi sairauslomalle huhtikuun alussa.

Ylen haastattelema hoitaja kuvailee, että henkilöstöä kuormitti jatkuvasti muuttuva ohjeistus. Ohjeita tuli sekä Attendolta että Ylä-Savon sotelta.

– Jokainen työvuoro aloitettiin lukemalla uusin ohjeistus. Joskus syntyi konflikteja: taasko tehdään eri tavalla kuin eilen, hoitaja kuvailee

Hänen mukaansa ohjeita käytiin läpi yksin ja esimiehen kanssa. Osastokokouksia ei voitu pitää yhdessä. Ruokatauot pidettiin eri aikaan, ja pukeutumistiloissa sai olla vain tietty määrä hoitajia kerrallaan.

Kaikki oli aivan toisin kuin mihin oli totuttu.

Yleisin tunnetila hoitajien keskuudessa oli haastateltavan mukaan hämmennys: miten voi olla, että virus on löytänyt tiensä juuri tänne? Välillä ahdistus purkautui kiukkuna.

Hoitaja kuvailee kuitenkin Kallionsydämen hoivakodin työyhteisöä lämminhenkiseksi.

– Saimme purettua tuntoja toisillemme, hoitaja sanoo.

Kallionsydämen hoivakoti Kiuruvedellä
Hoivakoti siirtyi Attendolta Ylä-Savon soten vastuulle pääsiäisen alla. Muutos on pysyvä.Marianne Mattila / Yle

Kommenttipalstojen julmuus ahdisti

Kun uutiset hoivakodista levisivät julkisuuteen, moni pelkäsi leimautumista: olenko loppuikäni Kallionsydämen koronapesäkkeen hoitaja?

Osa seurasi uutisointia, mutta monet jättivät jutut lukematta ja televisiouutiset katsomatta.

– Pää ei olisi kestänyt etenkään uutisten kommenttipalstoja. Ne tulvivat käsittämättömiä törkeyksiä, hoitaja sanoo.

Ylä-Savon sote jakoi psyykkisen avun puhelinnumeroa henkilökunnalle ja omaisille. Myös Attendo tarjosi työntekijöille henkistä tukea. Koronaepidemia oli ja on pienessä pohjoissavolaisessa kunnassa kaikkien huulilla. Huhut kiertävät nopeasti.

Julkisuudessa on kritisoitu sitä, miten Kallionsydämessä hoidettiin omaisille tiedottaminen tilanteesta. Helsingin Sanomien mukaan (siirryt toiseen palveluun) tiedotus toimi huonosti, ja jotkut omaiset saivat hoivakodista yhteydenoton vasta 7. huhtikuuta, jolloin hoivakodissa oli jo kuollut 8 ihmistä ja tapausta oli käsitelty mediassa.

Attendon viestintäjohtaja Susanna Paloheimo myönsi Helsingin Sanomien haastattelussa ongelmat tiedonkulussa ja viestinnässä omaisille.

Ylen haastattelema hoitaja soitti itse useita puheluja omaisille. Hänen mukaansa omaisten reaktiot olivat vaihtelevia.

– Moni ymmärsi, että teemme täällä parhaamme. Joku oli vihainen Attendolle, mutta ei meille hoitajille. Joku taas oli vihainen siitä, että emme pystyneet tarjoamaan virikkeitä vanhuksille, jotka oli määrätty huone-eristykseen.

Hoitajan mukaan hoivakotiin tuli paljon kukkalähetyksiä omaisilta.

“Jos haluatte auttaa, tuokaa lisää hoitajia”

Pääsiäisviikolla hoivakotiin tehtiin aluehallintoviraston määräämiä tarkastuskäyntejä. Silloin tilanne alkoi olla kaoottinen ja henkilökunnasta oli pulaa.

– Silloinen esimies sanoi tarkastusta tekeville, että jos haluatte auttaa, niin tuokaa tänne lisää hoitajia.

Hoitajan mukaan hoivakodin siirtäminen kuntayhtymän vastuulle tuntui lopulta helpotukselta. Henkilöstö siirtyi kuntayhtymän palvelukseen Attendon vuokraamana. Virallinen yt-menettely käydään myöhemmin.

Ylen haastattelema hoitaja päätti jatkaa Attendon palveluksessa kiertävänä sairaanhoitajana eikä siirtynyt töihin kuntayhtymälle. Hän teki Kallionsydämessä pääsiäisen aikana vielä pari työvuoroa ja jäi sitten kahdeksi viikoksi karanteeniin kotiin. Töihin toiseen hoivakotiin hän palasi tällä viikolla.

Kallionsydämessä ei ole havaittu uusia tartuntoja sen jälkeen, kun kuntayhtymä otti talon hallintaansa. Menehtyneitä on tämänhetkisten tietojen mukaan 12, mutta oireilevia potilaita on edelleen.

Hoitajat ovat väsyneitä

Tragedian jälkipyykin peseminen on vasta alussa. Itä-Suomen poliisi on aloittanut tapauksesta esiselvityksen. Avi, Valvira ja Ylä-Savon sote-kuntayhtymä pohtivat tahoillaan tutkintapyynnön tekemistä.

Ylen haastattelussa oikeustieteen professori Matti Tolvanen sanoi, että rikostutkinta pitäisi aloittaa “yleisen edun nimissä”.

Hänen mukaansa mahdollisia syytenimikkeitä voivat olla vaaran aiheuttaminen sekä kuoleman- tai vammantuottamus. Yksityisen hoivakodin työntekijät eivät ole virkamiehiä, eivätkä he käytä julkista valtaa. Sen vuoksi heitä ei voi Tolvasen mukaan syyttää virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Silti mahdollinen rikostutkinta ja oikeuskäsittely pelottaa monia Kalliosydämen hoitajia, kertoo Ylen haastattelema hoitaja.

– Etenkin nuoremmat hoitajat ovat siitä huolissaan.

Viime päivinä Attendon johto on julkisuudessa korostanut tapauksen perinpohjaisen tutkimisen tärkeyttä. ”Jos tulee poliisitutkinta, se on hyvä”, Attendon viestintäjohtaja Susanna Paloheimo sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa.

Samaa viestiä välittää myös Ylen haastattelema hoitaja.

– On hyvä, että tutkitaan. Ymmärrän omaisten surun ja vihankin, hoitaja sanoo.

Hän ei osaa sanoa, mitä Kallionsydämessä olisi voitu tehdä toisin, jotta tragedia olisi vältetty.

– Se mietityttää, miksi kaikkia asukkaita ja henkilökuntaa ei testattu aiemmin, hoitaja sanoo.

Päätökset testaamisesta teki kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri. Koko henkilökunta ja asukkaat testattiin 7.4.

Hoitaja pitää edelleen yhteyttä entisiin työtovereihinsa Kallionsydämessä.

Hänen mukaansa monet hoitajista ovat väsyneitä. Korona-altistuksen vuoksi heidät on määrätty karanteenin kaltaisiin oloihin. Töistä on mentävä suoraan kotiin ja pysyttävä siellä. Ruokaupassakaan ei saa käydä. Yksinhuoltajan lapset eivät voi mennä toisen vanhempansa kotiin. Tilanne jatkuu todennäköisesti vielä viikkoja.

Arki ei palaa Kallionsydämeen vielä pitkään aikaan.

Joskus tulevaisuudessa, kun tilanne sallii, hoivakodissa aiotaan järjestää yhteinen muistotilaisuus.

Silloin pöydällä on pitkä rivi valokuvia.

Lue myös:

Itä-Suomen poliisi on aloittanut esiselvityksen Kiuruveden hoivakodin koronakuolemista

Hoivakodissa kuoli yli kolmannes vanhuksista – rikosoikeuden professori: "Tutkinta pitäisi aloittaa yleisen edun nimissä"

Hoitajat kertovat hoivakotien kaoottisesta korona-arjesta – “Juostaan kolmessa kerroksessa, ja sijaiset kiertävät ympäri kaupungin paikkoja”

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus