1. yle.fi
  2. Uutiset

Kahden tonnin hätäapu saavutti yksinyrittäjät vähän yli viikossa, ja jähmeänä pidetty valtio onkin näyttäytynyt uudessa valossa – "Olen todella kiitollinen", sanoo yrittäjä

Valtiota ja kuntia moititaan herkästi yritysten jarruttajiksi. Koronakriisi on näyttänyt päinvastaista.

koronavirus
fysioterapeutti Mari Tonder
Fysioterapeutti Mari Tonder suunnittelee ryhmäliikuntoja kotipihallaan.Mikko Savolainen / Yle

Kiirastorstain iltana korona-Suomi laskeutui neljän seinän sisällä pääsiäiseen.

Ruokolahtelaisen fysioterapeutin Mari Tonderin tunnelma oli erilainen: hän täytti tukihakemusta. Ei ollut synkkä ja myrskyinen yö, paitsi ehkä henkisesti. Kynnys hypätä autettavaksi oli iso.

– Olin jo ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi. Ja sitten oli tämän tuen hakeminen. Tuli semmoinen olo, että olenko mie luovuttamassa, hän sanoo.

Tonder oli koko Suomessa ensimmäisiä, jotka hakivat yksinyrittäjien 2 000 euron koronatukea. Tuki jaetaan kuntien kautta, ja Tonderin kotikunta Ruokolahti oli asiassa lähes valonnopea. Hallituksen päätöksestä oli kulunut vain runsas viikko, kun kunta pyysi Tonderia testaamaan hakua.

Tonder ryhtyi koekaniiniksi, viilasi kiirastorstaina hakemuksen kuntoon yhdessä kunnan kanssa ja sai rahat nopeasti tilille. Asiakkaat ovat pitkälti kaikonneet: ryhmätunteja ei ole, yksityisvastaanotolle pelätään tulla. Tuki auttaa vuokraan, tarvikkeiden ostoon sekä sähkö- ja vesilaskuihin.

– Täällä maalla on luonnostaankin isot turvavälit, mutta nyt kylänraitti on suoraan sanoen kuollut. Mie olen kyllä todella kiitollinen tästä valtion tuesta.

Ruokolahden hiljainen kylänraitti
Ruokolahti, 5 000 asukkaan kunta Imatran naapurissa, on muiden tavoin hiljentynyt.Mikko Savolainen / Yle

Ruokolahti sai tuen hakuun vain viikossa

Valtion ja kunnan yhteispeli nakutti yksinyrittäjien tuen kohdalla nopeasti. Valtio antoi 250 miljoonan euron palikat ja säännöt, ja kunnat hoitivat loput.

Ruokolahden ohella juuri pääsiäisen alla haun sai auki kourallinen kuntia, muun muassa Mäntsälä ja Kontiolahti. Missio oli kirkas, sanoo Ruokolahden kunnanjohtaja Tuomo Sallinen.

– Oli selvää, että rahat on saatava yrittäjille mahdollisimman nopeasti. Maksatuksessa on otettu etukenoa, eli olemme maksaneet tukia ennen kuin olemme saaneet rahoja valtiolta, Sallinen kertoo.

Samaa sanotaan Mäntsälän hakemuksia käsitelleestä kunnan kehitysyhtiöstä.

– Säännöt olivat jo varhaisessa vaiheessa selvät. Sanoin meidän atk-kaverille, että hakupohja pitäisi tehdä. Soittoja tuli heti, parturi-kampaamoja, kauneudenhoitajia, hierojia, ja heidän tuskansa kävi selväksi. Halusin, että päästään purkamaan hakemuksia jo pääsiäisenä, Mäntsälän yrityskehityksen toimitusjohtaja Harri Kari sanoo.

Mari Tonder kiittää Ruokolahden kunnan asennetta.

– Kello oli yli yhdeksän kiirastorstain iltana, kun kunnanjohtaja auttoi vielä linjoilla hakemuksen kanssa. Nostan hänelle hattua. Moni ei olisi toiminut noin, Tonder sanoo.

Asko Ali-Marttila, Matti Backman ja Tuomo Sallinen Ruokolahden kunnantalolla
Hakemuksia käsittelevä Asko Ali-Marttila, tietotekniikkapäällikkö Matti Backman ja kunnanjohtaja Tuomo Sallinen palaverissa kunnantalolla.Mikko Savolainen / Yle

Professori: Kriisi muuttaa mielikuvia valtiosta

Valtio ja nopeus eivät yleisissä mielikuvissa käy yksiin. Päinvastoin, mielikuvat julkisen vallan jähmeydestä ovat sitkeässä.

Muuttaako korona mielikuvaa? Muuttaa, uskoo Turun yliopiston taloussosiologian professori Pekka Räsänen.

– Kriisi on tehnyt valtion roolin näkyvämmäksi. Uskon, että kriisi lisää luottamusta valtioon, ja sen roolia tunnustetaan aiempaa enemmän, hän sanoo.

Räsäsen mukaan mikään ei oikeastaan ole muuttunut, jos ajatellaan valtion ja yritysten rooleja. Valtion tukirooli voi jäädä perusarjessa pienelle huomiolle, mutta loppujen lopuksi hyvien aikojen verovähennyksissä ja huonojen aikojen kriisituessa on Räsäsen mukaan kyse samasta asiasta.

– Ajatellaan ehkä helposti, että valtion rooli on lähinnä verottaa yrittäjää. Mutta tosiasiassa se pyrkii helpottamaan ja luomaan edellytyksiä. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion keskeinen tarkoitus on turvata hyvä ja tasapuolinen toimintaympäristö liiketoiminnan harjoittamiselle, ja se on mielestäni olennainen juttu.

Räsänen sanoo kuitenkin itsekin yllättyneensä siitä, miten vähän kritiikkiä rajoitustoimet ovat herättäneet – vaikka ne ovat osuneet suoraan elinkeinotoiminnan ytimeen.

– Se kertoo ainakin siitä, että suojelutoimet on ymmärretty.

Mika Tonder kotona etätöissä
Mika Tonder neuvoo yrityksiä kotoaan käsin.Mikko Savolainen / Yle

Yrityksiä auttava aviomieskin yllättyi

Moni on yllättynyt siitä, miten nopeasti yritystuet on kriisissä saatu jalkautettua ruohonjuuritasolle. Yksi heistä on Mari Tonderin aviomies Mika Tonder.

Hän on liiketalouden lehtori, joka neuvoo työnsä ohella yrityksiä koronatukien hakemisessa. Hänen työnantajansa eli Lahden ja Lappeenrannan yhteinen LAB-ammattikorkeakoulu kokosi kriisin alkaessa parinkymmenen vapaaehtoisen porukan palvelemaan yrittäjiä, ja Tonder liittyi mukaan.

Vappuun mennessä porukka oli konsultoinut jo yli tuhatta yritystä.

Tonderin motiivina oli halu auttaa. Hänkin on ollut yrittäjä, joka kehitti suomalaisyritysten verkkokauppaa ja nettimarkkinointia Venäjällä, kunnes Ukrainan kriisi ja pakotteet pysäyttivät kasvubisneksen kuin seinään kesällä 2014. Tonder velkaantui ja masentui – ja ymmärtää siksi täysin, mitä koronaa vastaan kamppailevat yrittäjät käyvät nyt läpi.

Mutta hän on yllättynyt siitä, että tuet on saatu ruohonjuuritasolle asti näin nopeasti.

– En olisi uskonut sitä.

Korona on ainakin hiukan avannut hänen silmiään.

– On ollut positiivinen ahaa-elämys, että tällaisia asioita pystytään tekemään näin tehokkaasti. Julkinen valta ei ole mielikuvissa aina ollut maailman tehokkain organisaatio. Nostan siitä hattua tosi korkealle.

Mika Tonder puhelimessa
Mika Tonder näkee yritysten tilanteet läheltä. "Miulle on muodostunut sellainen kuva, että jos kesäkuun alussa tilanne ei ole alkanut palautua, ollaan isossa pulassa."Mikko Savolainen / Yle

Kaksitonninen ei pelasta, mutta antaa aikaa

Kaikki eivät ole aivan samassa pikaveneessä Ruokolahden kanssa. Suomen 310 kunnasta 277 oli vappuaattoon mennessä tehnyt sopimuksen valtion kanssa tukirahan saamisesta ja jakamisesta.

– Loppujen joukossa on useita kuntia, joissa haku on jo päällä, mutta jotka eivät ole vielä hakeneet siihen valtion rahaa. Olisin ihmeissäni, jos löytyisi joku kunta joka ei rahaa hakisi, sanoo Kuntaliiton lakiasiain johtaja Juha Myllymäki.

Hitaimmat ovat avanneet haun noin kaksi viikkoa Ruokolahtea jäljessä. Toisille tuki on siis järjestynyt nopeammin kuin toisille. Valtion tuella autetaan 125 000:ta yksinyrittäjää, eli suunnilleen kaikkia avuntarvitsijoita. Yksinyrittäjiä on runsaat 180 000, mutta kaikkia korona ei ole ajanut pulaan.

Kahdellatuhannella eurolla ei suoraan pelasteta yhtään yritystä, mutta summalla ostetaan aikaa. Tukia saaneet yritykset ovat pääosin tuiki tavallisia ravintoloita, kauppoja, parturi-kampaajia, hyvinvointiyrityksiä, ja rakennusfirmoja.

Tukia ei kahmita, Mika Tonder sanoo. Ennemminkin niitä kainostellaan.

– Aika monta keskustelua on käyty siitä, että onko oikeutettu tukeen tai haluaako ylipäätään ottaa sitä vastaan.

Hänen näkemyksensä mukaan tuet ovat menneet 99-prosenttisesti aitoon tarpeeseen.

fysioterapeutti Mari Tonder
Mari Tonderilla on ollut väkisinkin aikaa pohtia, mitä omassa yrityksessä voisi vielä tehdä toisin.Mikko Savolainen / Yle

Kauanko kassa kestää?

Mari Tonderia tilille tullut 2 000 euroa auttaa kuukaudeksi tai kahdeksi.

Mutta pienyrityksen kassa ei riitä kovin pitkälle. Tonder toivoo kaikkien muiden tavoin, että epidemia hellittäisi ja rajoituksia voitaisiin purkaa pian. Melkein joka kolmas ruokolahtelainen on iältään riskiryhmää, eivätkä asiakkaat palaa takaisin sormia napsauttamalla.

Tonder on käyttänyt ylimääräisen ajan opiskeluun ja oman yrityksen kehittämisen pohtimiseen. Hän on ollut yrittäjänä kuusitoista vuotta, eikä haluaisi luopua mielekkäänä pitämästään yrittämisestä.

– Haluan tehdä työtä, josta on hyötyä. Olen otettu avusta, sillä ilman sitä yrityksiä kuolisi.

Jälkikirjoitus

Juttuun haastateltiin taustatietojen keruuvaiheessa viittä yrittäjää. Kaikki olivat tyytyväisiä siihen, että valtio tukee yrittäjiä.

Yrittäjistä kolme ei halunnut esiintyä jutussa nimellään.

Yksi heistä oli torikahvilayrittäjä, jonka bisnes on seisahtunut täysin. Istumiseen ja jutusteluun perustuvaa kaupankäyntiä ei takeaway pelasta.

Toinen oli ravintoloitsija, joka keskeytti puhelinkeskustelun hetkeksi poliisiauton tultua pihaan. Ravintoloitsija on teettämässä ravintolaansa laajennusta ja tarjosi työmiehille lounasta omasta keittiöstään. Hän kertoi pelkäävänsä, että poliisit puuttuvat lounaan tarjoiluun paikan päällä. Hän kertoi myös lainanneensa lomautetuille työntekijöilleen firman vaihtokassasta muutamia satasia, ennen kuin nämä saavat toukokuun puolivälissä tukea työttömyyskassasta.

Kolmas oli yrittäjä, jolla on ulkomaalainen nimi. Hän on saanut muutama tuhat euroa yritystukea – ja asian julkisuuden vuoksi pitkän, vihaisen sähköpostin tuntemattomalta henkilöltä. Yrittäjä ei halunnut olla enempää julkisuudessa.

Lue seuraavaksi