1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lapsiperheet

Kangasalalaiset äidit huolissaan: Sosiaalitoimen tuki perheille on riittämätöntä – kotiapua on lähes mahdotonta saada

Vanhempien mukaan apua tarvittaisiin erityisesti kodin- ja lastenhoitoon.

lapsiperheet
Jaana Heinänen ja Satu Niskanen
Jaana Heinänen ja Satu Niskanen olivat järjestämässä Kangasalle keskustelutilaisuutta lapsiperheiden tilanteesta. Mutta koronaepidemia sotki suunnitelmat.Marko Melto / Yle

Kangasalla toimiva lapsiperheiden verkosto on huolissaan siitä, miten vaikeaa perheiden on saada apua kaupungin sosiaalipalveluista. Verkoston puuhanaiset Jaana Heinänen ja Satu Niskanen kertovat apua tarvitsevien perheiden lähettämistä viesteistä.

– Isät ja äidit ovat ottaneet meihin yhteyttä ja kertoneet monia uskomattomia tarinoita ja väsymisestään näiden asioiden kanssa. Jos kotona tulee ongelmia ja tilanne kriisiytyy, apua on vaikea saada, Heinänen kertoo.

Avun saamisen hankaluudesta löytyy näyttöä myös Tampereen seutukunnan sosiaaliasiamiehen selvityksestä. Sen mukaan jonotusaika kasvatus- ja perheneuvolaan oli vuonna 2019 Kangasalan ja Pälkäneen yhteistoiminta-alueella jopa seitsemän kuukautta. Lain mukaan palveluun pitäisi päästä kolmessa kuukaudessa.

Seutukunnan kunnista ohjeaika ylittyi myös Tampereen ja Oriveden yhteistoiminta-alueella sekä Lempäälässä ja Pirkkalassa, tosin selvästi vähemmän kuin Kangasala-Pälkäneen alueella.

Lapsi yksin leikkipaikalla
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan lastensuojelussa pystytään tekemään laadukasta sosiaalityötä, kun yhdellä työntekijä on 30 - 40 asiakasta.Marko Melto / Yle

Myös sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärät lastensuojelussa olivat Kangasala-Pälkäneen alueella suuret. Yhdellä sosiaalityöntekijällä oli keskimäärin 55 lasta ja lisäksi hän hoiti yhdeksän lapsen tai nuoren jälkihuoltoa. Asiakasmäärät ylittävät sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen, jonka mukaan yhdellä sosiaalityöntekijällä pitäisi olla korkeintaan 40 asiakasta.

– Jos määrä on paljon suurempi, yhdelle lapselle jää luonnollisesti vähemmän aikaa, sanoo Tampereen seutukunnan sosiaaliasiamies Laura Helovuo.

Kangasalan lisäksi ohjeelliset asiakasmäärät ylittyivät myös Ylöjärvellä (keskiarvo 51 lasta, maksimi 65) ja Vesilahdella (keskiarvo 50 lasta, maksimi 60).

Helovuon mukaan selvityksen tiedot on saatu alueen kunnista ja on mahdollista, että niiden raportointitavoissa on eroja.

Perheneuvolaan on palkattu lisää väkeä

Huoli lapsiperheiden tilanteesta on kantautunut myös Kangasalan sosiaalityön johtajan Kaisa Braggen korviin. Hänen mukaansa se on aiheellinen ja siihen suhtaudutaan vakavasti. Esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvolan tilanteeseen on tänä vuonna etsitty ja löydetty ratkaisuja.

– Olemme lähteneet purkamaan pitkiä jonoja. Perheneuvolaan on hankittu ylimääräinen psykologi ja perhetyöntekijä. Lisäksi psykologipalveluita on ostettu yksityiseltä palvelun tuottajalta, Bragge kertoo.

sosiaalityön johtaja Kaisa Bragge
Kaisa Bragge kertoo, että vanhemmat ovat peruneet perheneuvola-aikojaan koronatilanteen vuoksi. – Jonot ovat nyt hyvinkin lyhyet.Marko Melto / Yle

Sosiaaliasiamiehen selvityksen jälkeen työntekijöitä on lisätty myös lastensuojeluun ja lapsiperheiden palvelutarpeen arviointiin. Sosiaalityön johtajan mukaan Kangasalla on tällä hetkellä hyvä resurssitilanne sekä lastensuojelussa että lapsiperheiden sosiaalityössä.

– Meillä oli vuosina 2017 ja 2018 isoja haasteita sosiaalityöntekijöiden rekrytoinnissa, mutta viime vuodesta alkaen tilanne on ollut hyvä. Avoimet ja ylimääräisetkin vakanssit on saatu täytettyä.

Vanhemman ja sosiaalityöntekijän näkemys ei aina kohtaa

Jaana Heinäsen ja Satu Niskasen mukaan heihin yhteyttä ottaneet äidit ja isät ovat kertoneet myös, että Kangasalan sosiaalityön tarjoama apu on ollut perheen tilanteeseen huonosti sopivaa tai riittämätöntä.

Vaikeuksia on perheissä, jotka tarvitsisivat varhaista tukea esimerkiksi lapsen ongelmien tai vanhemman sairauden vuoksi. Mutta yhtä lailla avusta joutuvat taistelemaan myös jo lastensuojelun asiakkaana olevat perheet.

– Vanhemmat ovat kokeneet, etteivät he ole saaneet riittävästi arjen apua kotiin vaikka tilanne olisi ollut vaikea jo pitkään. Kun asioita on käsitelty sosiaalityöntekijän kanssa, tämä on voinut todeta, että vanhempien toivomaa palvelua – lasten hoitoa tai arjen apua vaikeassa tilanteessa – ei ole tarjolla, Satu Niskanen sanoo.

Leluja hiekkalaatikossa
Ylen haastattelemat äidit kokevat, että lastenhoito- ja siivousapu helpottaisi perheen tilannetta usein paremmin kuin jokin muu tukimuoto.Marko Melto / Yle

Sosiaalityön johtaja Kaisa Braggen mukaan lapsiperheiden sosiaalityössä ja lastensuojelussa lähtökohtana on aina lapsen etu.

– Sosiaalityöntekijä tekee lapselle yksilöllisen palvelutarpeen arvion. Se voi olla erilainen kuin vanhemman tunne palvelun tarpeesta. Tällaisissa tapauksissa vanhempi voi kokea, ettei perhe saa tarvitsemaansa palvelua, hän sanoo.

Sosiaaliasiamies Laura Helovuo korostaa vanhempien näkemysten kuulemista.

– Olisi tärkeää, että palvelutarpeen arvion tekemiseen olisi aikaa ja että asiakkaan näkemyksiä kuunneltaisiin. Kyllä perheet yleensä tietävät omista tarpeistaan parhaiten.

Kotipalvelu ei siivoa vaikka voisi

Kangasala tuotti viime vuonna Tampereen seudun kunnista eniten lapsiperheiden kotipalvelua. Sosiaaliasiamiehen selvityksen mukaan Kangasalla asiakasperheitä oli lähes 170 ja niissä käytiin tarpeen mukaan yhdestä viiteen kertaan viikossa. Kaupungin kotipalvelussa on viisi vakituista työntekijää ja sosiaalityön johtajan mukaan tarvittaessa palvelua voidaan ostaa myös yksityisiltä toimijoilta.

– Kotipalvelu on tarkoitettu ensisijaisesti lapsen hoitoon ja arjessa avustamiseen, jos vanhempi ei pysty siihen esimerkiksi sairauden, synnytyksen tai erityisen elämäntilanteen vuoksi. Kotipalvelu ei ole kuitenkaan siivouspalvelua, vaan sillä turvataan ensisijaisesti lapsen hyvinvointia, Bragge sanoo.

Sosiaalihuoltolaki ei kuitenkaan kiellä siivoamista. Kotipalvelun ohjeissa (siirryt toiseen palveluun) (THL) päin vastoin todetaan, että annettava apu voi olla myös konkreettista auttamista kotitöissä, kuten siivousta tai tiskausta.

Sosiaaliasiamies Laura Helovuo
Laura Helovuo saa yhteydenottoja vaikeassa tilanteessa olevilta vanhemmilta. Hänen työkenttäänsä ovat Tampere ja seitsemän lähikuntaa.Marko Melto / Yle

Sosiaaliasiamieheen otetaan Tampereen seutukunnan alueella yhteyttä myös lapsiperheiden kotipalveluiden vuoksi. Yleensä syynä ovat juuri ongelmat palvelun saamisessa.

– Soittojen jälkeen sitten selvittelemme ja sovittelemme asioita. Ja tarvittaessa neuvomme oikeusturvakeinojen käyttämisessä, Laura Helovuo sanoo.

Lapsiperheiden verkostossa toimiva Jaana Heinänen uskoo, että konkreettisella avulla on iso merkitys kriisiin joutuneelle perheille.

– Itse olen nähnyt, että kun perhe saa aukotonta apua, se kuntoutuu. Mutta jos tukea ei saa, saattaa käydä huonosti.

Juttua varten on haastateltu myös lapsiperheiden sosiaalityön ja lastensuojelun asiakkaita, joiden kertomukset tukevat Heinäsen ja Niskasen sanomaa. Heidän yksityisyytensä säilyttämiseksi emme kerro tapauksista enempää.

Lue seuraavaksi