Haukikannat ovat paikoin taantuneet erityisesti säännöstellyissä järvissä. Hauenpoikasilla on nyt kova kysyntä.
Projektipäällikkö Mika Soramäki Vanajavesikeskuksesta ja Hämeen kalatalouskeskuksen kalatalousneuvoja Petri Mäkinen tarkastavat rysiään Vanajavedestä Hattulassa. Näyttää siltä, että hauen kutu on juuri päättymässä.
Viime vuosina hauen kutualueiden määrä on vähentynyt järvien rehevöitymisen ja mataloitumisen takia. Siksi haukien lisääntymistä on syytä tukea.
– Esimerkiksi Päijänne on voimakkaasti säännöstelty, ja hauen kutu ei välttämättä siellä onnistu, Petri Mäkinen kertoo.
Tuettua lisääntymistä
Tänä keväänä hauella on ollut poikkeuksellisen pitkä kutuaika, ja hauen mätiä on saatu talteen hyvin.
– Mätiä tulee jo parin-kolmen kilon kalasta kymmeniätuhansia mätimunia. Ja parin litran mätilasti ei tarvitse kuin muutaman tipan maitia hedelmöittyäkseen, kertoo Mika Soramäki.
Petri Mäkinen suuntaa Vanajanselältä Vääksyyn hautomolle. Siellä mäti pannaan suppiloihin, joissa vesi kiertää ja mäti pyörii ja kehittyy. Kun veden lämpötila hätyyttelee kymmentä astetta, kuluu vielä pari vikkoa, ja hauenpoikaset alkavat kuoriutua.
Poikaset siirtyvät suppiloista altaisiin, joissa on havuja. Poikaset takertuvat havuihin noin viikoksi ja kuluttavat hauen elämän aloituspakkauksen eli ruskuaispussin loppuun.
– Kun poikaset irtautuvat havuista ja lähtevät uimaan, ne laitetaan happipussiin ja viedään järviin, Mäkinen selittää.
Vesistöt kiittävät, särjet eivät
Haukikantoja pyritään pitämään elinvoimaisina muun muassa siksi, että hauesta on tullut viime vuosina varsin trendikäs vapaa-ajan kalastajien saaliskala.
Toisaalta hauella on myös tärkeä rooli vesistöjen hyvinvoinnissa. Hauki pitää kalaston rakenteen ehjänä.
– Jos mietitään tätä Vanajavettä, niin täällä on valtava särkikalakanta. Hauki on kova poika jauhamaan särkeä, Mika Soramäki sanoo.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23:een asti.