1. yle.fi
  2. Uutiset

Kuuden viikon rytmitys on varusmiehille rankkaa – viruksen torjunnassa se on toiminut

Kuukauden ero läheisistä rassaa, mutta kavereiden tuki ja pitkät vapaat auttavat jaksamaan.

varusmiehet
Taistelija makaa maassa ja tähtää rynnäkkökiväärillä.
Varusmiehet viettävät nyt neljä viikkoa palveluksessa ja kaksi viikoa lomalla. Neljästä viikosta puolet ollaan kasarmilla ja toinen puoli metsässä. Petri Aaltonen / Yle

Varusmiesten palvelusrytmiä muutettiin maaliskuussa koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Samalla varusmiehet jaettiin kolmeen ryhmään, jotka eivät kohtaa toisiaan. Palveluksessa ollaan siis neljä viikkoa putkeen, jonka jälkeen varusmiehet pääsevät kahden viikon lomalle.

– Vähän on tullut rajoituksia myös tuohon kasarmielämään. Meillä on sotkuvuorot, sinne ei enää voi mennä omin päin ja meillä on myös Heikinhallilla, eli tuolla liikuntahallilla, omat vuorot, kertoo Kainuun prikaatin pioneeriNuutti Vänskä.

– Tuntuu aika raskaalta olla neljä viikkoa täällä putkeen, mutta kyllä ne kaksi viikkoa kotonakin tuntuu aika mukavalta, verrattuna niihin kahden päivän lomiin, mitä ollaan normaalisti saatu, Vänskä jatkaa.

Samoilla linjoilla on Kainuun prikaatin upseerikokelas Rasmus Uiskamo. Hän ymmärtää, että järjestelyillä halutaan suojella varusmiehiä pysymään mahdollisimman terveinä.

Upseerikokelas Rasmus Uiskamon mukaan pitkät palvelusjaksot vaikuttavat varusmiesten motivaatioon. Yhteiskunnan toipuminen korona-ajasta huolettaa.

Tässä on myös onnistuttu. Sotilaslääketieteen kenttälääkinnän palveluyksikön johtajan, lääkintäeverstiluutnantti Jari Autin mukaan vappuviikon alkuun mennessä koronavirustartunnan on todennetusti saanut vain kolmetoista varusmiestä ja heistä vain kaksi on saanut tartunnan toiselta varusmieheltä varuskunnassa. Muut ovat saaneet viruksen vapaa-ajallaan. Sairastuneista varusmiehistäyksitoista on jo todettu terveeksi.

Autti on vakuuttunut, että määrätyt toimenpiteet – palvelusryhmät ja loma-palvelusrytmin muuttaminen – ovat auttaneet tartuntojen rajaamisessa.

Vaikka suoraan koronaviruksen torjuntaan sopivaa epidemiasuunnitelmaa ei ollut, tehtiin tautikohtainen suunnitelma ripeästi aiempien kokemusten pohjalta. Valmiita suunnitelmia siis päivitettiin muun muassa sikainfluenssasta ja kausi-influenssista saatujen kokemusten perusteella.

Viruksen torjunnasta on huolehdittu muutenkin kuin palvelusrytmiä muuttamalla, muun muassa hygieniaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Kasarmeilla hygieniasta on helpompi huolehtia kuin metsässä, mutta myös leiriviikkojen aikana kaikki on toiminut hyvin, Uiskamo sanoo.

– Meille järjestetään käsidesiä jatkuvasti ja pestään käsiä ennen kuin syödään täällä maastossa ja järjestetään huoltopäiviä. Kyllä me yritetään mahdollisimman hygienisesti elää täällä.

Sekä Uiskamo että Vänskä ovat muistaneet noudattaa annettuja ohjeita myös loma-aikoina.

– On sanottu, että noudattakaa niitä THL:n ohjeita ja ilmoittakaa yksikköön, jos tulee kipeäksi ja jatko-ohjeilla sitten siitä eteenpäin. Eihän siinä ole muuta kuin noudattaa ohjeita, joillekin se on vähän vaikeampaa ja toisille helpompaa, Vänskä pohtii.

Koti-ikävä vaivaa ja palvelusmotivaatio laskee

– Omasta joukkueesta olen huomannut sen, että neljän viikon kiinniolo laskee palvelusmotivaatiota aika paljon - ainakin tietyillä henkilöillä. Osa selviää siitä paremmin ja osa huonommin. Se riippuu niin paljon omasta asenteesta, Uiskamo arvelee.

Vaikka motivaation puutetta onkin ollut havaittavissa, ei varusmiespalveluksen keskeytyksiä ole Puolustusvoimien tilastojen mukaan ollut korona-aikana tavanomaista enempää. Vuoden takaiseen verrattuna keskeytykset ovat lisääntyneet alle prosenttiyksiköllä. Toissavuoteen verrattuna keskeytyksiä on ollut nyt jopa vähemmän.

Tammikuussa palvelukseen astuneista varusmiehistä toistaiseksi palveluksen keskeyttäneitä on alle 15 prosenttia. Keskeyttämisiin tuli pieni nousu viikkojen 11–13 aikana, mutta se ei ole ollut merkittävää.

Varusmiehet kokevat tilanteen tilastoihin verrattuna toisin.

– Mitä nyt olen itse seurannut, niin kyllä meillä on tuvastakin keskeyttänyt yksi jo, vaikka ollaan puolen vuoden (palvelusajan) miehiä vaan. Hänellä nyt oli sellainen, että ei vaan voinut olla neljää viikkoa putkeen täällä. Mutta omasta mielestäni kyllä nyt on keskeyttänyt palveluksen enemmän porukkaa kuin normaalisti. Joillekin se on vaan vähän rankempaa kuin toisille, Vänskä arvioi.

Pioneeri Nuutti Vänskä on tyytyväinen kahden viikon lomiin, mutta kuukauden yhtenäinen palvelusjakso tuntuu raskaalta. Hänen mielestään palveluksen on nyt keskeyttänyt normaalia useampi varusmies.

Puolustusvoimat on käynyt keskustelua varusmiesten kanssa siitä, miten koronaviruksen leviämisen estämiseksi tehdyt toimenpiteet, kuten lomarytmin muuttaminen, ovat vaikuttaneet mielialoihin ja toimintaan. Pääosa varusmiehistä on sopeutunut tilanteeseen hyvin ja uudesta rytmistä on löytynyt myös positiivisia puolia.

– Parhaimmat puolet on ehdottomasti nuo kahden viikon lomat. Siinä ehtii olla kotona ja olla perheen kanssa ja harrastaa liikuntaa ja palautua tästä neljän viikon putkesta. On se ollut myös vaikeaa. Tyttöystäväkin on tuolla siviilissä ja kun häntä ei kuukauteen näe, niin vähän harmittaa, mutta sellaista se elämä on, Uistamo toteaa.

Neljän viikon yhtenäiset palvelusjaksot samassa porukassa ovat myös lähentäneet porukkaa. Toisaalta samalla porukalla koetaan myös ne ikävät asiat, Vänskä naurahtaa.

– Mukavaahan täällä on. Hyvät kouluttajat ja meillä on hyvä yhteishenki ja heitetään vähän vitsiäkin välillä, niin ei ole liian vakavaa tämä touhu, Uistamo sanoo ja jatkaa, että myös kasarmin kokelastuvassa saa hyvää vertaistukea.

– Keskenään jutellaan asioista ja käydään harrastamassa liikuntaa ja tuetaan toisiamme, niin sillä selvitään kaikesta.

Tulevaisuus huolettaa

Nuutti Vänskä aloitti varusmiespalveluksensa tammikuussa ja vapautuu palveluksesta kesäkuussa. Varusmiespalveluksessa koronavirus on aiheuttanut tuntuvia muutoksia arkeen. Vaikka nyt varusmiespalvelus on päällimmäisenä mielessä, mietityttää myös jo sen jälkeinen aika.

– Omaan elämään tämä nyt vaikuttaa sillä tavalla, että vähän niin kuin pelottaa, tuleeko niitä töitä kesällä. Minulla kuitenkin työt odottaisi siellä, mutta en tiedä, miten nuo lomautukset tulee sinne iskemään. Ja muutenkin ei pysty näkemään kavereita ja käymään kaikkialla, missä haluaisi. Vähän rajoitettua elämää, mutta tyttöystävän kanssa ollaan sitten kotona.

Myös Rasmus Uiskamo on huolissaani kesätyöpaikoista, mutta myös yhteiskunnasta laajemmin.

– Kyllä se tietysti mietityttää koko yhteiskunnan puolesta, miten tämä vaikuttaa ihmisten terveyteen, talouteen ja omiinkin kesätyöpaikkoihin.

Lääkintäeverstiluutnantti Jari Autti näkisi mielellään, että koronavirusepidemiasta opittaisiin jotain. Viruksen leviämisen torjunta on estänyt tehokkaasti myös muiden hengitystieinfektioiden ja influenssojen leviämistä Puolustusvoimissa. Vaikka muut rajoitteet ja toimet purettaisiin, toivoo Autti, että rutiinit hygienian ylläpitoon säilyisivät myös tämän jälkeen – ei vain Puolustusvoimissa, vaan koko yhteiskunnassa.

Lue myös:

Varusmiesten lomakäytäntöihin isoja muutoksia koronaviruksen takia – kertausharjoitukset perutaan

Puolustusministeri Kaikkonen: Varusmiehille aletaan maksaa ylimääräistä ruokarahaa – syynä koronan aiheuttamat muutokset lomakäytäntöihin

Uusimmat tiedot koronaviruksesta Kymenlaaksossa: Kymsote kertoo uusista rajoituksista, Kouvot lomautti päävalmentajansa

Lue seuraavaksi