Kaarle Pereiran rohkea elämänmuutos kannatti: Pyysi puolisoaan mukaan muuttamaan Suomeen, ja pian molemmilla oli töitä ja elämä pikkukunnassa

Moni ulkomailla asuva suomalainen haaveilee paluusta, mutta työpaikka ja puoliso voivat jarruttaa muuttoa.

paluumuutto
Hailuotolainen Kaarle Pereira katselee maisemaa
Kaarle Pereiralle Hailuoto oli ennen lomapaikka, nyt se on koti. Pereira toimi mallina myös Hailuodon perinneneule tikkuröijyä käsittelevässä jutussa.Paulus Markkula / Yle

Ei ruuhkia, ei saasteita, ei mellakoita.

Kaarle Pereira, 31, seisoo Perämeren suurimman saaren Hailuodon aallonmurtajalla ja katsoo tyytyväisenä edessään avautuvaa merimaisemaa. Aurinko paistaa ja on aivan hiljaista.

Aiemmin hän palasi näihin maisemiin vuosi toisensa jälkeen, mutta nyt hänen ei enää tarvitse lähteä saaresta pois, sillä se on hänen kotinsa.

Kaarle Pereira teki sen, mitä moni ulkomailla asuva suomalainen pohtii. Hän muutti Suomeen.

Suomi-Seuran selvitysten mukaan ulkomailla asuvilla suomalaisilla on halukkuutta palata kotimaahansa. Tämä näkyi keväällä koronan alkaessa levitä.

Hyppy tyhjän päälle

Pereiran ja hänen Marie-puolisonsa muuttomatka Pariisin liepeiltä Hailuotoon käynnistyi reilu viisi vuotta sitten. Pariskunnan omaisuus mahtui pakettiautoon, kun he lähtivät ajamaan kohti pohjoista.

Perillä saaressa olivat odottamassa lokakuinen kirkas tähtitaivas ja etukäteen hankittu vuokra-asunto.

– Olimme niin innoissamme muutosta, ettei kaamos tuntunut lainkaan raskaalta.

Pereiralla tai hänen ranskalaisella puolisollaan ei ollut etukäteen tietoa työpaikasta tai sopeutumisesta, mutta he olivat päättäneet yrittää.

– Jos emme olisi onnistuneet, olisimme voineet palata Ranskaan.

Pereiralle työpaikka löytyi nopeasti tuttavien kautta. Hän työskentelee puuseppänä paikallisessa rakennusliikkeessä. Ranskassa asuessaan hän kiersi ympäri Eurooppaa pystyttämässä messurakennelmia. Myös puolisolle löytyi töitä luonnontuotealalta parin kuukauden kuluttua muutosta.

Ulkomailla asuvien suomalaisten etujärjestön Suomi-Seuran selvitysten mukaan epävarmuus työpaikan löytymisestä on yksi merkittävimmistä syistä, joka pidättelee suomalaisten paluumuuttoa. Moni muutosta haaveileva toivoisi apua työpaikan etsimiseen.

Paluumuuttajat myös kokevat, että ulkomailla hankittua koulutusta tai työkokemusta ei välttämättä arvosteta Suomessa.

Asia nousi esille viime syksynä Suomi-Seuran julkaisemassa tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun), jossa saatiin uutta tietoa 18–29-vuotiaista ulkomailla asuvista suomalaisista nuorista.

Miljoonakaupungista mummolan maisemiin

Hailuoto on Pereiralle ennestään tuttu lapsuuden kesälomista ja jouluista. Pereiran mummola sijaitsee Hailuodossa, sillä hänen äitinsä on sieltä kotoisin.

– Olin täällä lapsena kaikki kesät ja aina syksyllä harmitti, kun piti lähteä takaisin Ranskaan.

Vuokko Heikkinen-Pereiran kotialbumi
Kaarle Pereira vietti lapsuudessaan kaikki kesänsä isoäitinsä luona Hailuodossa.Vuokko Heikkinen-Pereiran kotialbumi
Vuokko Heikkinen-Pereiran kotialbumi
Suomessa leikkikaverina oli Atte-serkku. Vuokko Heikkinen-Pereiran kotialbumi

Elämä Hailuodossa oli hyvin toisenlaista kuin Ranskassa, jossa Pereira on syntynyt. Alle tuhannen asukkaan saaressa oli turvallista, ja Pereira sai lapsena kulkea ja pyöräillä vapaasti pitkin saarta. Pariisilaisessa lähiössä kuljettiin pitkälti vanhempien käsipuolessa.

Suomalaisten paluumuuttoon vaikuttaa keskeisesti myös ulkomaalainen puoliso ja hänen mahdollisuutensa työllistyä ja oppia suomen kieltä.

Pereiran perheessä lopullisen muuttopäätöksen teki puoliso, joka oli vieraillut Hailuodossa kahdesti.

– Hänelle muutto oli hyppy tuntemattomaan, mutta hän luotti, että kaikki sujuu hyvin.

Muuttopäätöksestä meni puolitoista vuotta ennen kuin pariskunta pääsi matkaan, sillä asunnon myyminen kesti pitkään.

Mutta mikä sai nuoren miehen ja hänen puolisonsa muuttamaan miljoonakaupungista alle tuhannen asukkaan pohjoiseen saareen?

– Rauhallisuus ja turvallisuus, Pereira vastaa.

Pariisissa aika kuluu liikenneruuhkissa, ja kaupunki on muuttunut myös turvattomammaksi, sillä siellä on ollut mielenosoituksia ja mellakoita.

Nyt perheen elämä on hyvin toisenlaista kuin Ranskassa. Heille on syntynyt Suomessa kaksi lasta.

– He ovat saaneet nukkua kesällä ja talvella ulkona vaunuissa. Ranskassa sellainen ei olisi ollut mahdollista.

Ulkomailla asuvien suomalaisten silmissä Suomi näyttäytyy perheiden unelmamaana muun muassa turvallisuutensa, hyvän koulutuksensa ja terveydenhuoltojärjestelmänsä vuoksi. Monet myös haluavat opettaa lapselle Suomen kielen ja kulttuurin.

Myös Kaarle Pereiran Vuokko-äiti piti aikanaan huolen, että hänen lapsena oppi puhumaan suomea, vaikka perhe asui Ranskassa.

Pereiran puheesta kuuluu Oulun murre, mutta sanavarastoonsa hän ei ole tyytyväinen. Sitä hän kartuttaa nyt lukemalla äidiltään lainaan hakemaansa sanakirjaa.

Myös Kaarle Pereiran vanhemmat muuttivat Ranskasta Hailuotoon poikansa perässä. Vuokko Heikkinen-Pereira ehti asua maailmalla 30 vuotta ennen paluutaan juurilleen.

Yleensä paluumuuttajat ovat ehtineet asua ulkomailla alle viisi vuotta. Sen jälkeen todennäköisyys kotimaahan palaamiseen pienenee.

Vuokko Heikkinen-Pereira sanoo tuntevansa paljon Ranskassa asuvia suomalaisia, jotka suunnittelevat paluuta Suomeen.

Kääntääkö korona muuttosuunnan pysyvästi?

Suomalaisia muuttaa maailmalle enemmän mitä heitä palaa takaisin. Vuonna 2018 Suomeen tuli hieman alle 7960 suomalaista paluumuuttajaa ja ulkomaille muutti 11 538 suomalaista.

Tämän vuoden tilastot näyttävät koronan vuoksi todennäköisesti toisenlaisilta. Koronan leviäminen aiheutti keväällä muuttopiikin, kun moni ulkomailla asuva suomalainen päätti palata kotimaahan.

Liikkeelle lähtivät etenkin ne, jotka olivat muutenkin suunnitelleet paluuta kotimaahan, sekä eläkeläiset, opiskelijat ja esimerkiksi työkomennuksella olleet.

Suomi-Seuraan tuli koronan vuoksi paljon kyselyjä myös sellaisilta, jotka ovat asuneet ulkomailla jo vuosikymmeniä, kertoo toiminnanjohtaja Tina Strandberg.

– Yhteydenottojen perusteella paluumuuttajien määrät ovat nousseet selvästi takavuosiin verrattuna. Jotkut ovat tehneet paluupäätöksen harkinnan jälkeen, kun asiantuntijatahoilta saatiin arveluita, että korona-aika voi kestää pitkään, jopa kaksikin vuotta.

Taustalla oli Suomen kehotus, jonka mukaan ulkomailla oleskelevien suomalaisten olisi hyvä palata kotimaahan ennen rajojen sulkemista. Paluukehotus ei kuitenkaan tarkoittanut ulkomailla pysyvästi asuvia suomalaisia, joilla ei ole asuntoa Suomessa.

Ulkomailla asuu noin 300 000 Suomen kansalaista ja kaikkiaan noin kaksi miljoonaa ihmistä, joilla on juuret Suomessa.

Strandbergin mukaan koronatilanne voi vaikuttaa ihmisten muuttohalukkuuteen myös pitkällä aikajänteellä.

– Jokainen varmasti miettii tällaisessa tilanteessa, missä haluaa asua jatkossa.

Kaarle Pereiralle valinta on selvä. Perhe aikoo asua Suomessa ja Ranskassa käydään lomailemassa.

Oletko haaveillut vastaavasta elämänmuutoksesta? Keskustelu on auki 2. toukokuuta kello 23:een asti!

Lue seuraavaksi: Pienen ja syrjäisen saaren työvaate on niin kestävä, että sitä voi käyttää sata vuotta, ja niin hieno, että se kelpaa julkkisten päälle Instagramiin