Onko misteli ihana tulokas vai haitallinen vieraslaji? – biologit ja vapaaehtoiset ovat löytäneet Turun seudulta jo 150 esiintymää 

Tutkijat pohtivat, onko kasvi sittenkin vaaraksi puille.

Misteli (kasvi)
Misteli omenpuun oksalla Turun Lausteella.
Misteli kasvaa loisena omenapuun oksalla.Minna Rosvall / Yle

TurkuSuomessa harvinaisen mistelin kasvustoja on lähinnä Turun seudulla jo 150. Turun yliopisto ja vapaaehtoiset ovat keränneet havaintoja muutaman vuoden ajan.

Keväällä 2019 havaintoja oli saatu noin 50 mistelikasvustosta, mutta kuluneen talven aikana havaintoja on tullut sata lisää.

Biologi Kati Pihlaja Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä kiittää luonnonystävien havaintoja. Niiden avulla on selvinnyt, että misteliä on Raisiosta ja Ruskolta Naantaliin sekä Paimion ja Paraisten suunnalle saakka.

– Meillä on yksittäisiä havaintoja myös Jokioisilta ja Kemiönsaaresta. Muualla Suomessa misteliä ei tietojemme mukaan kasva luonnonvaraisena, kertoo Pihlaja.

Pihlaja kertoo tutkijoiden yllättyneen, että kyse on ilmeisesti samanikäisistä esiintymistä. Vieläkin on epäselvää, miten mistelit ovat saapuneet Varsinais-Suomeen.

Biologi Kati Pihlaja näyttää puuta, jossa on misteli.
Biologi Kati Pihlaja näyttää omenapuun oksalla olevaa misteliä Turussa.Minna Rosvall / Yle

– Emme ole löytäneet emokasvustoja. Jos misteli on levinnyt Tukholman seudulta, se on tullut sieltä muuttolintujen mukana, ei ihmisten. Jos misteli taas on levinnyt ihmisen avustuksella, alkuperä on Keski-Euroopasta kaupallisesti tuoduissa misteleissä, arvioi Pihlaja.

Osa kasvustoista tuhottu

Misteleiden bongaajat ovat törmänneet myös niiden tuhoamisiin. Biologi Kati Pihlaja kertoo, että yksittäisiä mistelinversoja on katkottu, mutta myös isäntäpuiden oksia on katkottu.

Tutkijat arvioivat, että puutarhaharrastaja on saattanut havitella mistelin siirtoa omaan omenapuuhunsa varttamalla oksan.

Biologit Kati Pihlaja, Jouni Issakainen ja puutarhaneuvos Arno Kasvi.
Omenapuu, josta viety misteli.
Omenapuu, jossa oli aiemmin misteli. Biologit Kati Pihlaja ja Jouni Issakainen (oik.), keskellä puutarhaneuvos Arno Kasvi.

Kati Pihlaja kertoo, että kyse on yksittäistapauksista, eikä niistä ole aiheutunut mitään systemaattista haittaa. Misteli selviää osittaisesta tuhosta.

– Näkyvän verson lisäksi misteli tekee imujuuret isäntäpuun sisään. Jos näkyvät versot poistaa, se voi tehdä uusia versoja.

Biologi muistuttaa, että puiden oksien katkominen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Lisäksi misteli luetaan varvuksi, jonka keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa.

Pieni mistelinalku omenapuun rungolla.
Tästä puusta on viety misteli lähes kokonaan. Puun rungolla näkyy uusi alku. Minna Rosvall / Yle

Lisääntyykö misteli jopa liiaksi?

Mistelin leviämistä on seurattu Varsinais-Suomessa jo muutaman vuoden ajan. Biologi Kati Pihlaja arvioi, että laajempia esiintymisiä saadaan odottaa, sillä mistelin kasvun alkukehitys on todella hidasta.

– Ruotsissa on ollut misteliä vuosisatoja. Havaintoja on 1700-luvun lopulta, mutta Ruotsissakin se kasvaa runsaana vain tietyissä paikoissa. On myös alueita, joilla sitä ei ole lainkaan, Pihlaja kertoo.

Mistelin saaminen omaan puutarhaan on vaikeaa. Puutarhaneuvos Arno Kasvi on osallistunut aktiivisesti mistelihavaintojen keräämiseen. Monet luonnonystävät ovat soittaneet hänelle ja pyytäneet katsomaan kasvustoja.

Kasvi kertoo olleensa mielellään tutkijoiden apuna. Aika usein mistelit ovat osoittautuneet tuulenpesiksi.

Puutarhaneuvos Arno Kasvi näyttää misteliä omenapuun oksalla.
Puutarhaneuvos Arno Kasvi on saanut paljon mistelihavaintoja puhelimitse. Hän välittää ne Turun yliopiston tutkijolle.Minna Rosvall / Yle

Kasvi arvioi, että mistelin siirtäminen vaatii erityistaitoja.

– Olen itse joutunut keksimään konstit, joilla olen saanut kasvatettua niitä tutkijoiden käyttöön. Hommaan vaaditaan pitkä kokemus ja kekseliäisyyttä, Kasvi kertoo.

Puutarhaneuvos on pahoillaan, että kasvustoja on tuhottu.

– Ikävää, jos kokeilunhalun vuoksi tuhoutuu kasvi, joka on tutkijoille tärkeä. Haluamme nähdä, miten misteli selviää jatkossa Suomessa. Siksi niitä ei saa tuhota, Kasvi vetoaa.

Keväällä 2019 mistelihavaintoja tutkivat biologit Kati Pihlaja ja Jouni Issakainen sekä puutarhaneuvos Arno Kasvi.

Asema vieras- tai tulokaslajina epäselvä

Biologi Kati Pihlaja kertoo, että Turun yliopiston tutkijoilla ei ole tiedossa misteliesiintymää, joka olisi levinnyt puutarhoihin. Hänen mukaansa ei ole näyttöä, että sillä olisi haittavaikutuksia.

– Misteli on niin hidaskasvuinen, että sen pystyy havaitsemaan nuorena ja poistamaan puutarhastaan, jos haluaa päästä siitä eroon, kertoo Pihlaja.

Kolme mistelikasvustoa puissa Turussa.
Näissä puissa näkyy jo komeita misteleitä.Minna Rosvall / Yle

Tutkija Eeva-Maria Tuhkanen Luonnonvarakeskuksesta suhtautuisi varauksella mistelin levittämiseen. Kasvista on viime aikoina keskusteltu Luken vieraskasvilajiasiantuntijoiden ja Suomen Puunhoidon Yhdistyksen piirissä.

Esiin on noussut vakava huoli mistelin puille aiheuttamista haitoista. Misteli on puoliloinen, joka ottaa isäntäkasviltaan vettä ja ravinteita.

– Tutkimusten mukaan misteli voi heikentää isäntäpuun elinvoimaa. Sen oksat voivat kuolla, kasvu hidastua tai se voi altistaa taudeille ja tuholaisille. Kuivuuden vaivatessa mistelin vedenkäyttö saattaa johtaa yläpuolisen oksan kuolemaan vedenpuutteen vuoksi, kertoo Tuhkanen.

Toisaalta mistelikasvustoja pitää olla yleensä puussa monta, jotta niistä on selkeää haittaa. Keski-Euroopassa näkee esimerkkejä, miten misteli pahimmillaan leviää puussa.

Jatkossa haitallinen vieraslaji?

Suomessa on jouduttu tuhoamaan haitallisia vieraslajeja. Viime kesänä virisi laaja keskustelu kurtturuusuista. Jättiputkia on tuhottu jo vuosia.

Tutkija Eeva-Maria Tuhkanen kertoo, että mistelin asema vieraskasvilajin näkökulmasta ei ole aivan selvä.

– Tulokaslaji leviää luontaisesti ilman ihmisen avustusta. Vieraslaji taas leviää luontaisen esiintymisalueensa ulkopuolelle ihmisen avustuksella – tahallisesti tai tahattomasti. Se on ylittänyt ihmisen avustuksella luontaisen leviämisesteen, kuten meren.

Tutkija Eeva-Maria Tuhkanen Lukesta.
Tutkija Eeva-Maria Tuhkanen arvelee, että misteli voi olla haitallinen Suomen puustolle. Minna Rosvall / Yle

Tuhkanen sanoo, että mistelin kohdalla ei ole vielä osoitettu, onko se levinnyt puhtaasti omin keinoin eli lintujen tuomana Ruotsista. Vai onko se levinnyt ihmisavusteisesti, esimerkiksi jouluisista ulkokransseista, josta linnut ovat levittäneet siemeniä.

Sinänsä vieraslajiasema ei vielä tarkoittaisi lajin hävittämistä. Suurin osa viljelyskasveistamme on vieraslajeja. On siis erotettava haitalliset ja haitattomat vieraslajit.

– Mistelistä on useita alalajeja, joista männyn- ja pihdanmisteli ovat aiheuttaneet vakavia metsätuhoja Keski-Euroopassa, muistuttaa Tuhkanen.

Tutkija painottaa vielä, että misteli ei ole suojeltu laji. Sen saa siis poistaa omalta maaltaan, jos katsoo siitä olevan haittaa – on se sitten vieras- tai tulokaslaji.

Mistelien havainnointi alkaa kohta olla vaikeaa, sillä ne peittyvät uusien lehtien sekaan.

Turun yliopisto jatkaa yhä mistelien tutkimushanketta ja ottaa vastaan havaintoja kasvista osoitteessa puutarharuissalo@utu.fi (siirryt toiseen palveluun).

Oletko sinä löytänyt misteliä luonnosta tai puutarhastasi? Ihastuitko vai vihastuitko löydöstäsi? Alapuolella oleva keskustelu on auki 7.5. klo 23:een asti. Osallistumaan pääset Yle Tunnuksella.

Lue lisää:

Puiden oksilla kasvava misteli tuli Suomeen jäädäkseen, biologit löysivät 350 yksilöä – "Ei tuhokasvi vaan mielenkiintoinen luonnonilmiö"

Oletko sinäkin suudellut jouluna väärän kasvin alla? Misteliksi luultu ei aina ole misteli