Korona paljasti eläinkokeiden tarpeellisuuden – pandemia korostaa kotimaisen rokote- ja lääketutkimuksen merkitystä ja kysyntää

Koronan nujertamiseen tarvitaan runsaasti perustutkimusta. Sitä tehdään myös Turun yliopiston koe-eläinkeskuksessa.

eläinkokeet
Koe-eläinkeskuksen tutkijat seuraavat koe-eläimiä Turussa.
Turun yliopiston koe-eläinkeskuksen johtaja Emrah Yatkin ja eläinyksikön lähiesimies Nina Juoperi tutkivat rottien liikehdintää.Lassi Lähteenmäki / Yle

Eläinkokeista on jo pitkään pyritty pääsemään eroon. Yleinen mielipide eläinkokeisiin on ollut torjuva, vaikka koe-eläimistä pidetäänkin hyvää huolta.

Esimerkiksi Euroopan Komission tutkimuskeskus Italiassa kehittää uusia menetelmiä, joilla voitaisiin korvata eläinkokeet.

Korona tuli ja sekoitti monet asiat. Se antoi myös aihetta arvioida eläinkokeita uudesta vinkkelistä. Koronan myötä tiedeyhteisö on havahtunut huomaamaan, miten vähän tiedetään COVID-19-taudista, koronaviruksen leviämisestä, vaikutusmekanismista ja sen aiheuttamista tuhoista.

– Tarvitsemme siis perustutkimusta, jonka osana ovat eläintutkimukset, sanoo Turun yliopiston koe-eläinkeskuksen johtaja Emrah Yatkin.

Pari kuukautta sitten maailmalla huomattiin, että SARS-tutkimuksissa käytetyt eläinmallit eivät olleet enää saatavilla.

– Tutkijoille tuli kiire saada eläinmalleja, joita voidaan käyttää COVID-19-taudin tutkimiseen sekä rokotus- ja lääkekehitykseen, Yatkin jatkaa.

Yliopiston koe-eläinkeskuksen johtajan mukaan Turkuun on todennäköisesti tulossa lisää koronaan liittyvää tutkimustyötä.

Kotimainen tutkimus on syytä turvata

Länsimaiset lääkeyritykset ovat siirtäneet merkittävän osan lääketuotantoaan ja turvallisuustutkimustaan Aasiaan. Ilmiön takana ovat 2000-luvun globalisaatio ja idän halvat kustannukset.

Tuotannon ja tutkimuksen siirto Aasiaan on koe-eläinkeskuksen johtajan Emrah Yatkinin mukaan osoittautunut uhaksi. Näin on varsinkin nyt koronan aikana, kun ei ole varmuutta tarvittavien lääkkeiden, rokotteiden ja tarvikkeiden saannista Suomeen. Nyt Suomessa pitäisi investoida lääketutkimukseen.

– Se ei ehkä ole taloudellisesti tuottavaa, mutta strategisesti tärkeitä alueita pitäisi silti ylläpitää Turussa ja Suomessa, Yatkin toivoo.

Lääkekeskuksen paikka haussa

Turun yliopiston koe-eläinkeskus toimii Kupittaalla. Talossa asuu muun muassa muutama tuhat hiirtä ja rottaa, joiden kotipesät ovat ilmastoituja, virikkeellisiä ja puhtaita.

Koronasta huolimatta tutkimustyö on jatkunut ja eläimiä hoidetaan normaalisti.

Turun koe-eläinkeskus on Suomen toiseksi suurin eläinyksikkö. Turun keskus on GLP-sertifioinnin mukaan maan ainoa laitos, jossa voidaan tehdä viranomaisten vaatimia prekliinisiä kemikaalien ja lääkkeiden turvallisuustutkimuksia. Prekliininen tutkimus on ihmisillä tehtävää tutkimusta edeltävä tutkimusvaihe.

GLP-sertifioinnissa varmistetaan, että tutkimistyö tehdään ammattitaitoisesti ja vakioitujen toimintaohjeiden mukaisesti. Jäljitettävyyden varmistamiseksi kaikki työvaiheet dokumentoidaan ja laitteiden tarkkuus varmistetaan.

– Vaaditaan sitoutunutta henkilökuntaa, kun dokumentoidaan luotettavasti kaikki vaiheet mukaan lukien toiminnan aikana tapahtuneet epäonnistumiset, koe-eläinkeskusta johtava Emrah Yatkin sanoo.

Turun koe-eläinkeskuksella on jo nyt yhteistyötä lukuisten alan yritysten, naapurimaiden ja EU:n kanssa. Turkulaisten lääkefirmojen kautta yhteistyö ulottuu kansainvälisiin lääkeyhtiöihin.

Suomen lääkekehitykeskuksen paikasta on keskusteltu jo pitkään ja päätöstä odotellaan lähiaikoina. Turussa elätellään toiveita, että se sijoittuisi Auran rantamille.