Italian talousennusteet synkkenevät: Onko edessä uusi eurokriisi?

EU:n kolmanneksi suurimman talousmaan BKT:n ennustetaan romahtavan jopa 14 prosenttia.

Italia
Mies työntää ostoskärryjä autiolla turistialueella Roomassa.
Turismi työllistää kuusi prosenttia Italian koko työvoimasta ja se tyrehtyi kuin seinään. Kuvassa autio turistialue Roomassa 16. maaliskuuta.Massimo Percossi / EPA

Kun EU-maat kymmenisen vuotta sitten pohtivat keinoja tukea finanssikriisin kurittamaa Kreikkaa, taustalla häilyi paljon suurempi ongelma.

Markkinat olivat menettäneet luottamuksensa Italiaan ja silloiseen pääministeriin Silvio Berlusconiin. Italian ja Saksan 10-vuoden valtionvelkakirjojen välinen ero, josta Italiassa käytetään englanninkielistä termiä Lo Spread, oli noussut 574 pisteeseen.

Kreikan pelastamisesta juuri ja juuri selvittiin, mutta Italiasta puhuttiin termillä "too big to fail", liian suuri kaatumaan. Jos Italia ajautuisi Kreikan kaltaiseen tilaan, sitä ei voitaisi EU:n yhteisilläkään toimilla pelastaa, sen verran suuria maan velat ovat.

Finanssikriisistä selvittiin lopulta luomalla euroalueelle rakenteet vastaavien kriisien varalle, sekä ennen kaikkea sillä, että Euroopan keskuspankki EKP alkoi ostaa markkinoilta erittäin suuria määriä valtionvelkakirjoja.

Koronakriisi iski Italiaan ensimmäisenä maana Euroopassa ja on saanut sen talouden polvilleen. Jälleen kerran pelastavana enkelinä on ollut Euroopan keskuspankki.

Italian BKT:n ennustetaan laskevan tänä vuonna jopa 14 prosenttia

– Ilman EKP:tä Italia olisi jo finanssikriisissä, toteaa arvostetun lontoolaisen London School of Economicsin professori ja Italian valtiovarainministeriön entinen pääekonomisti Lorenzo Codogno.

Hän on tutkinut koronakriisin vaikutuksia Italian talouteen ja tullut siihen johtopäätökseen, että markkinat olisivat menettäneet luottamuksensa Italiaan jo kauan sitten, ellei EKP ostaisi suuria määriä Italian velkaa.

Codogno on ennusteissaan Italian viranomaisia ja Kansainvälistä valuuttarahastoa IMF:ää pessimistisempi. Niiden ennusteet perustuvat perinteisiin menetelmiin, jotka eivät Codognon mukaan pysty ennustamaan koronan kaltaisen ennennäkemättömän šokin vaikutuksia.

Codogno ennustaa Italian talouden supistumista tutkimalla muun muassa sähkönkulutuksen vähentymistä tietyillä talouden sektoreilla sekä tekemällä tunnelmia mittaavia kyselytutkimuksia Italian yrityskentässä.

– Arvioni on, että Italian talous supistuu tänä vuonna 14 prosenttia. Samalla valtio velkaantuu kovaa vauhtia ja velan osuus bruttokansantuotteesta nousee yli 170 prosentin, Codogno sanoo Yleisradiolle.

Hänen mukaansa talous alkaa toipua uudelleen ensi vuonna, mutta kestää vuosia ennen kuin se palaa ennalleen.

Italian tukitoimia vaivaa tehottomuus

Korona iski kovimmin Italian teollisuustuotannon ytimeen Lombardian maakuntaan. Italiasta puhuttaessa on hyvä muistaa, että se on yksi maailman suurimmista teollisuusmaista.

Tehtaat menivät kiinni, koska ihmiset määrättiin pysymään kotonaan ja integroituneessa globaalissa taloudessa eläneiden yritysten toimitusketjut kuihtuivat kokoon.

Mutta isku oli kova myös muilla sektoreilla.

– Turismi työllistää 6 prosenttia Italian koko työvoimasta ja se tyrehtyi kuin seinään. Myös palvelut kärsivät, koska ihmiset pysyvät kotonaan, Codogno sanoo.

Italian keskustavasemmistolainen hallitus ja pääministeri Giuseppe Conte olivat Codognon mukaan ottaneet opikseen vuoden 2011 finanssikriisistä ja toimivat nyt nopeasti.

Verojen ja asuntovelan maksuun annettiin lisäaikaa ja näin varmistettiin kansantalouden likviditeetti, eli se, että varallisuutta oli käytettävissä.

Italia on ilmoittanut tukevansa maan yrityssektoria yhteensä 750 miljardin euron lainantakauksilla. Tästä kuitenkin vasta reilut kolme miljardia on saatu käyttöön.

– Ongelma on se, että julkinen sektori on tehoton jakamaan tukea, sillä byrokratian määrä on valtava, Codogno sanoo.

Hänen mielestään Italian tulisi nyt tarjota suoraa rahallista tukea sekä yrityksille että kotitalouksille. Näin tehottomuus ja laajalle levinnyt korruptio kierrettäisiin.

Italian tukitoimet ovat laajamittaisia, mutta kalpenevat esimerkiksi naapurimaa Saksan laajan 1 200 miljardin euron tukipaketin rinnalla.

Apua koronabondeista?

Talouden supistuminen samalla kun valtio velkaantuu kovaa vauhtia on riskialtista touhua. Helsingin yliopiston poliittisen talouden tutkijan Antti Ronkaisen mukaan Italian velkasuhteen räjähdysmäinen kasvu on resepti, jonka pahin lopputulema voi olla uusi koko mantereenlaajuinen kriisi.

– Jos sijoittajat menettävät luottamuksensa Italian maksukykyyn, ajaa se korot nousuun ja aiheuttaa uuden eurokriisin. Lopulta joko muiden jäsenmaiden tai Euroopan keskuspankin on pelastettava Italia, hän ennustaa.

Juuri tästä syystä Italia on vaatinut euroaluetta ottamaan käyttöön niin sanotut koronabondit, eli koko euroalueen yhteiset velkakirjat. Näin Italia saisi markkinoilta rahaa ilman, että sen velkasuhde heikentyisi niin pahasti kuin nyt.

Monet Pohjois-Euroopan maat, Suomi mukaan luettuna, vastustavat ajatusta. Pohjois-Euroopan mielestä yhteisvastuullinen velka merkitsisi tulonsiirtoa varakkailta ja taloutensa paremmin hoitaneilta mailta velkaantuneille Etelä-Euroopan maille.

Ronkaisen mukaan ongelma on luonteeltaan poliittinen.

– Jos koronabondit otetaan käyttöön, johtaa se oikeistopopulismin nousuun Pohjois-Euroopassa. Jos niitä ei oteta käyttöön, nousee eurovastaisuus puolestaan Italiassa, hän sanoo ja lisää, että poliitikoille onkin helpompaa, jos EKP pelastaa Italian.

Seuraava ongelma Ronkaisen mukaan kuitenkin on, että artikla 123 kieltää jäsenmaiden suoran rahoittamisen.

– Saksan perustuslakituomioistuin antaa ensi viikon tiistaina ratkaisun EKP:n velkaostoista, joka voi rajoittaa EKP:n uusia tukitoimia, hän ennustaa.

Italialainen taloustieteilijä Codogno on tutkinut yhteisvastuullisia velkamekanismeja kattavasti. Hän ymmärtää, miksi maat kuten Suomi ovat epäileväisiä niiden suhteen.

– Yhteisen velan ottaminen on iso askel. Se vaatii kansan tuen taakseen sekä mittavia muutoksia EU:n vallitseviin sopimuksiin, hän sanoo.

Italian velkaantumisen vaarallisin uhri: Pankit

Antti Ronkaisen mukaan koronakriisin myötä ongelmavelkojen määrä Italian pankeissa kasvaa. Italiassa niitä on jo nyt yhdessä Kreikan kanssa eniten koko euroalueella.

– Ongelmavelkojen kasvu saattaa johtaa uudenlaiseen pankkikriisiin Välimerellä, hän toteaa.

Ronkainen kehottaa suomalaisia pitämään tarkasti silmällä Italian julkisen velan kasvua ja sen valtionvelan korkoja.

Italiassa maan velkakirjoja on runsaasti maan pankkien hallussa (siirryt toiseen palveluun), mikä tarkoittaa sitä, että pankkien kohtalo liittyy suoraan Italian talouden tilaan ja markkinoiden luottamukseen siihen.

Pankkien ongelmavelkoja kasvattaa myös se, että Italian hallitus on myöntänyt asuntosäästäjille oikeuden olla lyhentämättä asuntolainojaan.

Tämä on lisännyt entisestään maan pankkien haavoittuvuutta. Ja kun tähän päälle lisätään PK-yritysvetoisen Italian lukuiset konkurssit, näyttää pankkien tilanne vieläkin arveluttavammalta.

– Koronavirus iski ensimmäisenä Italiaan, mutta sen jälkeen kaikki Euroopan maat ovat siirtyneet sosiaaliseen eristykseen. Eristämisen pystytys kävi nopeasti, mutta purkaminen voi kestää, Ronkainen muistuttaa.

Hänen mukaansa Euroopan maat ovat palveluvetoisia, ja ne kärsivät eristyksen jatkumisesta. Koronakriisi voi Ronkaisen mukaan synnyttää uusia Italioita, jos esimerkiksi Ranska ei elvy nopeasti ja sen velka nousee pitkälle yli 100 prosenttiin.

Lue myös:

Edessä kaikkien aikojen riita rahasta – Miljardit tai tuhannetkaan eivät riitä, kun EU-maat etsivät pelastusta kriisin jälkeen

Italialaiset pettyivät EU:n kriisinhoitokykyyn – Tutkija: Nyt ei ole aika pohjoisen ja etelän poteroille

Italiassa veronkierto on Euroopan yleisintä, mutta muuallakin Euroopassa harrastetaan verokeplottelua – ja siitä hyötyy muilta tiukkaa taloudenpitoa vaativa Hollanti

Eurooppa-kirje: Rakkautta koronan aikaan – ja samalla ei niin kovin suurta rakkautta EU-maiden kesken

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Uusimmat uutiset koronavirustilanteesta puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus