Miksi todistusvalintaa laajennettiin ja voiko siitä valittaa? Keräsimme vastauksia ja reaktioita yliopistojen opiskelijavalintojen muutoksiin

"Emme näe tätä mitenkään tasa-arvoisena ratkaisuna", kommentoi Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Adina Nivukoski.

Opiskelijoiden pääsy oppilaitoksiin
oppilas tekee koulutehtäviä
Erityisesti yliopiston hakupainealoilla laajentunut todistusvalinta on herättänyt paljon kritiikkiä.Antti Kolppo / Yle

Yliopistot ovat tiedottaneet päätöksistä kevään opiskelijavalintojen järjestämisessä. Todistusvalintaa on kasvatettu etenkin hakupainealoilla merkittävästi, jopa yli 90 prosenttiin.

Joillakin aloilla kiintiöt ovat pysyneet samoina, kuten oikeustieteissä.

Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Adina Nivukoski pitää yliopistojen opiskelijavalintaan tehtyjä muutoksia epäoikeudenmukaisina.

– Huolestuttaa erityisesti tämän kevään abiturienttien puolesta. Kirjoituksia aikaistettiin ja monia kokeita oli peräkkäin. Sitten valintakokeita tuli ripotellen epätietoisuuden keskellä paineiden kasvaessa. Ja nyt tulee sitten tieto, että todistusvalinta laajentuu entisestään. Emme näe tätä mitenkään tasa-arvoisena ratkaisuna, Nivukoski sanoo.

Nivukosken mukaan monet hakijat ovat kuluttaneet jopa satoja opiskelutunteja valmistautumiseen. Myös töistä on otettu vapaata.

Perinteisiä valintakokeita on korvattu todistusvalinnan laajentamisen lisäksi myös muun muassa sähköisillä etänä suoritettavilla valintakokeilla, suullisilla kokeilla ja palautettavilla tehtävillä.

Suuria etävalintakokeita, joihin tulee osallistumaan tuhansia hakijoita, ollaan joka tapauksessa järjestämässä.

"Huolestuttaa erityisesti tämän kevään abiturienttien puolesta."

Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Adina Nivukoski

Nivukosken mukaan laajentuva todistusvalinta voi viedä monen hakijan mahdollisuudet päästä haluamaansa koulutusohjelmaan.

– Ylipäätään asia, mitä meille tulee vahvimmiten on se, että monelle hakijalle on tullut epätoivoinen olo nähtyään todistusvalintaprosentit. Toivomme vahvasti, ettei kukaan lakkaa lukemasta, vaan kaikki vielä tekevät parhaansa tänäkin keväänä.

Unifin opetusvararehtorikokousten puheenjohtajan Petri Suomalan mukaan syy todistusvalintakiintön nostoon on valintakokeiden toiseen vaiheeseen tulevien hakijajoukkojen pienentäminen.

– Vaikka yhteiskunnallisia höllennyksiä on tehty esimerkiksi peruskoulujen avaamisen muodossa, ei kukaan tiedä, mihin suuntaan pandemia kääntyy tulevan kuukauden aikana. Meidän tulee myös tällaisissa oloissa toteuttaa valinnat laadukkaasti. Sen takia olemme päätyneet tällaisiin kompromisseihin, missä laajentuva todistusvalinta on yksi osa ratkaisua, Suomala summaa.

Voiko todistusvalinnan laajentumisesta valittaa?

Suomala ymmärtää kritiikin opiskelijavalintaan tehtyjen muutosten suhteen. Esimerkiksi psykologiassa yliopistojen todistusvalintakiintö oli alun perin 60 prosenttia.

Nyt todistusvalinnalla täytetään 93 prosenttia aloituspaikoista.

Todistusvalintakiintiöiden näin suuri korotus aiheuttaa paljon arvostelua.

– Tässä on tosiaan alakohtaisia eroja, jotka liittyvät siihen, mikä on kokeessa olevien tehtävänantojen rooli ja mahdollisuus toteuttaa ne uudenlaisella tavalla muuttuneessa tilanteessa, Suomala sanoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi esseekysymyksen muuntaminen monivalinnaksi ei synny hetkessä, kun kyse on sadoista eri aloista.

Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Adina Nivukoski.
Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Adina Nivukoski kritisoi laajentuvaa todistusvalintaa.Elsa Kallonen

Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä on jo aiemmin kertonut, että yliopistojen päätöksestä muuttaa valintaperusteita ei voi valittaa.

– Yliopistolaissa on nimenomainen valituskielto tältä osin. Perusteiden muuttamiseen liittyvää yleistä valitusoikeutta ei ole olemassa.

Määttä korostaa, että kukaan muu kuin yliopisto ei pysty nykylainsäädännön mukaan päättämään valittavien määrästä tai valintaperusteista.

Voiko todistusvalinnan laajentumisesta omalla kohdalla valittaa?

– Yksittäinen hakija voi valittaa, eli hakea yliopistolta oikaisuvaatimusta omaa valintapäätöstä koskevasta ratkaisusta. Jos hakija ei ole tyytyväinen tähän, hän voi hakea ratkaisua hallinto-oikeuden kautta, sanoo Petri Suomala.

Ensi kevään kokonaisuus meidän täytyy harkita myös tämän kierrosten tulosten ja kokonaisarvioiden perusteella.

Unifin opetusvararehtorikokousten puheenjohtaja Petri Suomala

Tänä keväänä yliopistojen valintakokeet ovat muuttuneet pääsääntöisesti kaksivaiheisiksi etäkokeiksi.

Perinteisiä valintakoetilaisuuksia voidaan järjestää lähinnä valintakokeen toisessa vaiheessa, mikäli se voidaan tehdä vaarantamatta hakijoiden terveyttä.

Voidaanko ensi vuonna tasapuolisuuden nimissä valita enemmän hakijoita pääsykokeen perusteella?

– Ensi kevään kokonaisuus meidän täytyy harkita myös tämän kierrosten tulosten ja kokonaisarvioiden perusteella. En poissulje mitään, mutta tilanne on se, ettemme ole tätä keskustelua vielä käyneet. Se tapahtuu heti, kun opiskelijavalinnat on saatu päätökseen.

"Päätökset ovat korkeakouluille vaikeita"

Yliopistoihin haki tänä keväänä noin 23 000 sellaista hakijaa, joilla on jokin muu pohjakoulutus kuin yo-tutkinto tai kaksoistutkinto. Valintakoetta on pidetty tärkeänä myös siksi, että se tarjoaa vaihtoehtoisen väylän korkeakouluihin.

Johtaja Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä toteaa, että opiskelijavalinnan perusteista ja niihin tehtävistä muutoksista päättäminen kuuluu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen päätösvaltaan.

– Päätökset ovat olleet korkeakouluille vaikeita, koska Covid 19 -epidemian etenemistä ja rajoitustoimien vaikutuksia on ollut vaikea ennakoida. Mutta poikkeusoloissakin korkeakoulujen tulee kohdella hakijoita yhdenvertaisesti ja ne muutokset, joita tehdään, täytyy suhteuttaa vallitsevaan tilanteeseen, hän sanoo.

Suomen ylioppilaskuntien liiton mukaan näin suuri todistusvalinnan kasvattaminen on hakijoiden oikeusturvan ja yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallista.

– On aika vastuutonta tehdä näin radikaalejan ratkaisuja kesken valintaprosessin. Odotimme yliopistoilta enemmän tässä asiassa, toteaa SYL:n hallituksen jäsen Paula Karhunen.

On aika vastuutonta tehdä näin radikaalejan ratkaisuja kesken valintaprosessin.

Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäsen Paula Karhunen

Hänen mukaansa todistusvalinnan suurin ongelma on se, että kaikilla kaikilla hakijolla ei ole mahdollisuutta hakea sen kautta.

– Todistusvalintakiintiön kasvattaminen heikentää opiskelijavalintojen yhdenvertaisuutta.

Mitä mieltä olit opiskelijavalintoihin tehdyistä muutoksista? Aiheesta voi keskustella 1.5 klo 23 saakka.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus