"Avohakkuu on kuin pissaisi talvella housuunsa" – metsänhoidon emeritusprofessori Erkki Lähde on sitkeä piikki selluteollisuuden lihassa

Erkki Lähteen elämäntyö on taistella monimuotoisen metsän puolesta.

avohakkuut
Mies nojaa paksuun puunrunkoon ja katsoo kameraan.
Erkki Lähde on jatkuvan metsänkasvatuksen sitkeä puolestapuhuja.Heidi Kononen / Yle

Emeritusprofessori Erkki Lähteen kesäpaikka sijaitsee pienen peikkometsän takana. Nyt mäen alta kuuluu traktorin säksätystä. Mäkeä kiipeää ylös iäkäs mökkinaapuri, joka on tullut hakemaan pöllejä metsästä. Muutama järeä tukkipuu on tullut kaadettua. Hän on kertonut, että niin kauan kuin hän elää, metsiä ei avohakata.

– Mutta miten on sitten jälkipolven laita, pohtii naapurin metsän kohtaloa Erkki Lähde.

Erkki Lähde on taistellut vuosikymmeniä luonnonmukaisen metsänhoidon puolesta – avohakkuita vastaan. Metsämaatieteen ja metsänhoidon professorina hän on julkaissut satoja tieteellisiä artikkeleita ja lukuisia kirjoja.

Viesti on yksiselitteinen: jatkuva metsänkasvatus on ekologinen, tuottava ja kestävä tapa hoitaa suomalaista metsää.

Metsänhoidon ammattilaisten keskuudessa Lähdettä on inhottu, ihailtu ja pelätty. Vuonna 2003 eläköitynyt Lähde on jatkanut tutkimustyötään aktiivisesti.

Suomalaista metsää on hoidettu avohakkuilla 1950-luvulta alkaen. Avohakkuu ja sen jälkeiset metsänhoidon vaiheet ovat olleet suomalaisen metsänhoidon selkäranka vuosikymmenten ajan.

Lähde ei ole koskaan pitänyt avohakkuita taloudellisesti tai inhimillisesti kestävänä tapana hyödyntää metsää.

Lähteen mielestä tuottavassa metsänhoidossa metsä uudistaa itse itseään ja ihmiselle jää vain tukkipuiden korjaaminen.

Metsäntutkimus vie aikaa. Joko Lähteen 1980-luvulla aloittamasta tutkimustyöstä voidaan vetää johtopäätöksiä avohakkuiden ja jatkuvan metsänkasvatuksen välille?

Viime vuosisadan alussa avohakkuu oli häpeä

Erkki Lähde on 82-vuotias ja muistaa kuinka avohakkuisiin suhtauduttiin hänen ollessaan lapsi 1940-luvun Suomessa. Lähteen kodin lähistöllä isäntä joutui turvautumaan avohakkuuseen, jota yleisesti pidettiin rahapulan merkkinä.

– Alue oli mahdollisimman syrjässä, kaukana kyläläisten katseilta. Isäntä viljeli sen männylle, ja se täydentyi luonnon siemennyksestä, Lähde kertoo.

Hakkuuaukko.
Avohakkuu muuttaa maisemaa vuosikymmeniksi.Jaana Polamo / Yle

Avohakkuista puhuttaessa moni luulee, että kyseessä on perinteinen tapa hoitaa metsää. Lähteen mukaan asia on juuri päinvastoin.

– Perinteisessä metsässä on puita. Eniten pieniä, sitten hiukan vähemmän keskikokoisia ja vielä hiukan vähemmän tukkikokoisia puita. Luonnonmukaisessa metsänhoidossa hakataan vain isoimmat tukkipuut, ja samalla luodaan kasvuolosuhteet uusille tukkipuille, toteaa Erkki Lähde.

Selluteollisuuden nousu suosi nopeaa puuntuotantoa

Suurin syy avohakkuiden lisääntymiseen on Lähteen mukaan ollut selluteollisuuden nousu. Selluteollisuus tarvitsi paljon puuta nopeaan tahtiin, eikä se halunnut maksaa metsänomistajille tukkipuun hintaa.

– Tuloksena oli vessapaperia. Hakkuujälkien korjaaminen jäi metsänomistajille ja laskun maksaminen yhteiskunnalle tukiaisten muodossa. Avohakkuu on kuin pissaisi talvella housuunsa: hetken tuntuu lämpimältä, mutta siihen se ilo sitten jääkin, sanoo Lähde.

Selluteollisuudessa on työpaikkoja, joiden säilyttäminen on Lähteen mukaan edelleen mahdollista, jopa nykyistä tuottavampaa. Pitäisi vain uskaltaa ajatella toisin. Lähteen mukaan selluteollisuus ei kärsisi, vaikka puuntuotannon painopistettä hiukan muutettaisiin.

– Jos painopiste kääntyisi enemmän sahateollisuuden puoleen, puulle tulisi pitkäaikaista käyttöä, joka sitoisi hiiltä. Sahaustähteestä selluteollisuus saisi raaka-ainetta omiin tarpeisiinsa. Tuottavuus paranisi ja työpaikkojen määräkin lisääntyisi, sanoo Erkki Lähde.

Mitä tutkimukset sanovat nyt?

Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtava tutkija Timo Saksa työskenteli Erkki Lähteen alaisuudessa 1980- ja 1990-luvuilla. Saksan mukaan Lähteen ajatukset jatkuvasta metsänkasvatuksesta avohakkuun sijasta olivat 1980-luvun Suomessa jopa radikaaleja.

– Metsänkasvatuksen tutkimuksen ongelma on pitkä aikajänne. Kun erilaisia kasvatusmenetelmiä tutkitaan, metsikön sijainti, maaperä ja monet muut ympäristötekijät ratkaisevat paljon, kuvaa Timo Saksa.

Mäntytukkikasa lähikuvassa.
Erkki Lähteen mukaan metsäteollisuuden painopistettä tulisi siirtää sahateollisuuden puoleen.Nella Nuora / Yle

Kun vertaillaan avohakkuun ja jatkuvan kasvatuksen eroa taloudellisessa mielessä, useimpien tutkimusten mukaan avohakkuu voittaa.

– Mutta ero ei ole kovin suuri. Useissa tutkimuksissa käytetään erilaisia simulaatiomalleja, joiden lähtöoletukset vaikuttavat suuresti lopputulokseen, selittää Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija.

Metsänomistajan valta omissa metsissään

Luonnonvarakeskuksen mukaan tavalliset perheet omistavat noin 60 prosenttia suomalaisista metsistä. Teollisuus saa puun tarpeestaan noin 80 prosenttia yksityisiltä metsänomistajilta. Erkki Lähteen mukaan 1970- ja 80-luvuilla todellinen valta oli omistajien sijaan metsäyhtiöillä.

– Jos maanomistaja ei suostunut avohakkuuseen, metsäyhtiö ei ostanut puuta. Tilanne oli metsänomistajalle vaikea, sillä usein metsätulot olivat tilan kantava voima, selittää Lähde.

Metsänomistajat ovat käyneet oikeuttakin, ja Lähde on ollut oikeudenkäynneissä puolustamassa omistajaa, joka ei ole halunnut tehdä avohakkuita.

– Pahimmillaan metsät lyötiin lukkoon, eikä haluttuja hakkuita voitu tehdä. Virkakielellä puhuttiin metsien rauhoittamisesta.

Luonnonvarakeskuksen johtavan tutkijan Timo Saksan mukaan tilanne on parantunut. Hänen mukaansa metsänomistaja päättää itsenäisesti, kuinka metsiä hoidetaan.

Kesäinen metsä
Monet suomalaiset metsänomistajat asuvat kaukana omista metsistään.Pentti Palmu / Yle

Yhä useampi suomalainen metsänomistaja asuu kaukana metsistään, eikä koko toimeentulo ole kiinni metsätuloista. Saksan mukaan ilmastonmuutos läpäisee ajattelua, ja se näkyy myös suhtautumisessa metsänhoitoon.

Myös tutkimuksellisesti voidaan jo tehdä johtopäätöksiä jatkuvan metsänkasvatuksen ja avohakkuiden suhteen.

– Voidaan osoittaa, ettei kumpikaan malli sellaisenaan ole taloudellisesti tai luonnon monimuotoisuuden kannalta puhdasoppisesti hyvä tai huono ratkaisu. Jos metsiä hoidetaan ainoastaan jatkuvalla kasvatuksella, siellä on pääsääntöisesti peitteellisen metsän lajistoa, mikä ei suinkaan ole kaikki, kuvaa Saksa.

Nykykasvatusmallilla puun ikä eteläsuomalaisessa tasaikäisessä talousmetsässä on päätehakkuussa noin 50–80 vuotta. Jatkuvassa kasvatuksessa puu saavuttaa hakkuukypsyyden keskimäärin huomattavasti myöhemmin, arvioilta noin 100–150 vuoden iässä, kertoo Luken johtava tutkija Timo Saksa.

Työ luonnonmukaisen metsän puolesta jatkuu

Uransa varrella Lähde on joutunut muiden metsäammattilaisten kanssa napit vastakkain useasti. Hänen suorapuheisuuttaan on ihailtu, inhottu ja pelättykin. Luonnonvarakeskuksen tutkija Ilkka Vanha-Majamaa kertoo tilanteen olleen vaikein 1980-luvun lopussa.

Sittemmin asenteet ovat lientyneet ja tekijät vaihtuneet. Moni metsäalan ammattilainen ei enää tunne tai muista Lähteen pitkää uraa. Erävoittona voi pitää jatkuvan metsänkasvatuksen hyväksymistä metsälakiin vuonna 2014.

Vanha puu kaatuneena metsässä.
Luonnonvarakeskuksen mukaan noin kolmasosa uhanalaisista lajeista on metsälajeja.Tenho Tornberg / Yle

Työ luonnonmukaisemman metsän puolesta jatkuu. Luonnonvarakeskuksen tuoreen katsauksen mukaan noin kolmasosa uhanalaisista lajeista on metsälajeja. Monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkein tekijä on lahopuu. Vanha-Majamaan mukaan metsien uudistustyöt saattavat tuhota jopa 70 prosenttia metsien lahopuusta.

– Lahopuuta pitäisi jättää ja tuottaa metsiin huomattavasti nykyistä enemmän, kertoo tutkija Ilkka Vanha-Majamaa Lukesta.

Avoimeen metsäkeskusteluun on matkaa

Saako oman mielipiteensä metsänhoidosta kertoa jo avoimesti? Erkki Lähde muistaa tapauksen, jossa hän puhui jatkuvasta metsän kasvatuksesta kesäpäivillä Lopella. Eturivissä istui mies, joka kiemurteli ja näytti tuskastuneelta. Tauolla hän kertoi olevansa Lähteen kanssa samaa mieltä, muttei pysty sanomaan sitä ääneen työnsä takia.

– Monet metsäammattilaiset ovat käyneet luonani vaihtamassa ajatuksia – mutta tekevät sen salaa. Jos he kertoisivat todellisen mielipiteensä, he joutuisivat vaikeuksiin omassa työssään, kertoo Erkki Lähde.

Erkki Lähteen perustamilla koepalstoilla on vieraillut erityisesti kansainvälisiä tutkijoita.

– Muualla Euroopassa metsä ei ole niin tärkeä väline kuin Suomessa. Ehkä siksi metsän erilaisiin mahdollisuuksiin suhtaudutaan avarakatseisemmin, pohtii emeritusprofessori Lähde.

Jokaisessa ekosysteemissä on jatkumo

Jos metsästä pitää tehdä yksi tärkeä huomio, se olisi Lähteen mukaan tämä: metsä on jatkumo, ja se pysyy tuottavana ainoastaan silloin, jos sen jokaisesta osasta pidetään huolta. Jos joku osa puuttuu, koko ketju kärsii.

Metsässä kuuluu olla erikokoisia ja eri lajia olevia puita. Jos metsässä tehdään avohakkuu, menee kymmeniä vuosia ennen kuin tilalla on uusi metsä. Kunnollisia tukkipuita ei saada enää lainkaan. Metsän avohakkuu rikkoo jatkumoa, ei suojele sitä, sanoo Lähde.

– Jokainen ekosysteemi toimii kaikissa lajeissa ympäri maailmaa tismalleen samalla tavalla. Eihän kalastuksessakaan oteta pöytään pientä kalaa, vaan se suurin. Pieni päästetään takaisin järveen kasvamaan, kuvaa Lähde.

metsä aamuauringossa
Metsä on jatkumo.Jani Aarnio / Yle

Lähteen mukaan ihmisen luoma teknomalli on lyhytjänteinen, kun taas luonto on testannut omaansa kymmeniä tuhansia vuosia. Ihmisen pitäisi tarkastella metsää sen rakenteen ja jatkumon kautta.

Kaikki tarvitsevat metsää

Erkki Lähde ei vastusta hakkuita. Avainkysymys on, miten hakkuut tehdään. Metsät eivät ole vain teollisuutta ja taloudellista hyötyä varten.

Metsästys, sienestys, marjastus ja muu virkistyminen ovat osa metsän jatkumon kunnioittamista. On täysin uskottavaa, että lähitulevaisuudessa lääkäri määrää potilaalle metsässä kävelyä.

Palautetta, kommentteja, kirjeitä, kortteja ja keskusteluja Lähde on saanut kokea vuosikymmenten varrella runsaasti. Niistä nousee esiin kaksi perusviestiä.

– Että en ole tässä yksin, ja että jaksaisin vielä, sanoo 82-vuotias metsänhoidon emeritusprofessori Erkki Lähde.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin kello 23:een asti.

Muokattu: Tarkennettu, että Erkki Lähde on taistellut vuosikymmeniä luonnonmukaisen metsänhoidon puolesta. Aiemmin jutussa luki "koko elämänsä".

Lue myös:

Analyysi: Metsäteollisuus voi selvitä koronakaaoksesta ensimmäisenä

Vielä viitisen vuotta sitten avohakkuusta kieltäytynyt metsänomistaja saattoi päätyä käräjille – jatkuvan kasvatuksen periaate herättää nyt kiinnostusta

Metsäprofessori: avohakkuut voidaan lähes unohtaa menettämättä mitään

Tutkimus: Lähes neljä viidestä suomalaisesta rajoittaisi avohakkuita lailla

Selluteollisuus kestää entistä paremmin talouden puhureita – tehtaat takovat nyt ennätystuloksia