Ainakin 6 kriittistä asiaa vaatii ratkaisua ennen oppilaiden palaamista kouluun – rehtorit kertovat, miten iso ruljanssi tämä on käytännössä

Yle haastatteli rehtoreita ympäri Suomea, miten lähiopetukseen päästään siirtymään kahden viikon kuluttua.

koulut
Tyhjä luokkahuone Vesilahden yhtenäiskoulussa.
Ylen soittokierros kertoo, että rehtoreille on tullut kiire järjestää kahden toukokuun viimeisen viikon opetus. Miikka Varila / Yle

Mitä tapahtuu Suomessa, kun koulut avaavat ovensa kahdeksan viikon sulun jälkeen? Koulut siirtyvät lähiopetukseen 14. toukokuuta alkaen.

Selvitimme, millainen operaatio tämä on käytännössä. Ainakin monta ongelmaa pitää ratkoa sitä ennen.

Rehtorien mukaan vaikeuksia on etenkin yläkoululaisten opetuksen järjestämisessä, turvavälien pitämisessä, ruokailussa ja koulukyydeissä.

Hallituksen mukaan tärkeintä on välttää tarpeettomia fyysisiä kontakteja. Opetus, välitunnit ja kouluruokailu on järjestettävä hallituksen mukaan oman luokan tai ryhmän kanssa.

Ylen haastattelemien rehtorien mukaan tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Alakouluissa luokanopettaja voi olla luokan kanssa, mutta miten yläkouluissa?

– Luokanvalvoja voi olla vaikkapa englanninopettaja. Ei ole varmaan tarkoitus, että hän joutuu opettamaan fysiikkaa ja kemiaa? Rovaniemen harjoittelukoulun rehtori Heikki Ervast kysyy.

1. Opetustilat

Vesilahti on 4 000 asukkaan kunta Pirkanmaalla. Koulu kaikui torstaina vielä autiona.

Vesilahden yhtenäiskoulun rehtori Nina Kaarlenkaski mietti keskiviikkona puoleenyöhön koulun avaamisen käytännön ongelmia ja ryhtyi torstaina aamulla heti töihin.

– Aika paljon jäi kysymysmerkkejä eilisen jälkeen. Toivotaan, että tulee hyvin tarkat ohjeistukset, Kaarlenkaski sanoo.

Rehtori Nina Kaarlenkaski Vesilahden yhtenäiskoulussa.
Vesilahden yhtenäiskoulun rehtori Nina Kaarlenkaski jakaisi koulupäivän aamu- ja iltapäivävuoroon. Miikka Varila / Yle

Koulussa on 500 oppilasta. Koska opetus pitäisi järjestää väljästi, tilasta tulee ongelma.

– Jos minä saisin päättää, opetus tehtäisiin kahdessa vuorossa. Aamuvuoro olisi kello 8–11 ja sen jälkeen olisi tunnin tauko, jossa olisi siivoukselle ja ruokailulle aikaa. Kello 12–15 olisi iltavuoro, Kaarlenkaski sanoo.

Tällainen järjestely vaatisi joustoa tuntimääristä, mutta se auttaisi tilan riittämisessä. Samanlaista käytännön toteutusta mietitään muuallakin Suomessa.

Kiteen Arppen koulun rehtori Sari Martikainen sanoo, että koulu ottaa todennäköisesti käyttöön läheisen lukion tilat.

– Tässä vaiheessa en osaa vielä sanoa, onko tarvetta jakaa oppilaat kahteen vuoroon, eli aamupäivä- ja iltapäiväopetukseen. Sitäkin mahdollisuutta meidän täytyy miettiä.

Lahden sivistysjohtaja Tiina Granqvist odottaa selvennystä siihen, tarkoitetaanko väljyydellä sitä, että nykyiset ryhmäkoot eivät käy. Granqvist arvioi, että yhtenäiskouluissa alakoululaiset ja yläkoululaiset käyvät todennäköisesti eri aikaan. Lisää tilaa järjestetään ainakin kaupungintalolta ja Launeen uudesta monitoimitalo Lähteestä.

Taipalsaarelaisen Saimaanharjun yhtenäiskoulun apulaisrehtori Jirka Korhonen.
Taipalsaaren Saimaanharjun yhtenäiskoulun apulaisrehtori Jirka Korhosen selvitettävien asioiden listalla ovat myös ruokailujen ja välituntien järjestäminen. Lisäksi siivousta on tehostettava.Kare Lehtonen/Yle

Etelä-Karjalassa sijaitsevan Taipalsaaren Saimaanharjun yhtenäiskoulun apulaisrehtori Jirka Korhonen toivoo viranomaisilta nyt selkeää ohjeistusta tuntijakoon ja koulupäivien pituuteen.

– Ensi viikolla koulussa olisi alkanut remontteja, joten niiden kohtalo pitää miettiä, Korhonen sanoo.

Lisäksi ala- ja yläkoulussa on yhteisiä opettajia. Miten heidän kanssaan toimitaan?

2. Turvavälit ja turvallisuus

Suuri kysymysmerkki on yhä, miten koulut pystyvät huolehtimaan siivouksesta ja turvaväleistä. Kouluun palaamista perusteltiin lääketieteellisillä asioilla.

Hallituksen mukaan kansainväliset ja kotimaiset kokemukset ovat osoittaneet, että lasten rooli koronavirustartuntojen levittäjinä ei ole samankaltainen kuin aikuisilla. Lapset eivät juurikaan ole tartunnan lähteitä.

Rehtorit joutuvat nyt miettimään, miten takaavat turvallisuuden.

– Aikaa varataan kaikkeen paljon enemmän. Kun tullaan luokkaan sisään, pidetään turvavälit ja pestään kädet. Luokasta kun lähdetään, pestään kädet, Vesilahden yhtenäiskoulun rehtori Nina Kaarlenkaski sanoo.

Siilinjärven Ahmon koulu on 500 oppilaan yläkoulu. Rehtori Heikki Pulkkinen sanoo, että koulun tilat ovat niin haastavat, että väljät opetustilat on vaikea saada.

Siilinjärveläisen Ahmon yläkoulun rehtori Heikki Pulkkinen
Siilinjärven Ahmon koulun rehtori Heikki Pulkkinen sanoo, että osa opiskelee ulkona tai liikuntasalissa. Antti Karhunen / Yle

– Jotkut opiskelevat ulkona tai liikuntasalissa tai jotenkin muuten, en tiedä vielä. Onneksi tässä on vähän aikaa asioiden järjestämiseen.

Hollolassa vaatimus turvaväleistä aiotaan ratkaista muun muassa sillä, että liikunnanopetus siirretään ulos ja liikuntasali muunnetaan opetustilaksi. Myös muita opetukseen soveltuvia lisätiloja etsitään.

3. Ruokailu

Ruokailun järjestäminen tuottaa monessa paikassa hankaluuksia.

– Voi kuulostaa hassulta, mutta siirrymme osittain ulos ruokailemaan. Sadetakki päälle. Ei ole muuta ratkaisua, sanoo Hollolan hyvinvointijohtaja Matti Ruotsalainen.

Palautuslinjasto Vesilahden yhtenäiskoulun ruokalassa.
Ruokailun järjestäminen on vaikeaa, koska turvavälien pitäisi järjestyä.Miikka Varila / Yle

Osa rehtoreista lukee hallituksen päätöstä niin, että käytännössä luokan pitäisi ruokailla omassa luokassa. Kuka ruokakärryt tuo luokkaan?

– Se on melkoinen operaatio tehtäväksi tässä talossa, jossa ollaan monessa eri kerroksessa ja eri siivissä, Rovaniemen harjoittelukoulun rehtori Heikki Ervast pohtii.

Myös ruuan tilaamiseen ei ole kaikkialla valmistauduttu. Osassa Suomea henkilökuntaa on lomautettu.

Riihimäen sivistysjohtaja Esa Santakallio kertoo, että koulujen ruokapalveluihin pohditaan nyt ratkaisua.

– Esimerkiksi ruokapalvelujen tilaukset on tehtävä 10 päivää ennen tarvetta, joten senkin kanssa tulee ongelmia.

Riihimäen, Hämeenlinnan, Hausjärven ja Lopen sivistysjohtajat pohtivat vaihtoehtoja vielä vappuaattona iltapäivällä.

– Helpointa olisi, jos tilanteeseen löydettäisiin jonkinlainen maakunnallinen ratkaisu, kertoo Santakallio.

4. Koulukyydit

Myös koulukyydit ovat kysymysmerkki. Esimerkiksi Vesilahdella yli 120 oppilasta kulkee koulukyydillä. Taksien kanssa pitää sopia uudelleen ajoista.

Myös Lopen koululaisista melko suuri osa oppilaista sellaisia, jotka tarvitsevat kuljetuksen kouluun, kertoo Lopen sivistysjohtaja Mika Silvennoinen.

Silvennoisen mukaan liikennöitsijöiden kanssa on neuvoteltu mahdollisesta lisäkapasiteetista koulukuljetuksiin.

– Bussit ovat normaalisti koulukuljetuksissa niin täynnä, että osa joutuu jopa seisomaan.

5. Välitunnit

Hallituksen mukaan myös välitunnit on järjestettävä oman luokan tai ryhmän kanssa. Rehtorit pohtivat nyt kuumeisesti, miten ulkoilu porrastetaan.

Vesilahdella hyödynnetään myös lähimetsä.

– Pitää porrastaa kuitenkin missä oppilaat ovat, ettei samalla laavulla ole sataa oppilasta, Vesilahden yhtenäiskoulun rehtori Nina Kaarlenkaski pohtii.

6. Poissaolot

Ylen soittokierroksen perusteella koulut odottavat, että osa oppilaista ei tule toukokuun kahdeksi viikoksi kouluun. Osassa perheitä on riskiryhmäläisiä.

Vesilahden yhtenäiskoulun rehtori Nina Kaarlenkaski arvioi, että jopa kolmasosa oppilaista saattaa jäädä kotiin.

Värikyniä Vesilahden yhtenäiskoululla, kuvituskuva.
Rehtorit arvioivat, että suuri osa lapsista jää tulematta kouluihin toukokuussa. Miikka Varila / Yle

Oppilaiden pitää anoa poissaoloa, jos eivät tule kouluun. Rehtoreilla tuntuu olevan erilaisia näkemyksiä, miten poissaoloihin suhtaudutaan.

– En varmasti tule jättämään yhtään lomaa myöntämättä, mitä anomuksia tulee, Kaarlenkaski sanoo.

Rovaniemen harjoittelukoulun rehtoriHeikki Ervast tulkitsee, että jos ei voi tulla kouluun terveydellisistä syistä, pitää anoa sairaslomaa lääkärintodistuksella. Muuten menetellään poissaolojen suhteen normaalilla tavalla.

– Linja on se, että mennään niin kuin valtioneuvosto ohjeistaa, että kouluun pitää tulla. Jos lapsi tai lapsen perheessä on riskiryhmäläisiä, täytyy käydä lääkärissä arvioimassa kouluun tulon riski. Me emme voi toimia tässä lääketieteellisinä asiantuntijoina.

Etäopetus olisi rehtorien mukaan toiminut

Moni rehtori on sitä mieltä, että etäopetus olisi toiminut hyvin. Toisaalta oppilashuollon näkökulma ymmärretään.

– Oppilaat tapaavat toisiaan ja me opettajat näemme oppilaat ja katsomme vähän, missä kunnossa kukin on ja miten menee, millä fiiliksillä kesään ja saadaan lukuvuosi päätökseen yhdessä, Siilinjärven Ahmon koulun rehtori Heikki Pulkkinen sanoo.

Tyhjä luokkahuone Vesilahden yhtenäiskoulussa.
Vesilahden koulu odottaa oppilaita toukokuussa kouluun. Miikka Varila / Yle

Kiteeläisen Arppen koulun rehtori Sari Martikainen sanoo, että hänelle tuli ensimmäisenä mieleen, että kyllä tästä selvitään.

– Ihan samalla tavalla kuin silloin, kun siirryimme etäopetukseen. Kun vaan saamme hyvät, tarkat ohjeet ja yhtenäisen linjan, me selviämme tästä.

Taipalsaaren Saimaanharjun yhtenäiskoulun apulaisrehtori Jirka Korhonen sanoo, että etäopetukseen siirtyessä koulun opettajat ja oppilaat tekivät valtavan digiharppauksen. Korhosen mukaan etäopetus on sujunut alkukankeuksien jälkeen mallikkaasti.

– Tässä vähän pakka sekoitettiin kahdelle viimeiselle viikolle uudestaan, Korhonen kommentoi lähiopetukseen paluuta.

Voit keskustella aiheesta 1.5. kello 20:een asti.

Lue lisää:

Näin hallitus päätti kouluista: Koulut alkavat porrastetusti 14.5. alkaen – katso vastaukset keskeisiin kysymyksiin

Li Andersson: Koulujen avaaminen käytännössä ainoa vaihtoehto – yläkoulun rehtori kritisoi päätöksen toteutusta voimakkaasti

Kouluihin palataan toukokuun 14. päivä alkaen – erityisjärjestelyillä pyritään pienentämään koronaviruksen riskiä

Lapsiasiavaltuutettu huolissaan lapsista, jotka eivät pääse kouluun pakoon huonoja kotioloja: "Neljästä viiteen kuukautta tällaisissa oloissa on jo erittäin vaurioittava"

Opettajien OAJ pitäisi koulut kiinni – opetusministeri Li Andersson: "Lukukauden kaksi viimeistä viikkoa eivät ole hyödyttömiä"

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus