Ale Lauraéus löysi kalaverkostaan ison ja haitallisen villasaksiravun – "Lapset olivat kauhuissaan"

Haitallinen vieraslaji eksyy meille silloin tällöin Aasiasta laivojen painovesilastien mukana.

vieraslajit
Ale Lauraéus esittelee villasaksirapua.
Ale Lauraéus esittelee villasaksirapua, jonka löysi kalaverkostaan Raaseporin Snappertunassa.Petteri Bülow / Yle

Ale Lauraéus teki erikoisen löydön kokiessaan kalaverkkojaan Raaseporin Snappertunassa viime viikolla.

Verkkoon oli takertunut isokokoinen rapu.

– Se otti kovaa kiinni ja oli aika ärhäkkä. Lapset olivat kauhuissaan, helsinkiläinen Lauraéus sanoo.

Lauraéus laittoi ravun elävänä sumppuun mereen odottamaan.

Vasta kun hän julkaisi ravusta kuvan Instagram-tilillään, ystävät tunnistivat, että kyseessä on haitallinen vieraslaji, joka pitää hävittää.

Villasaksirapu.
Lauraéuksen löytämä villasaksirapu on kookas yksilö. Ravulla on pyöreähkö selkäkilpi, jonka alta sen kymmenen jalkaa pistävät esiin. Kilven leveys on yleensä 5–8 cm. Jalkoineen eläin voi olla 15 cm leveä. Silmiinpistävin tuntomerkki on saksijaloissa kasvavat karvatupsut, joista laji on saanut nimensä.Petteri Bülow / Yle

Euroopassa aiheuttaa suuria tuhoja

Noin kämmenen kokoisia villasaksirapuja löytyy Suomesta aina silloin tällöin, muutamia vuodessa.

Laji on kotoisin Itä-Aasiasta, missä sen luontainen levinneisyysalue ulottuu Venäjän Vladivostokista Etelä-Kiinaan ja Japaniin, erityisesti suurten jokien suistoalueille.

Rapu on levinnyt laivojen painolastivesien mukana Eurooppaan, jossa se on aiheuttanut isojakin ongelmia.

Esimerkiksi Saksassa ravut vahingoittavat kalaverkkoja ja syövät verkkoihin jääneitä kaloja. Ne tunkeutuvat myös kalankasvatusaltaisiin syömään kasvatettavia kaloja ja niiden ruokaa.

Villasaksiravuille tyypillisten massavaellusten aikana ravut tukkivat teollisuuden ja kastelujärjestelmien vedenottoputkia ja kaivautuvat patovalleihin ja joenpenkkoihin ja aiheuttavat eroosiota. Ne saalistavat alkuperälajeja sekä kilpailevat elintilasta ja ravinnosta niiden kanssa.

Ale Lauraéus luovuttaa villasaksiravun ylikonservaattori Ari Puolakoskelle Helsingin Yliopiston eläintieteen yksiköstä.
Ale Lauraéus luovutti villasaksiravun ylikonservaattori Ari Puolakoskelle eläintieteellisen keskusmuseon kokoelmiin vappuaattona.Petteri Bulow \ Yle

Suomessa ei tarvitse huolestua

Suomen ensimmäisen villasaksiravun löysivät kalastajat verkostaan 1933 Viipurinlahdella.

Suomessa villasaksirapu on suhteellisen harmiton otus.

– Siitä ei tarvitse huolestua, sanoo Luonnonvarakeskus Luken tutkija Esa Erkamo.

Suomen vesistöissä villasaksirapu ei ole lähtenyt leviämään, koska lisääntyäkseen se vaatii suolaisempaa vettä kuin vesistöissämme on tarjolla.

– Ainakaan Itämeren pohjoisosissa ei ole riittävää suolapitoisuutta lisääntymiseen, Erkamo sanoo.

Löydettyjä villasaksirapuja ei kuitenkaan saa palauttaa vesistöön, vaan Erkamon mukaan ne pitää tappaa.

Ilmastonmuutos pikemminkin laimentaa Itämeren suolapitoisuutta lisääntyvien sateiden myötä, joten se ei vaikuta tämän lajin levittäytymiseen.

Kolme rapua.
Villasaksirapua haitallisempi vieraslaji täplärapu (oikealla) kaventaa alkuperäisen jokiravun (keskellä) elinmahdollisuuksia kilpailulla sekä etenkin levittämällä ja ylläpitämällä rapuruttoa. Kuvassa vasemmalla myös kapeasaksirapu.Jouni Tulonen / Luke

Jos törmää vieraslajeihin, niistä voi käydä täyttämässä havaintoilmoituksen vieraslajit.fi (siirryt toiseen palveluun)-nettisivulla. Havaintoilmoituksen tekemällä voi auttaa tutkijoita lajien levinneisyyden ja yleisyyden seurannassa. Sivustolta löytyy myös tarkempia lajikuvauksia.

Vieraslajilla tarkoitetaan lajia, joka on levinnyt luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Lajit, jotka luontaisesti leviävät EU:n alueelle esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena, ovat tulokaslajeja, eivätkä ne kuulu vieraslajisäädösten piiriin.

Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Lue myös:

Suurin uhka vieraslajeista poistumassa Itämereltä – lajit imuroidaan jatkossa puhdistuslaitteisiin

Liejutaskurapuja löytyy jo Aurajoesta – leviämistä sisämaan järviin odotetaan ja pelätään

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus