Eurooppa-kirje: Suomalaisia turisteja odotetaan jo kuumeisesti Viroon, rajojen sulku työmatkaliikenteeltä oli pettymys

Saat Euroopan unionin sisäpiirijutut kerran viikossa suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Euroopan unioni
Kuvassa Silja Massa, taustalla Tallinna.
Silja Massa, TallinnaSilja Massa, AOP

Kun suomalaismatkailijat koronapandemian jälkeen palaavat Tallinnaan, minkä näköinen kaupunki heitä odottaa? Mitä on jäljellä entisestä, mikä on muuttunut?

Vielä on varhaista sanoa. Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että tuttu lempiravintola tai -kauppa on voinut kadota katukuvasta.

Koin tällä viikolla pienen shokin huomattuani, että kantakahvilani paikalla oli pelkkä tyhjä liiketila.

Kaikkiaan 11 000 virolaista on menettänyt työpaikkansa koronan vuoksi, ja pahimpien kärsijöiden joukossa ovat juuri turismista riippuvaiset asiakaspalvelu- ja majoitusalat.

Suomalaisten paluuta odotetaankin täällä jo kuumeisesti. Matkailu muodostaa kymmenen prosenttia Viron bruttokansantuotteesta, ja jopa 35 prosenttia turisteista tulee Suomesta.

Luonnollisesti Virossa siis innostuttiin, kun Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto kertoi keskiviikkona Viron yleisradion ERR:n haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) Suomen hallituksen suunnittelevan Viron ja Suomen rajan avaamista.

Haaviston mukaan raja avataan asteittain. Ensimmäisenä vapautetaan työmatkaliikenne, matkailijoiden vuoro on vasta myöhemmin. Hallitus keskustelee aiheesta sunnuntaina.

Vaikka turisteja joudutaan vielä odottamaan, jo pelkän työmatkaliikenteen avautuminen olisi Virolle voitto.

Ulkoministeri Urmas Reinsalun alkuperäisen ehdotuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) Suomi ja Viro olisivat voineet muodostaa kriisissä yhteisen karanteenialueen, jonka sisällä työmatkaliikenne olisi sallittu.

Suomen päätös kieltää laivojen henkilöliikenne 11. huhtikuuta alkaen olikin Virolle pettymys. Se asetti tuhannet maiden välillä pendelöivät virolaiset vaikean päätöksen eteen: jäädäkö Viroon (siirryt toiseen palveluun) perheen luo vai Suomeen, jossa on työpaikka.

Viron entinen pääministeri Mart Laar (Isänmaa-puolue) pitää Suomen päätöstä merkkinä siitä, ettei Suomi halua ylläpitää erityssuhdettaan Viroon.

– Suomella oli mahdollisuus ottaa tärkeä askel ja tehdä Virosta ja Suomesta yhteinäinen talous- ja kriisialue, mutta Suomi jätti tämän tilaisuuden käyttämättä, Laar sanoi taannoin ERR:lle antamassaan 60-vuotisjuhlahaastattelussa. (siirryt toiseen palveluun)

Laarin mukaan Viron kannattaakin jatkossa tukeutua kriisitilanteissa mieluummin etelänaapureihinsa, Latviaan ja Liettuaan.

Työmatkailun vapauttamista pyysi myös Viron työnantajien keskusliitto keskiviikkona Suomen pääministerille Sanna Marinille lähettämässään kirjeessä (siirryt toiseen palveluun).

Hekin ottivat vertailukohdaksi etelänaapurit. Työmatkaliikenne Viron ja Latvian välillä on jatkunut kriisin läpi, eivätkä koronatartunnat ole sen johdosta lisääntyneet rajan kummallakaan puolella, työnantajat painottivat.

Kriisistä huolimatta Virossa uskotaan vahvasti matkustajaliikenteen elpymiseen.

Viime viikolla Tallinnan kaupunginhallitus hyväksyi suunnitelman uuden raitiolinjan rakentamisesta (siirryt toiseen palveluun) sataman ja lentokentän välille.

Tallink ja Tallinnan kaupunki suunnittelevat satama-alueelle uutta matkustajaterminaalikompleksia. (siirryt toiseen palveluun) Kilpailevan suunnitelman on esittänyt valtio-omisteinen Tallinnan satama, joka aikoo rakentaa viereen oman monitoimisen satamarakennuksensa.

Viro on pieni ja ketterä talousalue, jossa nopeat muutokset ovat mahdollisia. Siinä, kuinka nopeasti maan talous elpyy, matkailulla ja siten myös meillä suomalaisilla on iso rooli.

Tämä juttu on osa perjantaisin ilmestyvää Eurooppa-uutiskirjesarjaa. Voit tilata kirjeen suoraan sähköpostiisi tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

#SOMESSA: Koronakriisi ei ole jalkapalloa, Hollannin pääministeri Mark Rutte!

Kun Eurooppa-kirjeen toimitus etsii eurooppalaista keskustelua kuvaavia some-päivityksiä tälle palstalle, ehtymätön kaivo ovat poliittisten johtajien kompuroinnit julkisuudessa tai heidän tyylitön käytöksensä. Viime päivinä haukkuja on sadellut Hollannin pääministerille Mark Ruttelle.

Twitterissä levisi keskiviikkona video, jolla työmies huikkaa Ruttelle tämän kävellessä ohi: "Älä anna sitä rahaa Italialle ja Espanjalle!" Rutte vastaa "En, en, en", nauraa, näyttää peukkua ja mumisee "painetaan mieleen".

Monet EU-parlamentaarikot twiittasivat, että juuri Rutten kaltaisella käytöksellä revitään Eurooppaa hajalle. "Tämä ei ole jalkapallo-ottelu, ei ole vastustajaa voitettavaksi. Me olemme kaikki samaa joukkuetta", sosialistiryhmän puheenjohtaja Iratxe Garcia-Perez paheksui (siirryt toiseen palveluun).

#FAKTA: Koronavirus voi köyhdyttää köyhiä entisestään

Tilastografiikka vakavaa aineellista puutetta kärsivien osuus EU-kansalaisista.

Aina viime vuoteen asti erittäin köyhien määrä Euroopassa väheni. Kaikista EU-kansalaisista vajaat kuusi prosenttia eli noin 24 miljoonaa ihmistä kärsi vakavasta aineellisesta puutteesta. He eivät pysty esimerkiksi syömään lihaa tai kalaa säännölliseti, viettämään viikonkaan lomaa muualla kuin kotonaan tai heillä ei ole varaa televisioon, pesukoneeseen tai puhelimeen.

Täältä voit lukea (siirryt toiseen palveluun) tarkemmin, miten Eurostat määrittelee vakavan aineellisen puutteen ihmisen elämässä.

Koronakriisin talousvaikutusten sanotaan iskevän pahiten juuri kaikkein köyhimpiin, ja tämän vuoden jälkeen pylväikön korkeuskehitys saattaakin muuttua.

TAPAHTUI TÄLLÄ VIIKOLLA: Kouluja aukaistiin eri puolilla Eurooppaa

kouluavustajat
Kouluavustajia Portugalissa.Miguel A. Lopes / EPA

Suomen hallitus päätti keskiviikkona avata koulut lapsille torstaista 14. toukokuuta alkaen. Opettajien ammattijärjestö vastusti päätöstä, lastenlääkärit puolustivat. Myös muualla Euroopassa opinahjoja on avattu. Ruotsi ei sulkenut niitä koko viruksen leviämisaallon aikana, koska sulkemisesta arvioitiin koituvan enemmän haittaa kuin hyötyä.

Euroopan keskuspankki teki torstaina kiinnostavan päätöksen, kun se ilmoitti lisäävänsä pankkien rahoitusta kesäkuusta alkaen. Edullisimmillaan pankit voivat saada lainaa -1 prosentin korolla, jos ne lisäävät lainoitustaan yrityksille ja kotitalouksille. Käytännössä keskuspankki siis maksaa pankeille siitä, että nämä elvyttävät taloutta..

Brysselin koneessa Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Juhana Aunesluoma puhuu toimittaja Maija Elonheimon kanssa siitä, että EU-mailla on edessä vielä suuria kiistoja taloudellisesta tuesta eri maille. Sisämarkkinoiden kannalta on ollut ongelma, että sairaalatarvikkeiden vientiä rajoitettiin kriisin alussa.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan Unescon maailmanperintökohteisiin liittyviä intohimoja. Kohteiden valintaa on arvosteltu liiasta Eurooppa-keskeisyydestä.

Saa nähdä, miten käy eurooppalaisten lentelyn tulevaisuudessa. Ainakin lentoyhtiöt ovat nyt erittäin pahassa pinteessä, esimerkkinä Norwegian. Moneen muuhun yhtiöön nähden Finnairilla menee paremmin.

Koronan runtelema turismi tarvitsee valtavasti taloudellista tukea. EU-mailla ei ole tarkkaa tietoa turismin yhteenlasketuista menetyksistä, kirjoittaa EU-kirjeenvaihtaja Susanna Turunen.

Saksa kielsi vappuaattona Hizbollah-järjestön toiminnan maassa. Kotietsinnät aloitettiin samantien. Aikaisemmin muun muassa Yhdysvallat on luokitellut Hizbollahin terrorijärjestöksi. EU luokittelee Hizbollahin aseellisen siiven terrorijärjestöksi, mutta ei sen poliittista siipeä.

SEURAA ENSI VIIKOLLA: Kuinka isoksi EU:n uusi 7-vuotinen talousarvio kasvaa?

Euroryhmä kokoontuu puhelinneuvotteluun jälkeen ensi viikon perjantaina. Aiheen arvannette. Sama aihe on työ- ja sosiaaliministerien pöydällä tiistaina.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen antaa uuden esityksen EU:n seitsemän vuoden budjetista koronan vaatimilla korjauksilla ensi keskiviikkona. Todennäköisesti esitykseen liittyy alustava ehdotus uudesta jälleenrakennusrahastosta. Kun EU-budjetti nyt vastaa himpun yli prosenttia jäsenmaiden bruttokansantulosta, uusi budjettiehdotus saattaa olla kaksi kertaa suurempi.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata kirjeen suoraan sähköpostiisi tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)