"Ilon kyyneleet muistuttavat, miksi tätä työtä tehdään", kertoo sairaanhoitaja Aku Jouhki Britanniasta – aplodit saattelevat koronapotilaan pois teho-osastolta

koronavirus
Sairaanhoitaja, jolla koronan hoitoon liittyvä suojavarustus.
Aku Jouhki on työskennellyt sairaanhoitajana Britanniassa yli 20 vuoden ajan.Aku Jouhki

Vappuaatto oli jälleen taputuspäivä.

Torstaisin britit kokoontuvat kello 20 pihoille ja parvekkeille kannustamaan ja kiittämään (siirryt toiseen palveluun) (The Guardian) ihmisiä, jotka työskentelevät koronan parissa terveydenhuollossa.

Myös jyväskyläläistaustainen sairaanhoitaja Aku Jouhki meni kadun varteen kattilan ja puukauhan kanssa. Meteli oli ohi parissa minuutissa, mutta sen jälkeen tuli jälleen tippa silmään.

Jouhkin ääni värähtää vähän. Ihmisten osoittama myötätunto tuntuu hyvältä.

– Tämä on niin rankkaa. Päässä ei liiku mikään muu kuin korona.

Ikkuna, jossa koristeita ja kiitoksia brittiläiselle terveydenhuollolle.
Britit kiittävät terveydenhuollon työntekijöitä myös ikkunakoristein. Aku Jouhki

Jouhki työskentelee teho-osaston sairaanhoitajana Lontoon lähellä sijaitsevalla Essexin alueella. Sairaalassa on 600 vuodepaikkaa, joista normaalioloissa teho-osastopaikkoja on 13.

Tällä hetkellä osastolla 20 tehohoitoa tarvitsevaa koronapotilasta. Lisäpaikkoja on perustettu esimerkiksi leikkaussalin heräämöön.

Jouhki kuvailee näkyä painajaismaiseksi ja julmaksi.

– Tehohoidossa on paljon nuoria ihmisiä ja henkilökunta työskentelee suojavarusteissa.

Osa potilaista on ollut hengityskoneessa jopa neljän viikon ajan.

Viikkojen kuluessa korona on nostanut esiin erot henkilökunnan paineensietokyvyssä. Osalle työ on ollut välillä liikaa ja jotkut ovat saaneet jopa paniikkikohtauksia.

– Ymmärrän sen hyvin, sillä työskentely täydessä suojavarustuksessa ja huonokuntoisten potilaiden kohtaaminen on raskasta.

Koronapotilaiden hoidosta opitaan koko ajan uutta

Käytäntö on opettanut koronasta muutamassa viikossa paljon. Vielä noin kuukausi sitten julkaistussa jutussa Jouhki kuvaili koronaa tuntemattomaksi viholliseksi.

Uutta tieto kertyy kaiken aikaa ja se vaikuttaa suoraan osaston arkeen.

– Toimintatavat muuttuvat koko ajan, välillä jopa päivittäin.

Nyt tiedetään esimerkiksi, että mahallaan makaaminen parantaa monien potilaiden vointia.

– Se on osalle tukalaa, mutta siitä huolimatta pyydämme potilaita makaamaan mahallaan 2–4 tuntia kerrallaan. Koronapotilaan keuhkot toimivat vatsamakuulla paremmin.

Jouhki kiittelee paineen alla työskentelevän osaston yhteishenkeä. Henkilökuntaan on saatu vahvistusta leikkaussaleista ja vuodeosastoilta. Lisäkädet auttavat esimerkiksi potilaiden liikuttelussa sekä tavaroiden ja lääkkeiden jakelussa.

Varusteista ei osastolla ei ole ollut varsinaista pulaa. Suojakaapuja tosin puhdistetaan ja käytetään säästösyistä useampaan kertaa. Lisäksi osastolle on lahjoitettu itse tehtyjä visiirejä.

Iso-Britanniassa vahvistettuja koronatapauksia (siirryt toiseen palveluun) (BBC) on tällä hetkellä noin 165 000 ja kuolleita vähän yli 26 000.

Suojavarusteissa työskentely on tukalaa

Haastatteluhetkellä Jouhkilla on takanaan 12,5 tunnin pituinen yövuoro.

– Yritämme saada ihmiset turvallisesti yön läpi seuraavaan päivään. Öiset muutokset potilaan tilassa tapahtuvat yleensä huonompaan suuntaan ja osastolla vähemmän henkilökuntaa osallistumaan tilanteisiin.

Sairaanhoitaja, jolla koronan hoitoon liittyvä suojavarustus.
Lahjoituksena saaduissa, itsetehdyissä visiireissä on mukana käsinkirjoitettuja terveisiä.Aku Jouhki

Ennen vuoron alkua hoitajat pukeutuvat suojavarustukseen, johon kuuluu muiden välttämättömien asusteiden lisäksi visiiri sekä FFP3-tasoinen hengityssuojain. Työskentely on tukalaa tällaisessa varustuksessa.

– Parin tunnin päästä alkaa miettimään, että vuotaako maski. Lisäksi nenä kutiaa ja vuotaa erittäin tiiviin maskin sisällä.

Yövuoron aikana hoitajilla on kaksi puolen tunnin mittaista taukoa, jolloin varusteet riisutaan pois. Riisumiseen ja vaatteiden vaihtoon kuluu aikaa kymmenkunta minuuttia.

– Yleensä tauolla on hirveä jano ja aikamoinen nälkä. Tekisi mieli juoda paljon, mutta siinä ei ole järkeä sillä vessassa käynti täydessä varustuksessa on vaikeaa.

Teho-osastolle lahjoitetaan suklaata ja viiniä

Taukohuoneessa hoitajat tankkaavat usein välipalajuomia. Niistä ei ole pulaa, sillä osasto on saanut niitä tuhatmäärin lahjoituksena.

Pääsiaisen alla osastolle tuli suklaata.

– Suklaamunat olivat pienen ihmisen pään kokoisia. Teho-osastolla yksi huone oli täynnä niitä. Moni söi suklaata varmaan enemmän kuin koskaan aiemmin elämässään.

Laatikoita, joissa on viinipulloja.
Jokainen teho-osaston työntekijä on saanut lahjaksi pullollisen viiniä. Aku Jouhki

Sitten olikin aika saada lahjaksi viiniä.

– Yritys oli tiedustellut henkilökuntamme määrää. Pomo kertoi, että normaalisti meitä on 70, mutta olemme ottaneet lisäväkeä joten nyt meitä on 150.

Muuta tunti myöhemmin osastolle toimitettiin 150 viinipulloa.

Myös käsivoidetta on lahjoitettu runsaasti.

Lahjoitukset auttavat osaltaan jaksamaan raskaassa työssä. Iso merkitys on myös hyvällä yhteishengellä ja huumorilla.

Parasta on kuitenkin potilaan tervehtyminen. Teho-osastolta on saatu vuodeosaston kautta kotiutettua esimerkiksi kolmikymppisiä nuoria aikuisia, jotka todennäköisesti palautuvat sairaudesta täysin.

Näissä tilanteissa henkilökuntakin vuodattaa ilon kyyneleitä. Osastolla on tapana taputtaa, kun koronan vuoksi tehohoidossa ollut henkilö pääsee pois.

– On upeaa nähdä potilaiden selviytyvän vakavasta sairaudestaan. Sen vuoksi tätä työtä tehdään.

Lue myös:

"Emme tienneet, kuinka vaarallinen ja tarttuva se voi olla" – Kiinalaislääkäri kertoo, millaista koronaepidemian syntypaikassa Wuhanissa oli pahimpaan aikaan

Muutettu 2.5. klo 17.28 tekstistä kohta "Lontoon lähellä sijaitsevassa Essexin kaupungissa" muotoon "Lontoon lähellä sijaitsevalla Essexin alueella".

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus