Suomalaisasiantuntija: Ilmastonmuutos voitaisiin pysäyttää murto-osalla siitä rahasummasta, mitä koronan nujertaminen vaatii

Ilmanlaatu on maailmassa koronapandemian myötä parantunut, mutta ilmaston kannalta tällä ei ainakaan vielä ole merkitystä, arvioi Petteri Taalas.

koronavirus
Maailman ilmatieteen järjestön johtaja Petteri Taalas.
Petteri Taalaksen johtama järjestö Genevessä tutkii mm. ilmastonmuutosta.AOP

Koronavirusrajoitusten vuoksi liikennemäärät ovat romahtaneet eri puolilla maapalloa.

Sanomalehti Guardian julkaisi verkkosivuillaan (siirryt toiseen palveluun) artikkelin, jossa esitellään navigaattoriyhtiö TomTomin dataan perustuvaa tietoa liikennemääristä eri kaupungeissa.

TomTomin data puolestaan perustuu yhtiön laitetta tai ohjelmistoa käyttävien ajosuoritteisiin. TomTom julkaisee indeksiä, joka esittää kuinka paljon aikaa eri matkoihin kuluu verrattuna ideaaliolosuhteisiin eli tilanteeseen, jolloin kadut ovat tyhjät.

Data on siis suuntaa antavaa, mutta siitä voi päätellä, miten autoilu on koronan myötä vähentynyt.

Indeksi osoittaa, että esimerkiksi Wuhanin maakunnassa Kiinassa liikennemäärät putosivat dramaattisesti alkuvuodesta, jolloin jyrkät koronarajoitukset astuivat voimaan

.

Tilastografiikka liikennemäärän muutoksesta Wuhanissa.

Samansuuntainen kehitys on nähtävissä Italiassa maaliskuun alun jälkeen Milanon alueella, missä korona iski erityisen voimakkaasti.

Tilastografiikka liikennemäärän muutoksesta Milanossa.

Myös Helsingissä liikenne näyttää enemmän kuin puolittuneen maaliskuun puolivälin jälkeen.

Tilastografiikka liikennemäärän muutoksesta Helsingissä.
Harri Vähäkangas / Yle

– Ilmanlaatukysymyksessä puhutaan lyhyestä aikavälistä. Ilma paranee hetkessä, kun päästö – esimerkiksi liikenteessä – lopetetaan. Haitalliset hiukkaset poistuvat parissa viikossa vähän riippuen niiden koosta, selittää Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas Ylelle.

Ilmanlaadun kannalta pandemia on hyvä uutinen, mutta ilo voi jäädä lyhytaikaiseksi. Ilmastonmuutosta se ei pysäytä, WMO arvioi.

Hiilidioksidi eli CO2-päästöt ovat pulmallisempi juttu.

– Hiilidioksidikaasun vaikutus on satoja vuosia. Ilmansaasteet kestävät muutamasta päivästä pariin viikkoon. Vaikka päästöt lopetettaisiin saman tien, ilmasto lämpenisi vielä 2060 vuoteen saakka.

Liikenteen vähentyminen koronarajoitusten myötä on kuitenkin laskenut hiilidioksidipäästöjä ja esimerkiksi typen oksideja.

Liikenne tuottaa noin kolmanneksen päästöistä, energiatuotanto kolmanneksen ja teollisuus kolmanneksen.

– Me olemme sekä ilmansaasteiden määrässä että hiilidioksidipäästöissä nähneet vähenemää. Mutta ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei ole reagoinut. On edelleen jatkettu kasvu-uralla. Mikään talouskriisi ei ole tuottanut hiilidioksidipitoisuuden kasvussa muutoksia tähän mennessä, Taalas sanoo.

Liikenteen päästöt putoavat kuudella prosentilla

Maailman ilmatieteen järjestö arvioi, että tänä vuonna liikenteen päästöt vähenevät noin kuusi prosenttia.

Taalaksen mukaan kaikkiaan päästövähennysten tulisi olla vähintään kolme prosenttia vuosittain, että päästäisiin Pariisin ilmastosopimuksen alarajan mukaiseen tavoitteeseen eli hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.

– Kivihiilestä, öljystä ja kaasusta pitäisi pystymään luopumaan. Sademetsien tuhoaminen maailmassa pitäisi pysäyttää. Hiilinieluja pitäisi kasvattaa, ja siihen liittyy epärealistisiakin tavoitteita.

liikennettä
Koronarajoitusten vuoksi vähentyneellä liikenteellä on positiivisia vaikutuksia ilmanlaatuun nopeastikin. Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen tarvittaisiin kuitenkin pysyvämpiä muutoksia myös energiantuotannossa ja teollisuudessa. yon marsh Phototrix / AOP

Lue tästä uusimmat tiedot koronatilanteesta

"Olen optimisti"

Pandemian myötä ilmanlaatu on parantunut, mutta ilmaston kannalta tällä ei ainakaan vielä ole merkitystä. Muutoksen pitäisi jäädä pysyväksi.

Itse asiassa päästötasot saattavat nousta jopa pandemiaa edeltävää tasoa korkeammiksi, kun koronavirusrajoitukset poistuvat. Jos kuluttamisen ja tuotannon vaje purkautuvat pandemian jälkeen, edessä voi olla myös päästöpiikki.

– Olen optimisti. Nyt on nähty koko maailman mittakaavan harjoitus, miten voidaan dramaattisesti reagoida johonkin uhkaan. Jos osa tästä pystytään siirtämään ilmastontorjuntaan, niin tässä on varsin hyvä mahdollisuus tehdä muutos.

Keskustelua aiheesta käydään juuri nyt paljon niin EU:ssa kuin YK:ssakin.

Taalaksen mukaan samalla innollakuin on käyty koronan nujertamiseen, voitaisiin käydä myös ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen.

Ilmastokysymys voisi Taalaksen mukaan ratketa murto-osalla siitä, mitä nyt panostetaan koronapandemiaan. Valtiot ovat julkistaneet miljardien, jopa satojen miljardien koronapaketteja.

– Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ei ole saman mittaluokan kauhutarina, mikä meillä nyt koronassa on meneillään. Puhutaan muutaman prosentin BKT:sta jaettuna kymmenille vuosille. Ja vaikutukset ihmisten elämään ovat pienemmät.

Järjestön mukaan kulunut viisivuotisjakso on mittaushistorian lämpimin. Ilmasto on lämmennyt 1,1 astetta verrattuna aikaan ennen teollistumista.

Viimeisen 20 vuoden aikana on havaittu 19 lämmintä vuotta sitten 1850, joten ilmastonmuutos on tosiasia, Taalas päättää.

Lue lisää:

Päästöt laskevat nyt rytinällä, mutta onko koronavirus hyvä uutinen ilmastonmuutoksen kannalta? Päinvastoin, sanoo tutkija: “Tämä on pelottava oppitunti”

Koronapandemian yllättämä Jäämeren suurtutkimus jatkuu uusin konstein – yllätyksiin varauduttiin, mutta ei sentään tähän

Viime vuosi oli Euroopan mittaushistorian lämpimin – Ja ennätykset saattavat paukkua taas tänä vuonna

Koronan ilmastovaikutuksista hurja arvio: Vähentää päästöjä enemmän kuin toinen maailmansota, mutta sekään ei riitä pysäyttämään ilmastonmuutosta

Lähteet: Reuters

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus