Etelä-Euroopassa hedelmät uhkaavat jo mädäntyä pelloille, koska korona vei työvoiman – "Epidemia on jo ollut joillekin viimeinen pisara"

Italia ja Espanja ovat EU:n suurimmat vihannes- ja hedelmätuottajat. Molemmissa maissa viljelijöillä on hankaluuksia saada sato kerättyä.

maatalous
Jakkaroilla seisovat siirtotyöläiset pudottavat persikanraakileita puista.
Guinealaiset siirtotyöntekijät olivat Espanjassa jo ennen koronaepidemian alkua. He siirtyvät tilalta toiselle satokauden mukaan. Tomás Montes

LLEIDA / ROOMA / LONTOO Barcelonasta reilun sadan kilometrin päässä sijaitsevassa Lleidassa paistaa aurinko, mutta maa pelloilla on märkä huhtikuun ennätyssateiden jälkeen.

Maanviljelijä Marcel Estela seuraa siirtotyöntekijöitä, jotka pudottavat raakoja persikoita ja nektariineja puista hänen sukutilansa viljelmillä. Hedelmät pudotetaan, jotta seuraavat kasvaisivat mahdollisimman suuriksi.

Kesäkuuhun mennessä alkaa sadonkorjuu. Sitä varten Estela palkkaa tavallisesti reilusti lisää työvoimaa.

– Kaikki työntekijäni ovat siirtolaisia, pääasiassa afrikkalaisia. Heitä on tällä hetkellä 16, mutta tarvitsisin 30 työntekijää lisää kesäkuuhun mennessä, kun vilkkain sesonki alkaa, Estela kertoo.

Lleida kuuluu Katalonian tärkeimpiin viljelyalueisiin. Täältä persikat, päärynät, omenat ja muut hedelmät matkaavat eteenpäin muihin EU-maihin – myös Suomeen.

Maanviljelijä Marcel Estela
Viljelijä Marcel Estela viljelee muun muassa persikoita ja nektariineja. "Tuotanto on ollut tappiollista jo pitkään. Tuotantokustannukset ovat noin 35 senttiä kilolta, mutta meille maksetaan 25 senttiä", hän sanoo.Tomás Montes

Koronaviruksen takia viljelijä on kuitenkin vaarassa jäädä ilman apukäsiä. Virus on saanut maat sulkemaan rajojaan ja määräämään tiukkoja ulkonaliikkumisrajoituksia, joten työvoima ei liiku.

Espanjassa arvioidaan, että maatiloilta puuttuu kaikkiaan 100 000–150 000 työntekijää. Samasta ongelmasta kärsivässä Italiassa vaje on vieläkin suurempi: maan suurimman maataloustuottajien liiton Coldirettin mukaan (siirryt toiseen palveluun) viljelmille tarvitaan 200 000–250 000 käsiparia lisää.

Yhteenlaskettuna Espanjan ja Italian viljelmiltä puuttuu siis jopa 400 000 työntekijää.

Iso osa sadosta uhkaa mädäntyä

Italia ja Espanja ovat Euroopan unionin suurimmat hedelmien ja vihannesten tuottajamaat, ja valtaosa niiden sadosta myydään muihin unionin maihin. Molempien maataloustuotanto on riippuvainen siirtotyöntekijöistä, jotka ovat pääosin itäeurooppalaista tai afrikkalaista alkuperää.

Maataloustyöntekijä pudottamassa persikoita puusta, lähikuva.
Guinealainen Marmaduke Ganti myöntää, että virus pelottaa. Hän on kuitenkin tyytyväinen päästessään töihin. "Moni odottaa kotimaassa rajojen avautumista."Tomás Montes

Esimerkiksi Italiassa ulkomaalaisen sesonkityövoiman osuus on yli kolmannes koko maatalouden työvoimasta.

Italiassa Coldiretti-liitto varoitti huhtikuun alussa, että jos apua ei saada tiloilla äkkiä, 40 prosenttia maan hedelmä- ja vihannessadosta mädäntyy.

Myös Suomessa kausityöläisten saaminen maatiloille tuottaa ongelmia. Suomen mansikkatiloille piti tulla kesäksi 1 500 ukrainalaista työntekijää, mutta vain 200 heistä pääsi perille, koska Ukraina päätti ensimmäisen työntekijöitä kuljettaneen lennon jälkeen sulkea rajansa.

Ratkaisuja etsitään kuumeisesti

Sekä Espanjan että Italian päättäjät etsivät ratkaisuja viljelmien työvoimapulaan.

Italiassa ulkomaalaisten maatilatyöntekijöiden oleskelulupia on pidennetty ainakin kesäkuun puoliväliin asti. Lisäksi maatalousliitto Coldiretti on avannut verkkopalvelun, jossa muilta aloilta työttömiksi jääneet voivat hakea maataloustöitä. Reilun kymmenen päivän aikana hakemuksia on tullut tuhansia.

Myös Espanjan hallitus esittää ratkaisuksi ennen kaikkea työttömien palkkaamista. Lisäksi pelloilla työskentelevien siirtolaisten työlupia voidaan pidentää ja töihin saa palkata 18–20-vuotiaita nuoria, joilla on oleskelulupa, mutta ei työlupaa.

Persikoita puussa.
Ensimmäiset persikan raakileet pudotetaan, jotta loput hedelmät kasvavat suuremmiksi. Lleidassa satokausi alkaa kesäkuussa. Tomás Montes

Espanjalaisviljelijä Marcel Estela suhtautuu varauksella hallituksen toimiin.

– Jo aiempien vuosien perusteella tiedämme, ettei espanjalaisia kiinnosta työ viljelmillä. Se on monille liian rankkaa, kesäisin liian kuuma ja talvisin liian kylmä. Nyt yritämme rekrytoida opiskelijoita, mutta toistaiseksi tunkua töihin ei ole ollut, hän sanoo.

Lleidan viljelijäyhdistyksen puheenjohtaja Pere Roque vaatii toimia myös EU:lta.

– Euroopan komission pitää ymmärtää, että tämä on viimeinen vuosi, kun suostumme tekemään tappiota. Vaadimme tuottajahintojen nostoa välittömästi, Roque sanoo.

 Pere Roque ja Manel Ezquerra kävelevät persikkatarhassa.
Lleidan viljelijöiden puheenjohtaja Pere Roque keskustelee Alcarrásin kunnan pormestarin Manel Ezquerran kanssa viljelijöiden tilanteesta. He varoittavat, että moni lopettaa, jos tuottajahintoja ei nosteta. Koronaepidemia nostaa tuotantokustannuksia entisestään. Tomás Montes

Komissio haluaisi työvoiman liikkeelle

Tarpeellisen kausityövoiman saatavuus maatiloille ja viljelyksille ei ole komission käsissä, sillä rajavalvonta kuuluu jäsenvaltioiden vastuulle. Sisäministerien kokouksessa kuluneen viikon tiistaina ei näyttänyt siltä, että EU:n sisä- tai ulkorajoja ihan lähiaikoina avattaisiin.

– Viljelijöiden huoli on isosti kuultu, sanoi sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kokouksen jälkeen.

Työvoiman liikkumisen sallimisesta ja rajojen avaamisesta ei kuitenkaan ole yhtenäistä näkemystä, Ohisalo lisää.

Komissio suositti (siirryt toiseen palveluun) jo runsas kuukausi sitten, että EU-maat päästäisivät ruokakuljetukset ja tärkeän työvoiman ylittämään sisärajat esteettä. Esteetön kulku saisi tarkoittaa korkeintaan 15 minuutin viivästystä.

Jäsenmaat ovat tehneet rajapäätökset itsenäisesti, eikä kausityöntekijöitä ole laskettu tärkeäksi työvoimaksi. Siitä on seurannut Etelä-Euroopan valtava työvoimapula.

Maanviljelijöille on yritetty irrottaa aikaa viljelystöihin antamalla lisäaikaa tukihakemusten ja tilaselvitysten tekemiseen. EU myös maksaa maatilojen tukia etuajassa.

Hedelmälaatikoita isossa hallissa, taustalla trukkikuski.
Hedelmät kuljetetaan Lleidasta Saksan keskusvarastoon, josta ne matkaavat ympäri Eurooppaa.Tomás Montes

Työvoiman puutteen ohella tilallisten toinen iso ongelma ovat myymättä jäävät tuotteet, sillä ravintoloiden ja koulujen ollessa kiinni maataloustuotteiden kysyntä on laskenut tuntuvasti.

Tässä ongelmassa komissio on kyennyt auttamaan lähinnä maidon- ja lihantuottajia, joiden tilanne ei ole yhtä akuutti kuin vihannesten ja hedelmien viljelijöillä. Maito- ja liha-aloilla EU tukee tavaran varastoimista, jotta tuotanto ei romahda ja hinnoittelu nouse taivaisiin.

Hedelmien ja vihannesten tuottajat joutuvat sen sijaan miettimään itsenäisesti, miten saada tavara myyntiin, jos varastointi ei ole mahdollista.

Maatalouskomissaari Janusz Wojciechowski on peräänkuuluttanut (siirryt toiseen palveluun) elintarvikehuollon ja elintarviketurvan turvaamista, mutta EU-parlamentin mielestä rahoitus on jäänyt kauas tarvittavasta.

Italiassa ja Espanjassa pelätään kansallisten ja Euroopan laajuisten toimien olevan riittämättömiä ja myöhässä. Italiassa esimerkiksi parsa ja mansikat odottavat kypsinä pelloilla nyt. Loppukesästä korjattavien tomaattien taimet puolestaan pitäisi olla pian jo istutettu.

Paperittomat eivät pääse töihin

Kaikilla italialaisviljelmillä tilanne ei ole yhtä paha. Italian eteläkärjessä sijaitsevalla Calabrian alueella, Corigliano Calabron maakunnassa asuva maatilayrittäjä Francesco Rizzo ehti korjata klementiinisatonsa juuri ennen koronakriisiä. Sato ehti myös lähteä viljelijäosuuskunnan kautta myyntiin ympäri Eurooppaa.

Francesco Rizzo
Francesco Rizzo istuttaa tryffelintainta. Hän viljelee tilallaan klementiinien lisäksi tryffeliä sekä goji-marjoja. Francesco Rizzon kotialbumi

– Tuotto on sadon osalta tehty. Nyt töissä on vain pieni, italialaisista ja yhdestä intialaisesta koostuva ydintyötiimi, joka työskentelee ympäri vuoden, Rizzo kertoo.

Tilan työvoiman saanti on turvattu koronasta huolimatta myös tulevaisuudessa.

Rizzon perheyritys palkkaa italialaisten ja intialaisten lisäksi bulgarialaisia ja romanialaisia työntekijöitä, jotka liikkuvat tilojen välillä tarpeen mukaan. Suuri osa oleskelee Italiassa pysyvästi. Rizzon mukaan yritys maksaa työntekijöille tuntipalkkaa ja työsopimukset ovat kunnossa.

Italian ja Espanjan maatiloilla säännönmukaiset sopimukset ja työehdot eivät ole itsestäänselvyys.

Maissa on suhteellisen yleistä, että erityisesti paperittomat siirtolaiset työskentelevät maatiloilla polkupalkalla ja hirvittävissä olosuhteissa (siirryt toiseen palveluun).

Maataloustyöntekijä pudottamassa persikoita puusta, lähikuva.
Marmaduke Ganti on työskennelyt Marcel Estelan tilalla Lleidassa monina vuosina peräkkäin. Hän kertoo tienaavansa työehtosopimuksen mukaan eli noin seitsemän euroa tunnissa. Tomás Montes

Italian maataloustyöntekijöiden ammattiyhdistys Federazione Lavoratori AgroIndustria on tuonut julkisuudessa esiin (siirryt toiseen palveluun), että joillain tiloilla työvoimapula johtuu tästä rikollisesta järjestelmästä. Monet paperittomat siirtolaiset eivät nyt uskalla mennä töihin tiloille, koska pelkäävät jäävänsä koronaviruksen vuoksi liikkuvuutta valvovien poliisien haaviin.

Italian maataloustyöntekijöiden ammattiyhdistyksen (siirryt toiseen palveluun) arvion mukaan 160 000–180 000 paperitonta työskentelee ilman sopimusta viljelmillä. Arvio on maltillinen – maatalousministeri Teresa Bellanovan arvion mukaan (siirryt toiseen palveluun) jopa yli puolta miljoonaa paperitonta hyväksikäytetään tiloilla.

Aihe on arka, eikä moni rehellinenkään viljelijä puhu siitä mielellään. Maatalousyrittäjä Francesco Rizzo korostaa, että valtaosa viljelijöistä on rehellisiä, mutta myöntää, että hänenkin tilansa ympäristössä tapahtuu siirtolaisten hyväksikäyttöä.

Näillä tiloilla työvoimaa ei nyt ole.

– Jos tila palkkaa viidesosan laillisesti ja neljä viidestä laittomasti, neljä viidestä työntekijästä puuttuu tällä hetkellä, sanoo Rizzo.

Rizzolta ei heru sympatiaa niille paperittomia laittomasti työllistäville tiloille, joiden sadot ovat nyt vaarassa jäädä keräämättä.

– On ainoastaan oikein, että tällaisten viljelijöiden bisnekset menevät nurin.

Etelä-Euroopassa päättäjätkin ovat tunnustaneet ongelman. Italian maatalousministeri Bellanova puoltaa (siirryt toiseen palveluun) työluvan myöntämistä paperittomille, mikä helpottaisi työvoimapulaa viljelmillä. Myös Espanjassa aiheesta on keskusteltu.

Halli, jonka pihalla paljon tyhjiä hedelmälaatikoita
Lleidan keskusvarastolla valmistaudutaan sesongin alkamiseen. Vilkkain sesonki alkaa kesäkuun puolessa välissä. Tomás Montes

Toistaiseksi toimitukset Suomeen toimivat

Suomalaisissa ruokapöydissä Etelä-Euroopan viljelijöiden ahdinko ei ole vielä näkynyt. Ulkomailta tulevien vihannesten ja hedelmien saatavuus on toistaiseksi ollut hyvä, kerrotaan Ylelle K-ryhmän viestinnästä. Myös S-ryhmä kertoo, että toimitukset ovat toimineet “suhteellisen hyvin”.

Maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston osastopäällikkö Minna-Mari Kaila sanoi Ylen A-studion haastattelussa maanantaina, että Suomessa riittää kyllä lihaa ja perunaa, mutta varoitti, ettei vihanneksia ja marjoja välttämättä ole niin paljon.

Ministeriön arvion mukaan (siirryt toiseen palveluun) Suomen oma puutarhatalouden sato uhkaa jäädä työntekijävajeen takia 20–30 prosenttia tavallista pienemmäksi.

– Se voi näkyä hinnoissa. Tässä tilanteessa emme voi myöskään laskea sen varaan, että tuonti toimisi normaalisti [...]. Ongelmia on kaikkialla Euroopassa, ja pandemia on globaali ongelma, Kaila sanoi.

Kuluttajahintojen noususta puhutaan myös Etelä-Euroopassa. Italiassa maataloustuottajien liitto Coldiretti on varoittanut (siirryt toiseen palveluun) kovaa vauhtia nousevista hinnoista.

Pere Roque hedelmälaatikoiden välissä.
Lleidan viljelijöiden puheenjohtaja Pere Roque vaatii Espanjan hallitukselta ja Euroopan komissiolta järeämpiä toimia viljelijöiden auttamiseksi.Tomás Montes

Espanjassa Lleidan viljelyalueella ahdinko on jo ajanut viljelijöitä pois alalta. Viljelijäyhdistyksen puheenjohtajan Pere Roquen mukaan tuotanto on ollut tappiollista pitkään ennen koronaakin – jo kokonaista viisi vuotta.

– Koronaepidemia on jo ollut joillekin viimeinen pisara. Osa on jo lopettanut tai siirtynyt viljelemään lajeja, joista saa markkinoilla paremman hinnan, kuten mantelia, Roque sanoo.

Voit keskustella jutusta 3.5. kello 23 saakka kirjautumalla Yle Tunnuksella.

Lue myös:

Nopeat ukrainalaispoimijat jäivät kotiin – marjatilayrittäjä kertoo, että joutuu palkkaamaan tuplasti suomalaisia

Maatila pulassa marjanpoimijoiden kanssa – ulkomaalaiset eivät saa tulla, suomalaisille työ ei kelpaa: "Ryhmä kääntyi takaisin, kun alkoi tihkuttaa vettä"

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus