Rakennusala pelkää asuntojen hintojen nousevan – "Valtion on ymmärrettävä, että rahoituksen on toimittava tässä tilanteessa"

Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan rakennusalan elvytyskeinoja käydään läpi todennäköisesti syksyn budjettiriihessä.

rakentaminen
Kerrostalo
Rakennusala kokee jääneensä ilman koronatukia.Henrietta Hassinen / Yle

Rakennusalan toimijat kokevat jääneensä ilman valtion tukea koronakriisissä. Rakennustyömaat ovat pysyneet toistaiseksi suurimmaksi osaksi käynnissä epidemian aikana. Rakentamisen kynnyksellä olevia urakoita on kuitenkin siirretty sen verran, että alalle ennustetaan vaikeuksia viimeistään kesän jälkeen.

Suurin huoli on asuntorakentamisesta, kertoo Jouni Vihmo, joka toimii rakennusalan keskusjärjestö Rakennusteollisuuden pääekonomistina. Hänen mukaansa koronakriisi vähentää etenkin vapaarahoitteista asuntorakentamista.

– Suomessa tarvitaan noin 30 000 uutta asuntoa vuodessa. Ennen kriisiä ennuste oli yli sen, mutta nyt uusia asuntoja on tulossa tänä vuonna vain reilut 20 000, Vihmo sanoo.

Asuntojen määrän painuminen asuntotuotantotarpeen alle tarkoittaa Vihmon mukaan asuntojen hintojen nousua. Asuntotarvetta luo väestönkehitys ja ihmisten muutto kaupunkikeskustoihin.

– Koko ajan hoetaan sitä, että tarvitaan kohtuuhintaisia asuntoja. Niitä saa rakentamalla. Kaupungistuminen jatkuu ja se luo talouskasvua. Jos asuntotuotanto vähenee kriisissä, se hidastaa meidän pääsyä kriisistä pois.

Rakennusteollisuus on teettänyt kyselyitä jäsenilleen koronakriisin aikana lähes viikottain. Niiden perusteella noin neljäsosa tilaajista on päättänyt lykätä hankkeitaan.

Esimerkiksi taloyhtiöt ovat siirtäneet eteenpäin saneerauksia, mutta jäihin on laitettu myös julkisen puolen hankkeita ja asuinrakentamista.

Suurista rakentajista YIT jäädytti maaliskuussa asuntoaloitukset kuukauden ajaksi. Asiasta kertoi Rakennuslehti (siirryt toiseen palveluun).

"Alaa on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti"

Rakennusteollisuuden mukaan rakennushankkeiden keskeytymisen taustalla ei ole pelkästään rakennuttajien tai sijoittajien epävarmuus tulevasta. Järjestö on saanut viestiä kentältä, että rahoituksen saatavuuteen liittyvät ongelmat ovat kasvaneet asuntorakentamisessa koronakriisin aikana.

– Pankit näkevät riskejä. Toivon, ettei syksyn ja loppuvuoden tuotanto kaadu rahoitukseen, Vihmo sanoo.

Rakennusteollisuus haluaa valtion puuttuvan asiaan ja turvaavan rahoituksen. Vihmon mukaan rakennusalaa on kohdeltu kriisin aikana epäoikeudenmukaisesti.

– Valtion on ymmärrettävä, että rahoituksen on toimittava tässä tilanteessa. Olemme kirjelmöineet vastuuministerille viimeksi maanantaina, koska olemme tuen ulkopuolella.

Rakennusteollisuus haluaa laajentaa rakennusalan mahdollisuuksia valtiontakauksiin. Vihmo pitää tärkeimpänä, että perustajaurakointi eli niin sanotut grynderit pääsisivät valtion rahoitusyhtiö Finnveran takausten piiriin.

Vaasan Liisanlehdossa puretaan jo rakennuksia Prisman ja Citymarketin tieltä.
Uuden Prisman rakentaminen Vaasan Liisanlehtoon tullaan aloittamaan suunnitellusti poikkeustilanteesta huolimatta.Anna Wikman / Yle

Esitys: Kunnille 100 miljoonaa

Finnveran takausten lisäksi keskusjärjestöllä on muitakin toiveita hallituksen suuntaan rakennusalan elvyttämiseksi.

Infratoimialan toimialajohtaja Paavo Syrjö odottaa valtiolta suuria panostuksia rakentamiseen kevään lisätalousarviossa.

– Olemme esittäneet, että kunnille maksettaisiin käynnistysavustusta. Pelko on, että kunnat lähtevät luistamaan omista investointisuunnitelmistaan koronan takia. Joistakin kunnista on tullut tällaista viestiä, mutta meistä se on väärä tapa toimia, Syrjö sanoo.

Esityksen mukaan valtio kannustaisi kuntia käynnistämään rakennushankkeitaan 100 miljoonalla eurolla. Kunta saisi valtiolta kymmenen prosenttia hankkeen kustannuksista.

– Sillä saataisiin miljardin hankkeet liikkeelle. Vaihtoehto on se, että kunnat vetävät hankkeet jäihin ja siirtävät ne hamaan tulevaisuuteen. Sen seurauksena yritykset voivat huonosti, tulee konkursseja ja työntekijöitä jää työttömiksi.

Kunnat ovat suurin yksittäinen rakennuttaja infra-alalla. Infrarakentajat saavat 40 prosenttia tuloistaan kunnilta, 40 prosenttia yksityisiltä markkinoilta ja 20 prosenttia valtion hankkeista.

Syrjön mukaan valtion tulisi myös näyttää esimerkkiä käynnistämällä suuria rata- ja tiehankkeitaan. Esimerkiksi Espoon kaupunkiradan ja Pasila–Riihimäki-radan kakkosvaiheen voisi Syrjön mielestä aloittaa jo loppuvuodesta.

– Julkisella rahalla on suuri vastuu pitää pyörät pyörimässä. Jos julkinen puoli viivästelee, koko yhteiskuntaan leviää sama tauti.

– Rakentamista voi tehdä. Se tehdään ulkona ja se on tunnetusti hyvin elvyttävää. Jopa 40 prosenttia rakentamiseen satsatusta rahasta voi palautua veroina yhteiskunnalle.

Arosuo Arkkitehdit Oy:n havainnekuva Wasa Station aukiosta.
Wasa Stationin hotellioperaattori on YIT:n mukaan edelleen sitoutunut projektiin.Arosuo Arkkitehdit Oy

Hotellihankkeiden tulevaisuutta pohditaan

Myös suuret kaupallisen alan projektit, etenkin matkailualalla, ovat joutuneet miettimään tulevaisuuttaan. Jouni Vihmon arvion mukaan pelkästään pääkaupunkiseudulla on vireillä noin 30 hotellihanketta.

– Näitä hankkeita mietitään nyt, koska matkailu on kokenut kovan kolauksen, Vihmo toteaa.

Rakennusalan suunnittelu- ja asiantuntijapalveluita tarjoavasta Sitowisestä kerrotaan, että heidän projekteistaan noin 50 on keskeytynyt tai niiden aloitusta on lykätty. Osa jäihin menneistä projekteista on suuria rakennushankkeita aloilta, joihin koronakriisi on iskenyt epidemian alkuvaiheessa.

– Keskeytyksiä tai aloitusten siirtämisiä on tullut etenkin lentoliikenne-, matkailu-, ravintola- ja hotellialoilla. Koronan myötä keskeytyksiä ja hankkeita on mennyt jäihin selkeästi normaalitilannetta enemmän, kertoo Sitowisen varatoimitusjohtaja Timo Palonkoski.

Vaasassa käynnistymistään odottava Wasa Station yhdistää samaan rakennukseen hotellin, kauppakeskuksen, asumista, urheilutiloja ja kaupungin rahoittaman musiikki- ja kongressikeskuksen. YIT:n mukaan hanke etenee, joskin korona viivästyttää sen eteenpäin viemistä.

– Aikajanaan se vaikuttaa. Se on selvää, kun toimijat miettivät investointejaan. Suuret päätökset mieluusti lykätään poikkeustilanteen jälkeiseen aikaan, sanoo YIT:n pohjalaismaakuntien aluejohtaja Mikael Snellman.

– Wasa Stationin hotellioperaattori on vielä mukana hankkeessa. He ovat asian meille varmistaneet ja pitävät sopimuksesta kiinni. Lisää toimijoita hanke kaipaa yhä, mutta emme ole niitä nyt koronan aikana kaasu pohjassa haalineet.

Työryhmä seuraa tilannetta

Koronakriisin alettua ympäristöministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä on seurata ja vähentää poikkeustilanteen vaikutuksia rakennusalaan.

Työryhmä on seurannut erityisesti talonrakentamista painopisteenään asuntorakentaminen. Ryhmä kokoontuu edelleen viikoittain.

– Ehdotuksia on tullut runsaasti eri puolilta. Olemme kartoittaneet elvytystarpeita ja pohtineet, mihin raha tulisi käyttää. Teemme ehdotuksia toimenpiteistä budjettivalmisteluun, kertoo työryhmässä istuva hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä.

Rakennusalan seuranta- ja toimenpideryhmä vie kokoamansa ehdotukset eteenpäin budjettivalmisteluun kevään lisätalousarviota varten. Niiden sisällöstä Martinkauppi ei vielä voi kertoa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä Eduskunnan valtiosalissa.
Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan rakennusalan elvytyskeinot ovat vielä pohdinnan alla.Toni Määttä / Yle

Ministeri Lintilä: Alalla isoja ongelmia jo ennen koronaa

Elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoo, että viesti rakennusalan huolista on tavoittanut hänet. Ministerin mukaan asioita käydään todennäköisesti läpi syksyn budjettiriihessä.

– Tällä hetkellä rakennusala on saanut rahoitusta Business Finlandin kautta. Tottakai katsomme koko ajan erilaisia katvealueita, jos sellaisia on, Lintilä toteaa.

Rakennusteollisuuden lähettämiin toiveisiin ministeri ottaa kantaa varovaisesti. Perustajaurakoinnin pääsy Finnveran lainantakausten piiriin on hänen mukaansa ollut pohdinnan alla.

– Näistä gryndereistä on käyty keskustelua. Se on tällä hetkellä tarkkailussa, onko syytä tehdä jotain.

Lintilä ei myöskään sulje pois mahdollisuutta kunnille maksettavasta rakennushankkeiden aloitusrahasta tai valtion väylähankkeiden aikataulujen kiihdyttämisestä.

– Varmasti kun ollaan siinä vaiheessa, että ruvetaan tekemään elvytystoimia, käydään laajasti läpi julkiset hankkeet. Tämä on varmasti siellä työkalupakissa yksi mahdollinen keino, Lintilä toteaa kuntien aloitusrahasta.

– Julkiset hankinnat ovat elvyttämisessä merkittävässä roolissa. Valtiolla on tietysti aina krooninen tarve tehdä infrainvestointeja ja väyläinvestointeja. Se olisi varmasti tässä aika luonnollinen tapa. Se jää myöhemmin arvioitavaksi.

Myöhemmin tarkoittaisi siis Lintilän mukaan todennäköisesti vasta syksyä. Rakennusalan seuranta- ja toimenpideryhmä kertoo kuitenkin valmistelevansa ehdotuksia kevään lisätalousarvioon.

– Jäädään nyt katsomaan, mitä sen kanssa tehdään, Lintilä tyytyy toteamaan kevään lisätalousarviosta.

Lintilä sanoo pitävänsä rakennusalaa tärkeänä osana talouden elvyttämisessä.

– Tulee olemaan hyvin merkittävä, mutta on miellettävä, että siellä oli isoja ongelmia jo ennen koronakriisiä. Eli eivät kaikki rakennusalan takaiskut ole koronakriisistä johtuvia, mutta kyllä tämä totta kai vaikeuttaa heidän tilannettaan.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus