Takaisin kouluun – Miten herääminen onnistuu yhdeksän etäviikon jälkeen?

Peruskoululaiset siirtyvät etäopetuksesta kouluarkeen 14.5. Kerro meille, miten etäkoulu on vaikuttanut nuoren vuorokausirytmiin? Onko nuoren herääminen hukassa, pysynyt ennallaan vai kenties parantunut?

vuorokausirytmi
nuori selaa kännykkää vuoteessa
Nuorilla yöaikaiset yhteydenotot esimerkiksi auttaviin viestipalveluihin ovat lisääntyneet korona-aikana kolmanneksen. Tiina Jutila / Yle

Peruskoulujen lähiopetus alkaa torstaina. Etäkoulu on muuttanut opiskelun tapaa ja rutiineja. Osalla oppilaista tämä on muuttanut myös vuorokausirytmiä.

Vanhemmilta on vaadittu poikkeusaikana paljon. Perheen nuoren nukkumaanmeno- tai heräämisaikojen peräänkatsominen on voinut olla ylivoimainen tehtävä.

– Luulen, että monessa perheessä taistellaan sen kanssa, että nuoren unirytmi on kääntynyt ihan ympäri. Vanhemmilla ei aina ole voimia taistella sitä vastaan, kun omatkin työt pitää tehdä, sanoo unitutkija Anu-Katriina Pesonen.

Kouluissa etäpoissaolot eivät välttämättä näy

Etäopetuksen aikaan läsnäolo normaaliin koulupäivään verrattuna on ollut erilaista, joten on vaikea sanoa onko etäopetuksen aikana esimerkiksi oppilaiden poissaolot lisääntyneet. Myös koulujen käytännöt vaihtelevat.

– Meillä on striimattuja tunteja, joissa kaikki ovat läsnä ja välillä tehdään itsenäisesti tehtäviä. Sillä tavalla perinteisen poissaolot on vähän hankalampi kysymys sinällään. Minun tietojeni mukaan kaikkia oppilaita on tavoitettu, sanoo perusopetusjohtaja Outi Salo Helsingin yläkoulujen tilanteesta.

Poikkeusoloissa unirytmien siirtymistä on kouluissa myös pyritty ennakoimaan. Läsnäoloa vaativat tunnit on aloitettu esimerkiksi Helsingin peruskouluissa kello yhdeksältä tai kello kymmeneltä.

– Opettajat ovat varmaan arvioineet tämän rytmityksen ja kelonajat koska otetaan yhteyttä. Yhdeksältä ja kymmeneltä varsinkin on kontaktoitu oppilaisiin. On ollut tilanteita, joissa oppilaita on herätelty tunneille, mutta näin varmaan voi tapahtua normaalissakin arjessa, Salo kertoo.

Yökukkuminen näkyy keskustelukanavilla

Nuorten auttavissa viestikanavissa kuten Sekasin-chatissa (siirryt toiseen palveluun) ja Sekasin Discordissa (siirryt toiseen palveluun) yhteydenotot ovat lisääntyneet poikkeusolojen aikana. Sekasin Discordissa, joka on auki ympäri vuorokauden, myös yöajan aktiivisuus on lisääntynyt arviolta jopa 30 prosenttia. Tämä viittaisi siihen, että nuoret valvovat tavallista enemmän, kertoo viestipalvelun työntekijä Luukas Valkonen.

– Nyt korona-aikaan ollut yölläkin aktiivista. Yhteydenottoja viesteinä ja puheluina on tullut enemmänkuin ennen. Joku on saattanut kertoa, että menee vasta koulun jälkeen nukkumaan ja on ollut koko yön hereillä, Valkonen toteaa.

Myös kriisipuhelimiin tulee soittoja nuorilta enemmän kuin normaaliaikaan. Nuoret eivät välttämättä koe huolenaiheekseen vuoroakausirytmiään, mutta tuovat poikkeusaikanaa esille asioita, jotka valvottavat heitä.

– He puhuvat enemmän unettomuudesta ja peloista ja ahdistuneisuudesta. Ja miten se ahdistuneisuus lisääntyy, kun ei pysty näkemään kavereita. Nuoret kokee olevansa aikalailla jumissa siellä kodissa, kertoo kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter Mieli Suomen Mielenterveys ry:stä.

Unirytmi muuttuu lähes kaikilla nuorilla

Lähes kaikilla nuorilla vuorokausirytmi myöhentyy lapsuusiän jälkeen, noin 1–2 tunnilla eteenpäin. Tytöillä tämä tapahtuu hieman aiemmin kuin pojilla. Tutkijat uskovat myöhentymisen johtuvan hormonaalisista muutoksista ja aivojen kehityksestä.

Muutama vuosi sitten Helsingin yliopiston Sleep and Mind -tutkimusryhmä selvitti helsinkiläisnuorten unta ja vuorokausirytmiä. Tutkimuksen tulos oli, että jopa puolet nuorista kamppailee unirytminsa kanssa.

– Jo nyt 30–50 prosenttia nuorista taistelee ilmankin tätä poikkeustilaa vuorokausirytminsä kanssa. Heistä suurella osalla on poissaoloja ja se on yksi syrjäytymiskehityksen riski. Olisi kiinnostavaa tietää, kuinka paljon etäkouluvaiheen jälkeen on nuoria, jotka eivät pysty palautumaan tähän koulurytmiin, pohtii Pesonen.

Nuori makaa sängyssä.
Yksi suurimmista etäkouluun liittyvistä ahdistuksenaiheista on ollut se, etteivät nuoret ole voineet nähdä kavereitaan, kerrotaan nuorten auttavista viestipalveluista. Tiina Jutila / Yle

Haitta on siinä, että muu maailma elää toista aikaa

Unirytmin myöhentymisestä on haittaa silloin, jos koko muu maailma elää toista aikaa. Väärään aikaan nukkuminen ei välttämättä häiritse kuitenkaan unen laatua.

– Yleensä nuoret nukkuu hyvin. Unen määrässä tai laadussa ei ole mitään vikaa. Jos ei ole päiväaikaisia velvotteita, niin ei siitä mitään erityistä seuraa. Mutta vaatii melkoista itsekuria saada tehtyä koulutehtäviä illalla, jos herää vasta iltapäivällä, Pesonen arvioi.

Jos nuoren vuorokausirytmi on heilahtanut päälaelleen, voi unirytmin palauttaminen voi kestää viikkoja.

–Ihan väärinpäin kääntyneen unirytmin kääntäminen pitäisi tapahtu vaiheittain. Siihen menee usein viikkoja, vähän niinkuin kesälomankin jälkeen. Jos siirtyminen pitää tehdä nopeasti, se tietää oppilaille kylmää kyytiä. Varmasti on muutaman viikon ajan todella väsynyt olo, kuvailee Pesonen.

Syvästä unesta herääminen ei onnistu helposti

Heräämisen vaikeus johtuu unen jaksollisuudesta. Usein aamuyöllä nukantaneella ihmisellä uni on syvimmillään tuntia nukahtamisen jälkeen.

– Jos nukahtaminen on tapahtunut aamuyön tunneilla, niin todennäköisesti se kouluunlähtö tulee tapahtumaan syvän unen vaiheessa. Silloin on todella hankala nousta ylös ja voi olla todella huonovointinen olo aamulla.

Nukkuvan ihmisen varpaat.
Iso osa unitutkimusta on tällä hetkellä maailmanlaajuisesti pysähdyksissä. Unen tarkaa mittaamista ei pystytä Unilaboratorioiden sulkemisen takia poikkeusoloissa tekemään. Kuvituskuva.Nella Nuora / Yle

Toisilta vuorokausirytmin siirtäminen onnistuu helpommin

Toisilta vuorokausirytmin siirtäminen takaisin taakepäin onnistuu helpommin kuin toisilta. Kaikki riippuu motivaatiotekijöistä.

– Niillä, ketkä motivoituvat menemään kouluun ja palautumaan, heille se on helpompaa. Sitten niitä nuoria, joilla on ihan oikeasti vuorokausirytmi mennyt täysin sekasin. Se tulee tarkoittamaan ihan jäätävää kouluaikaista väsymystä ja vaikeutta hallita rytmiä ja pysyä iltaan asti hereillä, unitutkija toteaa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus