Tutkijat löysivät Italian merenpohjasta valtavan mikromuovikertymän – Jopa 1,9 miljoonaa hiukkasta neliömetrillä

Merivirrat liikuttelevat mikromuovia samalla tavalla kuin merenalaisia hiekkasärkkiäkin.

mikromuovit
Mikromuovia huuhtoutuneen Cosenzan lähettyvillä Italiassa.
Myrskyn rannikolle heittämää muovijätettä Italiassa.Alfonso Di Vincenzo / AOP

Manchesterin yliopiston johtamassa tutkimuksessa on löydetty Italian rannikolta maailman suurin koskaan havaittu mikromuovikerääntymä. Tutkimus on julkaistu Science-tiedelehdessä (siirryt toiseen palveluun) ja siitä uutisoi BBC (siirryt toiseen palveluun).

Korsikan, Sardinian ja Italian mannermaan välisellä merialueella tehdyissä tutkimuksissa yhdeltä neliömetriltä löytyi jopa 1,9 miljoonaa mikromuovihiukkasta.

Mikromuoviksi luokitellaan muovinkappaleet, jotka ovat alle yhden millimetrin kokoisia.

Arvioiden mukaan maailman meriin päätyy vuosittain 4 – 12 miljoonaa tonnia muovijätettä. Se on peräisin muun muassa asutuskeskuksista, teollisuudesta, valtamerilaivoista ja kalastuksesta.

Tiedotusvälineissä on herättänyt paljon huomiota rannoille kertyvä muovijäte samoin kuin valtamerten pinnalle kerääntyneet valtavat muovijätelautat. Nämä muodostavat kuitenkin vain ehkä yhden prosentin kaikesta meressä olevasta muovijätteestä. Tutkijoilla on puutteellinen käsitys siitä, minne muu muovi katoaa.

Mikromuovia huuhtoutuneen Cosenzan lähettyvillä Italiassa.
Mikromuovia huuhtoutunut rannalle Cosenzan lähettyvillä Italiassa.Alfonso Di Vincenzo / AOP

Suuri osa muovista hajoaa aikaa myöten pieniksi murusiksi, mikromuoviksi, ja painuu merenpohjaan. Manchesterin yliopiston tutkijat yrittivät selvittää, kasautuuko muovijäte joihinkin tiettyihin kohtiin merten pohjalla.

Veden pohjavirtaukset liikuttelevat valtavia määriä pohjahiekkaa ja -sedimenttiä, jolloin muodostuu jopa satoja metrejä korkeita ja kymmeniä kilometrejä pitkiä dyynejä. Tutkijat saivat vahvistusta käsitykselleen, että virtaukset kuljettavat mukanaan ja kasaavat tiettyihin paikkoihin myös muovijätettä.

Virtaukset kuljettavat happea ja ravinteita meren syvänteisiin, jotka usein ovat luonnon monimuotoisuuden tärkeimpiä kohteita. Näissä paikoissa olevat merenelävät saavat siis paljon muovijätettä päälleen. Tällä voi olla hyvin haitallisia vaikutuksia meriluonnolle, tutkijat toteavat.

Tutkimukseen osallistunut Bremenin yliopiston tutkija Elda Miramontes vertaa mikromuoviongelmaa koronavirukseen. Viruksen takia ihmiset ovat muuttaneet elämäntapaansa ja jopa keskeyttäneet työnsä.

– Olemme tehneet tämän kaiken välttääksemme sairastumista. Samalla tavalla pitäisi ajatella, jotta suojelisimme valtameriämme.

Tutkijat ovat laatineet merivirtausten perusteella mallinnuksen, mihin muovijätettä eniten kertyy. Mallinnuksen mukaan nyt tutkittu alue Italian lähellä ei ole pahimpia alueita.