1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Tuomas Pöysti

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti: Valmiuslakia on syytä tarkastella koronakriisin jälkeen

Valtioneuvoston oikeuskansleri katsoo, että oikeusvaltion periaatteet ovat toteutuneet koronaepidemian aikana

Tuomas Pöysti
Tuomas Pöysti
Oikeuskansleri Tuomas PöystiHenrietta Hassinen / Yle

Valtioneuvoston oikeuskansleri Tuomas Pöysti arvioi, että oikeusvaltion periaatteet ovat säilyneet hyvin koronaepidemian hoidon aikana.

– Meillä on kuitenkin käyty punnintaa ja kansalaiskeskustelua näistä valtuuksista. Me olemme kohtuullisen hyvin pystyneet suojelemaan elämää, Pöysti sanoo Yle 1:n Ykkösaamussa.

Sen sijaan Pöysti on huolissaan poikkeustoimien vaikutuksista sosiaaliseen ja taloudelliseen elämään. Hän huomauttaa, että koronaepidemian pitkittyessä etenkin heikossa asemassa olevien ihmisten tilanne huononee entisestään.

Pöystin näkemyksen mukaan päätös valmiuslain käyttöönottoon oli perusteltu.

– Minusta poikkeusolot olivat käsillä eli maata uhkasi pandemia ja se oli vakavan harkinnan paikka, hän sanoo.

Pöysti huomauttaa, että monia nyt toteutettuja toimia ei olisi voitu toteuttaa nopeasti ilman valmiuslakia.

Valmiuslaki vaatii tarkastelua

Valmiuslain käyttöönotto vaatii erityiset poikkeusolot. Ennen koronaepidemiaa se oli käytössä sota-aikana. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti huomauttaa, että valmiuslaki on suunniteltu enemmän sodan tai terrori-iskun kaltaiseen poikkeustilaan kuin pandemian hoitoon.

Pöystin mukaan valmiuslaki vaatii yleistä arviointia. Tarkasteluun tulisi ottaa esimerkiksi se, että onko valtuuksien siirtäminen eduskunnalta valtioneuvostolle oikea tapa toimia poikkeusoloissa. Syytä olisi Pöystin mielestä myös pohtia, pitäisikö valmiuslain käyttöönotto edellyttää eduskunnan määräenemmistöä, nykyisen yksinkertaisen enemmistön sijaan.

– Jos valtioneuvoston laillisuusvalvonta sivuutettaisiin eikä perustuslakivaliokunta tekisi työtänsä, niin pienellä enemmistöllä voitaisiin siirtyä käyttämään poikkeusvaltuuksia, Pöysti sanoo.

Mutta tämän pohdinnan aika on myöhemmin. Valmiuslain valuvikoja ei pidä korjata keskellä kriisiä.

– Nyt on oikea hetki kirjata ne muistiin, mutta pysyvän kriisilainsäädännön tarkastelu täytyy tehdä rauhallisesti ja huolellisen harkinnan kautta, ei hetken mielijohteesta kriisioloissa, Pöysti toteaa.

Valmiuslaista ei ole apua talouden poikkeusoloihin

Koronaepidemia ja sen vastaiset toimet ovat sysäämässä Suomen syvään taantumaan. Tässä taloudellisessa poikkeustilanteessa valmiuslaista ei Pöystin mukaan ole apua.

– Ne keinot, mitä taloudellisten kriisien osalta valmiuslaissa säädetään, eivät juurikaan ole tämäntyyppiseen tilanteeseen sopivia. Ne ovat aika pitkälti sellaista hyödykesäännöstelyä. Tästä seuraava taloudellisen kriisi on toisen tyyppinen, Pöysti sanoo.

Kriisin alussa näytti siltä, että kriittisien tarvikkeiden toimitusketjut voivat katketa. Tämän ratkaisemiseen valmiuslaki antaa keinoja. Parturien ja kahviloiden pelastamiseen laista ei ole apua.

Hallitus ei ole ottanut valmiuslain talouskeinoja käyttöönsä.

Hallitus kokoontuu huomenna tekemään ensi kertaa kokonaisarviota koronaepidemian hoidosta.

Lue seuraavaksi