Tuulivoimaa vauhditetaan tarjoamalla valtion maita myllyjen rakentamiseen – Metsähallituksen hanke vastaa uuden ydinvoimalan rakentamista

Metsähallituksen mukaan uutta tuulivoimaa suunnitellaan ainakin Lappiin, Pohjanmaalle ja Kainuuseen.

tuulienergia
Kuvassa on tuulimyllyjä Hangossa tammikuussa 2018.
Tuulivoiman osuus koko Suomen energiantuotannosta on noin kuusi prosenttia. Kuvassa tuulimyllyjä Hangossa tammikuussa 2018.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Maan hallitus on päättänyt vauhdittaa tuulivoiman tuotantoa tarjoamalla aiempaa enemmän valtion omistamia maa-alueita myllyjen rakentamiseen.

Pääjohtaja Juha Niemelän mukaan Metsähallitus valmistelee parhaillaan merkittävää tuulivoiman lisäämistä. Valtion maa-alueita hallinnoivan Metsähallituksen lähivuosien hankesuunnitelma vastaa jopa keskikokoisen ydinvoimalan rakentamista Suomeen.

– Lähivuosien aikana on rakentumassa noin yhdeksänkymmentä uutta voimalaa, Niemelä sanoo.

Valtion mailla on kuluvan vuoden loppuun mennessä noin sata tuulivoimalaa. Tuulivoiman lisääminen on osa Metsähallituksen tavoitteellista ilmasto-ohjelmaa.

Ministeri: tuulivoima merkittävää myös aluetalouden kannalta

Hallituspuolueet sopivat valtion maita hallinnoivan Metsähallituksen omistajapoliittisista linjauksista vapun alla. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) pitää linjauksen uudistamista merkittävänä paitsi uusiutuvan energian lisäämisen myös aluetalouden kannalta

– Tämä mahdollistaa uusiutuvan energian lisäämisen valtion mailla ja kuntien kiinteistöverotulojen kasvattamisen. Kunnat voivat saada kiinteistöverotuloja alueellaan olevista tuulivoimaloista ja tämä on tärkeä aluetaloudellinen asia, Leppä sanoo.

Myös ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) pitää tärkeänä, että Metsähallituksen omistajapoliittisiin linjauksiin sisältyy vahva painotus ilmastopolitiikkaan.

– Sen tulee edistää uusiutuvan energian tuotantoa valtion mailla sekä kasvattaa hiilinielua lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

– Tämä tarkoittaa Metsähallituksen aktiivista roolia tuulivoiman tuotannon lisäämiseksi, Mikkonen jatkaa.

Tuulivoimainvestointien arvo valtion mailla nousee kuluvan vuoden loppuun mennessä noin miljardiin euroon, kun lasketaan yhteen olemassa oleva kapasiteetti ja jo myydyt hankkeet.

Tuulivoimaa virittelevät sekä ulkomaiset että kotimaiset toimijat

Metsähallituksen pääjohtajan Juha Niemelän mukaan uusia tuulivoimahankkeita tavoittelevat sekä kotimaiset että ulkomaiset tuulivoiman tuottajat.

Niemelä sanoo, että valtio ei näiden tuulivoimahankkeiden yhteydessä myy omia maitaan, vaan tuuliturbiinien paikat vuokrataan käyttöoikeussopimuksella.

– Maan omistus säilyy valtiolla, Niemelä selventää.

Uusia myllyjä on vireillä ainakin Lappiin, Pohjanmaalle ja Kainuuseen.

Pidemmällä tähtäimellä valtion maille havitellaan jopa useita satoja uusia tuulimyllyjä. Niemelä kertoo, että merkittäviä panostuksia ollaan tekemässä aiemmasta poiketen myös merituulivoiman tuotantoon.

– Olemme aloittamassa merituulivoimaa koskevia selvityksiä ja näillä ratkaisuilla saattaa olla hyvinkin merkittävä vaikutus Suomen energianhuoltoon tulevaisuudessa.

Ympäristöministeri Krista Mikkonen kertoo, että merituulivoimalle kaavaillaan myös uusia verohelpotuksia. Mikkosen mukaan meneillään on selvitys kiinteistöveron alentamisesta merituulivoiman osalta.

Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston professori Esa Vakkilainen sanoo, että merellä tuulee paljon enemmän kuin maalla eli merituulivoiman tuottavuus on yksinkertaisesti parempi.

Vakkilaisen mukaan Suomessa merituulivoimaa on ollut vaikeahko rakentaa, koska täällä on muun muassa haasteelliset jääolosuhteet.

– Jossain vaiheessa varmasti pystytään kannattavasti merituulivoimaakin rakentamaan ja on tosi hyvä, jos tätä päätä saataisiin nyt auki.

Vakkilaisen mukaan merelle rakennetusta myllystä voi saada jopa viisikymmentä prosenttia enemmän energiaa kuin maalla olevasta vastaavasta myllystä.

Perämeren pohjukan tuulivoimapuisto.
Metsähallitus suunnittelee myös merituulivoiman rakentamista, jolla saattaa olla merkittävä vaikutus Suomen energiahuoltoon tulevaisuudessa. Kuvituskuva Perämeren pohjukan tuulivoimapuistosta vuodelta 2015.Yle

Tuulivoimaa myös kritisoidaan voimakkaasti

Tuulivoimaa on myös kritisoitu voimakkaasti, koska sitä on viime vuosina esimerkiksi tuettu veronmaksajien rahoilla. Lisäksi sen aiheuttamasta melusta on valitettu.

Ympäristöministeri Krista Mikkosen mukaan tuulivoimalla tulee olemaan iso rooli Suomen tulevassa energiapolitiikassa.

– Totta kai meidän pitää huolehtia myllyjen sijoittelusta niin, että tuulivoimasta ei synny meluongelmaa ja ympäristöhaitat jäävät mahdollisimman pieniksi.

Mikkonen sanoo, että ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on nopeasti päästävä eroon fossiilisilla polttoaineilla tuotetusta energiasta.

– Tuulivoimalla on tässä iso rooli, koska maassamme on hyvät tuuliolosuhteet ja vahvaa alan osaamista.

Professori Esa Vakkilainen toteaa, että takavuosina melu on ollut tuulivoimalle tyypillinen ilmiö, mutta uudet voimalat täyttävät paljon vanhempia myllyjä alhaisemmat melukriteerit.

Vakkilainen muistuttaa, että tuulivoima on päässyt myös taloudellisesti jaloilleen.

– Uusia tuulivoimaloita ei enää tueta, vaan tuulivoimatuotanto perustuu markkinalogiikkaan eli tuulivoimaan halutaan investoida ja tuulisähköä ostaa.

Professorin mukaan puheet siitä, että aina ei tuule tai paista on toki otettava vakavasti, mutta hänen mukaansa uusiutuvaa energiaa voidaan Suomessa lisätä huoletta.

Tuulivoiman osuus koko Suomen energiantuotannosta on noin kuusi prosenttia ja tämä voidaan Vakkilaisen mukaan hyvin tuplata ilman, että muutoksia koko maan energiajärjestelmään pitäisi tehdä.

– Vielä tässä vaiheessa ei tuulivoiman lisäämisestä ole isompaa haastetta, koska vaihtuvan eli uusiutuvan energiantuotannon määrä on reilusti alle viisitoista prosenttia koko Suomen energian tuotannosta, Vakkilainen summaa.

Hänen mukaansa vasta, kun uusiutuvien osuus nousee viidentoista prosentin paikkeille, on syytä huomioida, että aina ei tuule tai paista, jolloin varakapasiteetin tarve on huomattava.

Professori: valtion mailla hankkeet voivat edetä jouhevammin

Vakkilainen arvelee, että valtion mailla uudet tuulivoimahankkeet voivat myös edetä jouhevammin.

– Tuulivoiman ongelmana on ollut se, että niistä on hyvinkin innokkaasti valitettu.

Vakkilainen toteaa, että valtion mailla naapureita ei välttämättä ole niin paljon kuin yksityisillä mailla, joten valtion maille voitaisiin saada uutta tuulivoimaa nopeammin kuin yksityisille maille.

Luvitusprosessit ovat nykyisellään vieneet keskimäärin viitisen vuotta.

Osallistu keskusteluun aiheesta Yle Tunnuksella. Keskustelu on auki sunnuntaihin 10.5. klo 20 saakka.

Lue myös:

Yrittäjien naapuriin kaavaillaan 300-metrisiä tuulivoimaloita, lähes Suomen suurimpia rakennelmia: "Elinkeinon lisäksi meiltä viedään koti"

Tuulivoima-alalla puhaltavat uudet tuulet: ilman valtion tukeakin voi pärjätä ja voimaloita nousee Suomeen puistoittain