Osakesäästötili tuli vuodenvaihteessa monen pankin valikoimaan. Tarkoituksena oli saada suomalaiset sijoittamaan nukkuvia säästöjään pörssiyhtiöiden osakkeisiin.
Moni innostui. Helmikuun alussa osakesäästötili oli yli 60 000 suomalaisella, kerrotaan Euroclear Finlandista, jonka asiakkaina pankit osakesäästötilejä tarjoavat.
Alku myös näytti lupaavalta: markkinoilla oli hyvä vire, arvoakin saattoi pieneenkin salkkuun kertyä mukavasti. Sitten tuli koronapaniikki ja piiskasi pörssikursseja helmikuun lopussa ja vielä uudestaan maaliskuussa.
Toisin kuin voisi kuvitella, säikähdystä ei näyttäisi juuri olleen, ainakaan Nordnetin maajohtaja Suvi Tuppuraisen tai Nordean sijoitustuotejohtaja Tanja Erosen kertoman perusteella.
– Maaliskuussa, jolloin voi sanoa pörssikurssien jopa syöksyneen, avattiin meillä 13 000 osakesäästötiliä, eli kaikkein eniten tämän vuoden puolella, sanoo Nordnetin Tuppurainen.
Huhtikuussa tilejä avattiin Nordnetiin miltei puolet vähemmän.
Paniikki iski ennemminkin rahastosijoittajiin
Piensijoittajissa ei ole koronakriisin aikaan näkynyt paniikkia tai vimmaa vetää rahoja pois osakkeista, tuumii osakesäästötiljeä niin ikään tarjoavan Nordean sijoitustuotejohtaja Tanja Eronen.
– Mielestäni korona-aikaan Helsingin pörssi on ollut piensijoittajan suhteen kohtuullisen rauhallinen. Meillä Nordeassa näkee, että asiakkaat ovat olleet enemmän osto- kuin myyntilaidalla osakkeiden kanssa.
Osakesäästötilinsä sulkeneita on Erosen mukaan ollut vain yksittäisiä, ja niissäkään kyse ei hänen mukaansa ole pettymyksestä sijoittamiseen takapakin hetkellä vaan tappioiden verotuksesta.
– Osakesäästötilin tappiot voi vähentää verotuksessa vain, jos tilin lopettaa. Eli moni on halunnut realisoida tappioita ja sulkea tilin, mutta sijoittamiseen eivät ole olleet pettyneitä.
Hermoilua on Erosen mukaan näkynyt ennemminkin rahastosijoittajien keskuudessa. Eli omat pennit on nostettu rahastoista pois herkemmin kuin osakkeista. Syynä voisi olla turvallisuushakuisuus, joka on tyypillisempää rahasto- kuin osakesijoittajien keskuudessa.
– Voin tietenkin vain arvailla syitä. Keskimäärin rahastosalkut ovat osakesalkkuja riskittömämpiä ja turvallisuushakuinen sijoittaja ehkä säikähtää helpommin kuin osakesijoittajat, joilla on keskimäärin riskiset salkut, Eronen arvioi.
Talouskurimuksesta huolimatta Finnair oli huhtikuun kuudenneksi ostetuin
Nordnetin puolella moni näytti maaliskuussa siirtävän muualta rahaa omalle osakesäästötililleen. Maajohtaja Tuppurainen arvelee, että kyse saattaisi olla muualla olevien säästöjen siirtäminen osakekauppoihin.
– Uskoisin, että koronan aikaiset pörssin alennusviikot tai koronan aiheuttama hyvin voimakas pörssikurssien lasku ovat aiheuttaneet sen, että ulkopuolelta on siirretty rahaa Nordnetin ja siellä sijoituskohteisiin.
Suomalaisten asiakkaiden ostoslistan kärjessä Nordnetissa ovat tutut isot kotimaiset yhtiöt: Fortum, Sampo, Wärtsilä, Neste ja Nordea – ja yllättävää tai ei, huhtikuussa kuudenneksi ostetuin oli Finnair, joka kertoi vapun alla alkuvuoden rökäletappiostaan. Näin oli sekä osakesäästö- että arvo-osuustilien puolella.
Tuppuraisen mukaan kovinta kauppaa Finnairin osakkeilla käytiin juurikin huhtikuun viimeisellä viikolla, jolloin yhtiö alkuvuoden tuloksestaan kertoi.
– Suhteessa sillä viikolla tehtiin myös enemmän (Finnairin osakkeesta) ostoja kuin myyntejä verrattuna muihin huhtikuun viikkoihin.
Stockmann puolestaan ei mahtunut Nordnetissä edes top-30:een osakesäästötiliasiakkailla.
Nordeassa osakesäästäjillä ykkösenä on Erosen mukaan ollut pitkään Nordean oma osake, top kolmosessa lisäksi nokiaa ja nestettä. Finnairia on vähemmän.
Koronaromahdukset nakersivat arvoa silti
Koronakriisi on saattanut vaikuttaa esimerkiksi tammi- tai helmikuussa vielä hyvän kurssin aikaan tehtyihin kauppoihin.
– Jos alkuvuodesta olisi heti kaikki rahat sijoittanut, puhutaan periaatteessa jostain 10 prosentin laskusta portfolion arvossa, laskeskelee Nordean Eronen.
Ostoksen arvosta olisi siis voinut sulaa kymmenenkin prosenttia, mikäli vai alkuvuonna ennen koronaa olisi osakekaupat tehnyt. Arviointi ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista, koska moni ostaa osakkeita useammin, ja hinnat ovat ehtineet halventua.
Nordnetissa keskimääräinen osakesäästötilin arvo oli maajohtaja Tuppuraisen mukaan maaliskuun alussa reilut 8 000 euroa. Kuun loppupuolella luku oli kurssilaskun vuoksi keskimäärin alle 7 000 euroa.
Tästä voisi siis päätellä arvon tippuneen maaliskuussa tuhat euroa – keskimäärin.
Nyt keskimääräinen osakesäästötilisalkku on Tuppuraisen mukaan noin 9 000 euroa.
Ei kaikkia munia samaan koriin
Nordnetin Tuppurainen tai Nordean Eronen eivät anna tärppejä yksittäisistä osakkeista, joihin kannattaisi sijoittaa juuri nyt, mutta molemmilla on yksi ja sama neuvo: hajauttaminen kannattaa etenkin nyt.
– Sellaisen ohjeen haluaisin sanoa nyt markkinoiden tultua alas ja ylös, että kannattaa hajauttaa. Ei siis kannata laittaa rahaa yhteen (osakkeeseen) vaan hajauttaa eri toimialoille ja eri yhtiöille. Se tasoittaa pitkällä aikavälillä tuottoa, Eronen sanoo.
– Oikea-aikainen ajoittaminen osuu todella harvoin edes finanssialan ammattilaisella kohdillen, koska niitä kurssien liikkeitä on mahdotonta ennustaa, Eronen lisää.
Tuppuraisenkin mielestä näihin aikoihin on riski sijoittaa kaikkia rahojaan vain pariin yhtiöön.
– On tyypillistä, että suomalaisella passiivisella osakesijoittajalla on vain muutama osake. Aktiivisemmilla voi olla salkussaan kolmetoistakin instrumenttia. Eli jos ei kykene rakentamaan hajautettua salkkua, voi olla järkevämpää lähteä sijoittamaan rahastojen tai indeksirahastojen kautta, jolloin saa paremman hajautushyödyn, Tuppurainen toteaa.
Lue lisää:
Suomeen tulee uusi sijoitustapa – Mutta mikä ihme osakesäästötili on?