Selvitys: Puhtaan sähkön tarve kasvaa rajusti, kun teollisuus luopuu fossiilisista polttoaineista – Suomeen tarvitaan tuhat uutta tuulivoimalaa

Teollisuus tähtää päästöjen tuntuvaan leikkaukseen korvaamalla fossiiliset polttoaineet sähköllä.

sähkönkulutus
Tuulivoimalapuisto Kalajoen Mustilansuolla
Suomeen rakennetaan lähivuosina paljon tuulivoimaa. Maatuulivoima on alkanut kannattaa taloudellisesti ilman yhteiskunnan tukia teknologian kehityksen vuoksi. Kuvassa tuulipuisto Kalajoella.Timo Nykyri / Yle

Vähäpäästöisen sähkön tarve kasvaa Suomessa rajusti vuoteen 2035 mennessä, mikäli teollisuus toteuttaa suunnitelmansa mittavista päästövähennyksistä. Näin arvioi konsulttiyhtiö Afry (entinen Pöyry) tuoreessa selvityksessä (siirryt toiseen palveluun).

Sen mukaan teollisuuden sähkönkulutus voi harpata jopa 50 prosenttia nykytasolta 2035 mennessä. Kyseessä olisi merkittävä muutos, sillä teollisuuden sähkönkäyttö on pysynyt ennallaan jo kymmenen vuotta.

Afryn laatimissa skenaarioissa sähkönkulutuksen kasvu johtuu siitä, että teollisuuden odotetaan korvaavan fossiiliset poltto- ja raaka-aineet pitkälti sähköllä.

Esimerkkinä mainittiin teräsyhtiö SSAB:n vetyyn perustuva hanke, josta voit lukea tarkemmin tästä.

Tehtaat käyttävät vielä tätä nykyä kivihiiltä, öljyä ja maakaasua sekä raaka-aineena että energianlähteenä teollisuudenalasta riippuen.

Teollisuus tuottaa Suomessa vuosittain nyt noin 17 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt. Selvityksen mukaan päästöt voivat pudota kuuteen miljoonaan tonniin vuoteen 2035 mennessä.

Tämä olisi iso muutos, sillä Suomen kokonaispäästöt laskisivat lähes viidenneksen.

Selvitys liittyy tiekarttoihin, joilla teollisuus hahmottelee polkua kohti vähähiilisyyttä. Taustalla on hallituksen tavoite hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä.

Selvitys esiteltiin tiistaiaamuna työ- ja elinkeinoministeriön webinaarissa.

Riittääkö halpaa ja vähäpäästöistä sähköä?

Afryn mukaan teollisuuden päästövähennysten onnistuminen edellyttää sitä, että Suomessa on tarjolla runsaasti vähäpäästöistä ja riittävän halpaa sähköä.

Suomi on tätä nykyä hyvin riippuvainen sähköntuonnista, joten käytännössä tavoite vaatisi mittavia investointeja puhtaaseen sähköntuotantoon.

Energia-ala ei ole sähkön riittävyydestä huolissaan, sanoi webinaarissa puheenvuoron pitänyt Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Hänen mukaansa markkinat hoitavat tarvittavat investoinnit, kunhan kysyntää on ja yritysten toimintaympäristö on kunnossa.

Afryn laatimissa skenaariossa arvioidaan, että teollisuuden sähköntarve voidaan kattaa lisäämällä tuuli- ja ydinvoiman määrää.

Tuulivoimaa tarvittaisiin vuonna 2035 arviolta noin 30 terawattitunnin verran, kun tätä nykyä tuotanto on kuuden terawattitunnin luokkaa.

– Meillä on nyt 750 tuulivoimaa. Tarvittaisiin noin tuhat tuulivoimalaa lisää, jotta saadaan 30 terawattituntia tuotantoa 2035 mennessä, Leskelä sanoi.

Suomessa rakennetaan tätä nykyä tuulivoimaa maalle nopeaa vauhtia ilman yhteiskunnan tukia.

loviisan ydinvoimala
Suomessa sähköä voidaan tuottaa ilman hiilidioksidipäästöjä esimerkiksi ydinvoimalla ja tuulivoimalla. Kuvassa on Fortumin Loviisan ydinvoimalaitos. Markku Rantala / Yle

Ydinvoimahankkeet saatava maaliin

Afryn selvityksessä vähäpäästöisen sähköntuotannon toinen kivijalka on ydinvoima. Teollisuuden päästövähennystavoitteen saavuttaminen edellyttäisi, että Olkiluoto 3 ja Hanhikiven voimalaitos valmistuvat.

Näiden lisäksi skenaariot olettavat, että Fortum jatkaa sähköntuotantoa Loviisassa myös nykyisten ykkös- ja kakkosreaktorien käyttöiän päättymisen jälkeen. Käytännössä tämä tarkoittaisi uuden Loviisa 3 -reaktorin rakentamista.

Leskelä huomauttaa, että sähkön riittävyyttä isompi kysymys on se, miten sähköjärjestelmän tasapaino varmistetaan tulevaisuudessa, kun tuuli- ja aurinkovoiman määrä kasvaa verkossa.

Sähköverkoissa täytyy olla jatkuvasti yhtä paljon tuotantoa ja kulutusta. Tuuli- ja aurinkovoimatuotanto vaihtelevat sään mukaan, joten verkon tasapainottamiseen täytyy panostaa jatkossa selvästi nykyistä enemmän.

Pulmaa voidaan taklata parantamalla siirtoyhteyksiä, kehittämällä sähkömarkkinoita, muuttamalla sähkön kulutusta nykyistä joustavammaksi sekä säätövoimalla.

Lue myös:

Selvitys: Metsäteollisuus saa tehtaiden hiilidioksidipäästöt liki nollaan 2035 mennessä – Maakaasun ja turpeen tilalle sähköä ja bioenergiaa