Kansainvälinen terveysyhteistyö on koetuksella pandemiakriisissä – WHO joutui keskelle Kiinan ja Yhdysvaltain kilpaa

Kamppailua käydään varsinkin kauppapolitiikan alalla, sillä suurvallat hallitsevat terveydenhuollon tarvikkeiden markkinoita.

koronaviruspandemia
Valkoisiin suojahansikkaisiin puetut kädet pitelevät kasvosuojainta, jossa on sinisellä pohjalla Maailman terveysjärjestön WHO:n valkoinen logo.
Koronaviruspandemian keskellä Maailman terveysjärjestö WHO joutuu kestämään myös jäsenmaidensa ristivetoa.Kaan Baytur / Alamy / All Over Press

Maailman terveysjärjestö WHO keräsi maanantaina 7,4 miljardia euroa koronaviruksen vastaisen rokotteen kehittämiseen EU-komission isännöimässä puhelinkonferenssissa.

Järjestön pääjohtaja, etiopialainen Tedros Adhanom Ghebreyesus kiitteli keräystä vahvana ja innoittavana osoituksena globaalista solidaarisuudesta.

Rahoituksen on määrä auttaa myös turvaamaan rokotteen tasa-arvoinen jakelu.

Kansainvälinen solidaarisuus ei ole aina kukkinut pandemian aikana.

Valtiot ovat hamstranneet suojavälineitä ja hengityslaitteita armottomilla vapailla markkinoilla, ja WHO itse on joutunut Yhdysvaltain jyrkän kritiikin kohteeksi.

Maat odottavat nyt, että WHO toimisi kuin sarjakuvahahmo tuomari Dredd – tuomarina, valamiehistönä ja toimeenpanijana

Osman Dar

Kamppailut ovat usein pikemminkin kauppa- kuin terveyspolitiikan kentällä.

– Monissa kysymyksissä pandemia on lisännyt terveysyhteistyötä, mutta se on hajottanut sitoutumista kauppapolitiikan lähtökohtiin, kun maat ovat lähteneet turvaamaan tuotteiden saatavuutta, kansainvälisen terveyden professori Meri Koivusalo Tampereen yliopistosta sanoo.

– Globaalin yhteistyön kuva on ollut tosi sekalainen, globaalin terveyden asiantuntija tohtori Osman Dar sanoo.

Hän toimii Englannin kansanterveyslaitoksen konsulttina ja Chatham House -tutkimuslaitoksen projektijohtajana globaalin terveyden ohjelmassa.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma (2.5.) tarkastelee globaalin terveyspolitiikan tulevaisuutta ja pohtii myös, millainen uhka pandemia on liberaalille kansainväliselle järjestykselle.

– Jotkin maat ovat vastanneet haasteeseen ja tukeneet globaaleja ponnistuksia taistella pandemiaa vastaan ja osoittaneet solidaarisuutta. Toiset maat, joiden olisi odottanut vastaavan haasteeseen, ovat olleet näkyvästi poissa ja katsoneet sisäänpäin.

Dar pitää erityisen silmiinpistävänä Yhdysvaltain ja joidenkin Euroopan vauraiden valtioiden näkymättömyyttä globaalilla tasolla – niiltä olisi odottanut aktiivisempaa roolia ottaen huomioon niidenkin voimavarat ja osaamisen.

Sinisiin suojavarusteisiin ja valkoisiin kasvosuojaimiin pukeutuneet työläiset valmistelevat kasvosuojaimia pöydän ääressä.
Työläiset valmistavat N95-kasvosuojaimia Chongqingissa Lounais-Kiinassa. Kilpa kasvosuojaimista on ollut armoton pandemian keskellä.Rex Features / All Over Press

"Vapaan maailman johtaja kääntää selkänsä"

Toronton yliopiston politiikan tutkimuksen professori Carla Norrlöf on kirjoittanut Ulkopoliittisen instituutin julkaisemassa artikkelissaan, että pandemia paljastaa liberaalin kansainvälisen järjestelmän heikkoudet (siirryt toiseen palveluun).

– Vallitsevan järjestyksen keskeinen piirre on avoimuus, ja pandemia vaatii tiettyyn asteeseen sulkeutumista. Siinä mielessä järjestys on varsin haavoittuvainen, Norrlöf sanoo.

Suurin ongelma on Yhdysvaltain nykyinen haluttomuus tukea liberaalia kansainvälistä järjestystä

Carla Norrlöf

Samaan aikaan pandemia paljastaa järjestelmön sisäsyntyisiä heikkouksia, koska kaikki maat eivät ole rakentaneet riittäviä sosiaalisia suojaverkkoja kansalaisilleen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa 28 miljoonalla ihmisellä ei ole sairausvakuutusta.

Samaan aikaan populismin ja nationalismin nousu on kyseenalaistanut järjestyksen.

– Olemme nähneet vapaan maailman johtajan kääntävän selkänsä kansainvälisille instituutioille, Norrlöf sanoo viitaten presidentti Donald Trumpiin.

Villin lännen menoa markkinoilla

Meri Koivusalo pitää tervetulleena kehityksenä sitä, että pandemia pakottaa miettimään globalisoituneeseen kaupankäyntiin sisältyvää haurautta ja sen korjaamista.

Kilpajuoksu terveystarvikkeista vapailla markkinoilla ei suosi pieniä ja köyhiä valtioita.

– Tietenkin ne maat, joilla on korkea ostovoima ja enemmän poliittista painoarvoa, kykenivät kaivamaan maata muiden maiden hankintojen alta, Osman Dar sanoo.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puhuu mikrofoniin puhujanpöntön takana. Hänellä on tummansininen puku, napinlävessä Yhdysvaltain lippua esittävä pinssi, kauluspaita ja ja kirkkaanpunainen kravatti. Hän korostaa puhettaan molemmilla käsillään.
Yhdysvaltain presidentti Donald J. Trump ilmoitti huhtikuussa antaneensa hallinnolleen määräyksen keskeyttää Maailman terveysjärjestön WHO:n rahoitus.Rex Features / AOP

Kun Yhdysvallat alkoi ottaa pandemian aiempaa vakavammin maaliskuun puolivälissä, se käänsi terveystuotteiden markkinat ylösalaisin suurella ostovoimallaan.

– Yhdysvaltain sisällä jopa osavaltiot kilpailivat keskenään tarvikkeista, Dar kertoo.

Villin lännen meno johti pimeisiin markkinoihin, jossa häikäilemättömät toimijat myivät myös viallisia laitteita ja koronatestejä.

EU:ssa pieniä maita sorsivaan kilpajuoksutilanteeseen on yritetty vastata yhteishankintasopimuksella, joka kehitettiin vuosien 2009–2010 sikainfluenssan kokemusten takia.

Vuonna 2014 terveysministerinä toiminut Paula RIsikko (Kok.) sanoi Ilta-Sanomien haastattelussa (siirryt toiseen palveluun), että EU:n yhteishankinta kehitettiin juuri ajatellen tuolloista tilannetta, jossa lääkeyhtiöt kilpailuttivat maita keskenään ja jotkin maat jäivät "mopen osille".

Kansallinen hätätila ajaa patenttien edelle

Saadaanko mahdollinen rokote näissä oloissa kaikkien sitä tarvitsevien käyttöön vai tulevatko valtioiden ja lääkeyhtiöiden edut väliin?

– Tietysti niistä voi seurata esteitä tai hidasteita, mutta se on tiedostettu ja otettu huomioon esimerkiksi kansainvälisissä kauppasopimuksissa ja tekijänoikeussopimuksissa, professori Meri Koivusalo sanoo.

Maailman kauppajärjestön WTO:n immateriaalioikeuksia, siis patentteja ja yksinoikeuksia, koskevassa TRIPS-sopimuksessa sallitaan maille pakkolisensiointi kansallisessa hätätilassa.

Hallitus voi tuolloin sallia patentoidun tuotteen tuotannon ilman patentinhaltijan lupaa.

Maailman terveysjärjestön WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus puhuu käsillään viittilöiden.
Maailman terveysjärjestön WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus.Salvatore di Nolfi / EPA

Toinen suuri kysymys on se, missä maissa on olemassa infrastruktuuri tuottaa rokotteita ja lääkkeitä. Useimmilla kehitysmailla tätä kapasiteettia ei ole.

– Jos rokote nyt kehitetään Yhdysvalloissa, Saksassa tai muualla Euroopassa, noiden maiden kansalliset hallitukset vaativat, että siellä tuotettu rokote annetaan ensin niiden kansalaisille, Osman Dar pohtii.

Etenkin lääkkeiden ja rokotteden tuotanto on ollut maailmalla hyvin keskittynyttä. Siksi kriisin aiheuttamat häiriöt tuotannossa voivat myös nopeasti heikentää lääkkeiden saatavuutta. Tämä nähtiin, kun pandemia uhkasi sekoittaa Kiinan lääketuotantoa.

TRIPS-sopimuksessa tilanne menee monimutkaisemmaksi, jos maalla itsellään ei ole tarvittavaa tuotantokapasiteettia.

Vuoteen 2001 WTO:n säännöt kielsivät pakkolisenssillä tuotettujen lääkkeiden viennin toisiin maihin. Vuosina 2001–2007 tähän neuvoteltiin poikkeus, mutta järjestelmää pidetään yhä monimutkaisena.

WHO joutui Trumpin hampaisiin

WHO:ta on syytetty hidastelusta pandemian alussa. Globaalin terveyden asiantuntija Osman Dar ei yhdy kritiikkiin.

– Mielestäni Maailman terveysjärjestö on tehnyt erittäin hyvää työtä mandaattinsa ja rahoituksensa rajoissa, Dar sanoo.

– Maat odottavat nyt, että WHO toimisi kuin sarjakuvahahmo tuomari Dredd, joka on sekä tuomari, valamiehistö että tuomion täytäntöönpanija.

Siihen järjestöllä ei ole hampaita. WHO:n toimintakyky riippuu siitä, millaiset valtuudet jäsenvaltiot itse ovat järjestölle antaneet.

– WHO:n mahdollisuudet toimia pandemian ratkaisemiseksi ovat rajalliset, muistuttaa kansainvälisen terveyden professori Meri Koivusalo Tampereen yliopistosta.

Isot toimijat kuten Yhdysvallat eivät nyt ole kovin kiinnostuneita kansainvälisestä YK-vetoisesta toiminnasta

Meri Koivusalo

Yhdysvaltain hallinto arvostelee WHO:ta Kiinan edessä nöyristelemisestä, ja presidentti Donald Trump ilmoitti viime kuussa katkaisevansa järjestön rahoituksen.

– WHO on joutunut maailmanvaltojen jännitteiden epäonniseksi uhriksi. Ennen kaikkea on kyse siitä, että Yhdysvallat ja Donald Trump etsivät syntipukkia omille epäonnistumisilleen epidemian hallitsemisessa, Dar pohtii.

Kuvassa on Maailman terveysjärjestön WHO:n päämaja. Portissa on järjestön logo, jossa on YK:ta kuvaava maapallo ja lehvät ja maapallon keskellä terveydenhuoltoa symboloiva käärme sauvan ympärille kietoutuneena.
Maailman terveysjärjestön WHO:n päämaja on Genevessä Sveitsissä.Kim Petersen / AOP

Kiinan ja Yhdysvaltain kamppailu vaikutusvallasta on noussut pintaan kiistassa, kuka saa rakentaa Afrikan unionin tartuntatautien ehkäisykeskuksen CDC:n päämajan.

Maailman terveysjärjestöön pandemian keskellä kohdistuvat paineet heijastelevat laajempia ongelmia kansainvälisessä järjestelmässä.

Jos kriisi jatkuu ja syvenee, sisäänpäinkääntyneen protektionistisen oma suu lähinnä -politiikan riski kasvaa

Carla Norrlöf

Vaikka koronavirus on ylikansallinen uhka, keskeiset toimet pandemian kukistamiseksi pitää edelleen tehdä kansallisella tasolla.

Globalisaation turvaaja

Toisen maailmansodan jälkeen rakennetut kansainväliset insituutiot ovat olleet kovilla viime vuosina.

Ne luotiin toisenlaisissa oloissa, joissa suursodan muisto oli tuore ja toisaalta kansainväliseen yhteistyöhön oli ladattu suuria odotuksia.

– Olemme hirveän hankalassa tilanteessa sen takia, että isot toimijat kuten esimerkiksi Yhdysvallat eivät nyt ole kovin kiinnostuneita kansainvälisestä YK-vetoisesta toiminnasta, professori Koivusalo sanoo.

Hän korostaa, että WHO ei ole kansallisvaltioiden vastainen järjestö. Jäsenvaltiot kuitenkin päättävät, mihin WHO pystyy.

– WHO on toiminut globalisaation altavastaajana, jonka tehtävänä on ollut vastata niihin ongelmiin, jotka syntyy nykyisessä tavaroiden ja ihmisten liikkuvuuden seurauksena, Meri Koivusalo sanoo.

Osman Dar muistuttaa, että vuonna 1948 perustetun WHO:n juuret ovat alun perin vanhojen eurooppalaisten siirtomaavaltojen pitämissä terveyskonferensseissa. Nämä maat pyrkivät suojelemaan kauppaansa, siirtomaiden hallintaa ja siirtokunnissa asuvia kansalaisiaan.

Ajatuksena oli, että jos maa raportoi ajoissa tartuntatautiepidemian puhkeamisesta, WHO suojelee maata epäoikeudenmukaisilta kaupan ja matkustamisen rajoituksilta.

Tämä tausta selittää osaltaan WHO:n haluttomuutta suositella laajamittaisia matkustusrajoituksia, joihin valtiot ovat nyt koronaviruspandemian aikana turvautuneet.

WHO:n pääjohtaja ja Kiinan presidentti kättelevät hymyillen. Miehillä on tummat puvut ja siniset kravatit. Taustalla näkyy salia.
Maailman terveysjärjestön WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus tapasi Kiinan presidentin Xi Jinpingin tammikuussa Pekingissä. Yhdysvallat on syyttänyt WHO:n myötäilleen Kiinaan koronapandemian alkuvaiheessa.Naohiko Hatta / EPA

Köyhät maat tarvitsevat tukea

Erityisesti matalan tulotason maat kärsivät kaksoisiskusta – ne kärsivät sekä epidemian suorista vaikutuksista että pandemian takia asetetuista kaupan ja matkustamisen rajoitteista.

Niinpä hyvin köyhillä mailla ei ole voimakasta kannustinta raportoida epidemioiden puhkeamisesta.

– Miksi ne tekisivät niin? Niille olisi itsemurha raportoida pandemiasta, Osman Dar sanoo.

Dar katsoo, että tarvittaisiin mekanismi köyhien maiden tukemiseen epidemian iskiessä. Epidemioiden varalta pitäisi kehittää alueellista valmiutta.

Nainen suojautui hyttysiltä Biakassa, Norsunluurannikolla 25. huhtikuuta, jolloin vietettiin maailman malariapäivää.
Koronavirusta suurempia huolia. Nainen suojautui hyttysiltä Biakassa, Norsunluurannikolla 25. huhtikuuta, jolloin vietettiin maailman malariapäivää.Legnan Koula / EPA

Erityisesti köyhimmille maille suuri ongelma on se, että pandemian torjuminen syö voimavaroja muusta terveydenhuollosta.

– Nämä seurannaisvaikutukset saattavat olla monelle maalle paljon suurempia kuin itse pandemian vaikutukset, professori Meri Koivusalo muistuttaa.

WHO onkin varoittanut, että esimerkiksi malariakuolemat Afrikassa saattavat tänä vuonna jopa kaksinkertaistua. Tämä johtuu siitä, että malarianvastainen työ on keskeytynyt koronan takia.

Kriisi voi ruokkia protektionismia

Toronton yliopiston professori Carla Norrlöf katsoo, että pandemian lopullinen vaikutus kansainväliseen järejstelmään riippuu kriisin kestosta.

– Jos kriisi menee ohi suhteellisen nopeasti, mailla on vahva taipumus suojella avoimuuden ja liberaalin kansainvälisen järjestyksen hyötyjä, Carla Norrlöf sanoo.

– Jos kriisi jatkuu ja syvenee, sisäänpäinkääntyneen protektionistisen oma suu lähinnä -politiikan riski kasvaa.

Kansainvälisten instituutioiden tulevaisuuden kannalta suuri kysymys on, pääseekö monenkeskisiin järjestöihin ja sopimuksiin kriittisesti suhtautuva Donald Trump marraskuun vaaleissa toiselle presidenttikaudelle.

– Trumpin presidenttiys on paljastanut, kuinka oleellinen Yhdysvaltain sitoutuminen on sujuvalle yhteistyölle kansainvälisissä järjestöissä, Carla Norrlöf sanoo.

Korjattu 7.5.2020 Carla Norrlöfin titteli, professori, ei apulaisprofessori.

Kuuntele aiheesta:

Maailmanpolitiikan arkipäivää: Suurvaltakilpa murentaa terveysyhteistyötä pandemian keskellä 2.5.2020

Maailmanpolitiikan arkipäivää: Koronavirus paljastaa globaalin epätasa-arvon 11.4.2020

Maailmanpolitiikan arkipäivää: Pandemia työntää maailmantaloutta taantumaan 21.3.2020

Lisää aiheesta:

Onko uusi kauppasota alkamassa koronakiistan takia? Yhdysvallat kiihdyttää toimia Kiinaa vastaan, markkinat varautuvat laskuun4.5.2020

Trump kertoo nähneensä todisteita koronaviruksen yhteydestä kiinalaislaboratorioon1.5.2020

Pandemia nostaa sosiaaliset jaot pintaan: Intiassa kartellaan kastittomien koskemista, mutta sekään ei pelasta köyhimpiä koronavirukselta11.4.2020

Koronavirus pani globalisaation tauolle – Historiassa pandemiat ovat aina seuranneet ihmiskunnan kehitystä24.3.2020

Aiheesta muualla:

The Guardian: The WHO v coronavirus: why it can't handle the pandemic (siirryt toiseen palveluun) 10.4.2020

The Guardian: Caught in a superpower struggle: the inside story of the WHO's response to coronavirus (siirryt toiseen palveluun) 18.4.2020

The Atlantic: How China Deceived the WHO (siirryt toiseen palveluun) 12.4.2020

CNN: The US is halting funding to the WHO. What does this actually mean? (siirryt toiseen palveluun)16.4.2020

The Guardian: US scuppers G20 coronavirus statement on strengthening WHO (siirryt toiseen palveluun) 20.4.2020

David P. Fidler, Council on Foreign Relations: World Health Organization and Pandemic Politics (siirryt toiseen palveluun) 10.4.2020

Lähteet: AFP

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Uusimmat uutiset koronavirustilanteesta puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus