Rajoitusten purkamisen taustalla oleva 80-sivuinen Hetemäen raportti julkistettiin – siitä selviää, että normaalielämään palataan luultavimmin vasta ensi vuonna

Tästä jutusta voit lukea tiiviisti työryhmän 80-sivuisen raportin keskeisen sisällön.

koronavirus
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki (kesk.) hallituksen neuvotteluissa Säätytalolla Helsingissä 3. toukokuuta.
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki hallituksen neuvotteluissa Säätytalolla sunnuntaina.Laura Kotila / Valtioneuvoston viestintä

Ellei koronaepidemia ratkaisevasti muutu, rajoitukset pysynevät arjessamme vielä pitkälle ensi vuoden puolelle.

Tämä skenaario nousee esiin kansliapäällikkö Martti Hetemäen johtaman työryhmän raportista, joka julkistettiin maanantai-iltana. Raporttia on ollut tekemässä joukko eri ministeriöiden kansliapäälliköitä, jotka ovat työssään kuulleet muun muassa tieteentekijöitä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijoita.

Hallitus ilmoitti maanantaina lieventävänsä nykyisiä rajoituksia. Hallituksen ratkaisujen taustalla on juuri "Hetemäen raportin" tiedot siitä, miten Suomen koronarajoitukset ovat purreet, millaisia seurauksia niillä on ollut ja mitä epidemian kehittymisestä tiedetään.

Koko raportin voit lukea valtioneuvoston sivuilta tästä linkistä (siirryt toiseen palveluun). Alla on lyhyt kooste raportin pääsisällöstä.

Miten epidemia etenee, ja mitä se tarkoittaa rajoitusten kannalta?

Koronaepidemian tartuttavuusluku eli R0-luku on tällä hetkellä Suomessa 0,8. Näin pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi maanantaina.

Koska luku on alle yhden, tauti on Suomessa hiipumassa. Yksi tartunnan saanut tartuttaa tilastollisesti vähemmän kuin yhden henkilön.

Hetemäen raportin ennuste kertoo, että jos luku nousee rajoitusten höllentämisten seurauksena 1,2:een ja pysyy siinä, epidemia pysyy hyvin hallinnassa ja laantuu noin vuoden kuluessa. Tämä tarkoittaa kuitenkin melko voimakkaita rajoitustoimia koko vuoden ajalle, ja riskiryhmien eristämistä ja matkustusrajoituksia vieläkin pitemmälle ajalle.

Jos rajoitukset purettaisiin kokonaan, tartuttavuus nousisi ennusteen mukaan samaan kuin se oli ennen rajoituksia eli 2,4:ään. Tilanne olisi kestämätön, sillä muun muassa tehohoidon kapasiteetti ylittyisi.

Jos rajoituksia höllennetään asteittain lisää ja tartuttavuusluku nousee 1,6–1,8:aan, epidemia jatkuu ainakin myöhäissyksyyn tai alkutalveen. Mitä nopeammin rajoituksia höllennetään, sitä nopeammin epidemia etenee, mutta sitä kovemmalla on myös terveydenhoito.

Mitä uutta on luvassa?

Suomi ei pysty yksin tukahduttamaan maailmanlaajuista epidemiaa.

Raportti kiinnittää huomiota siihen, että rajoituksia voidaan purkaa vain, jos väestöä testataan runsaasti, tartunnan saaneita jäljitetään mobiilisovelluksella ja riskiryhmiä suojataan tehokkaasti.

Raportin mukaan testauskapasiteetti voitaisiin helposti tuplata nykyisestä 5 000:sta 10 000:een. Raportti ei kuitenkaan kerro, missä vaiheessa vapaaehtoinen mobiilisovellus olisi mahdollisesti tulossa käyttöön.

Rajoituksia puretaan kaikkialla asteittain. Samalla varaudutaan rajoitusten kiristämiseen uudelleen, mikäli tartunnat kääntyvät uudelleen nousuun. Raportin tilannekuvan perusteella yhtä nopeaa purkamista ei ole luvassa – lähitulevaisuus näyttää siltä, että tartuttavuuslukua seurataan jatkuvasti silmä kovana.

Matkustusrajoitusten purkaminen EU:n sisällä on epätodennäköistä niin kauan, kuin epidemiatilanne on maiden välillä erilainen. Rajojen laajamittainen avaaminen on todennäköinen vasta, kun epidemia on kaikkialla hallinnassa.

EU:n yhteinen kanta on, että jonkinasteisia yhteiskunnallisia rajoituksia tulee noudattaa, kunnes epidemia on hallinnassa koko maailmassa.

Miten Suomi on onnistunut koronan torjunnassa?

Raportin mukaan erinomaisesti.

Väestöä on onnistuneesti suojattu uudelta tartuntataudilta, ja kriittinen tehohoitokapasiteetti on saatu riittämään paremmin kuin hyvin. Koko maassa tehohoidossa on ollut vappuviikkoon mennessä vain 172 henkilöä, joilla on varmistettu koronatartunta. Teho-osastolla on menehtynyt 18 ihmistä.

Suomi on saanut kiitosta varautumisestaan kansalaistensa suojaamiseksi.

Raskailla toimilla on kuitenkin hintansa.

Talous on pulassa, kun yhteiskunta on lähes pysähtynyt. Lomautettuja on noin 150 000, ja työttömyys on noussut 8 prosenttiin. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kyselyssä 16 prosenttia vastanneista yrityksistä pelkäsi, että konkurssi uhkaa.

Hintaa maksetaan myös suoraan inhimillisesti. Erityisesti lasten ja ikäihmisten sosiaaliset suhteet kärsivät. Liikunnan yleinen väheneminen ja kiireettömän hoidon siirtäminen aiheuttaa terveysriskejä. Hyvinvointi- ja terveyserot kasvavat. Poliisin kotihälytykset ovat lisääntyneet koko maassa lähes kolmanneksella vuoden takaisesta.

Mihin pitää varautua?

Siihen, että normaalielämään ei palata vielä pitkään aikaan.

Poikkeusolot jatkunevat eriasteisina vähintään useita kuukausia, osin mahdollisesti jopa vuosia. On kuitenkin selvää, että valtaosa koronaviruksen saavista sairastaa sen lievänä tai oireettomana. Haavoittuvimmassa asemassa ovat riskiryhmät.

Avainasemassa kaikissa maissa on tasapainottelu talouden ja terveydensuojelun välillä. Taloutta pyritään avaamaan mahdollisimman nopeasti, mutta ei terveyden kustannuksella.

Talous ei missään tapauksessa palaa ennalleen sormia napsauttamalla. Raportin mukaan epidemia aiheuttaa ihmisten käyttäytymiseen erittäin suurta epävarmuutta – eli huoli tulevasta lykkää kulutusta ja investointeja.

Lue myös:

Näiden rajoitusten purkamisesta ja jatkamisesta hallitus päätti – katso koko lista tästä

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus